sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Treeni iskän kanssa

Mun on kiittäminen mun omaa isääni, että sain lopullisen muutoksen elämääni, kun hieman jämähdin liikunnan osalta lopetettuani salibandyn aktiivipelaamisen. Mulla kesti monta vuotta, etten tehnyt oiken mitään, ja painokin siinä vähän nousi. Pikkuhiljaa innostuin taas pelailemaan sählyä ja lenkkeilemään satunnaisesti. Kimmolta saaman sykemittarin ansiosta lenkkeilystäkin tuli kivempaa ja säännöllisempää. Reilu kaksi vuotta sitten koin todellisen muutoksen, kun isäni pyysi mua kokeilemaan hänen kanssaan spinningiä (hän oli käynyt jo monta vuotta), ja mä sitten menin tutustumiskäynnille SATSiin. Ohjaaja oli ihan huippu ja mä hurahdin ihan täysillä spinningiin, ja liityin heti SATSiin. Ja se onkin elämäni yksi parhaista päätöksistä. En ole päivääkään katunut, että maksan kuntosalijäsenyyttä joka kuukausi!

Isän kanssa sitten on tullut aina välillä kotikonnuilla ollessani käytyä yhteisellä spinning-tunnilla, jonka siis pitää tuo samainen innostava, yksi parhaista ohjaajista koskaan. Olen isin tyttö, ja mun mielestä on ihan mahtavaa treenata isän kanssa yhdessä! Iskältä saa myös kullan arvoisia vinkkejä salitreeneihin, kun isä kerran on käynyt tosi kauan salilla. Mun isä on muutenkin liikunnallinen esikuva.. hän on jo 57-vuotias, ja siellä vaan vetelee spinning-tunnilla yhtä paljon puuskuttaen kuin minäkin, ja muutenkin, isä on oikein liikunnallinen ihminen! :)

Tulin tänään kotikonnuille, ja mentiinkin iskän kanssa sitten SATSille yhdessä, kivaa! Tehtiin lyhyt salitreeni ennen spinningiä. Iskä opasti mua mavessa ja katsottiin myös kulmasoudun tekniikkaa. Lisäksi mä tein vatsoja ja penkkipunnerrusta. Vähän oli jotkut paikat, kuten rinta, arkoja perjantain pumpista! Spinning oli SATSin rankin spinning-tunti, eli CyclingInterval55. Tossa siis lämmitellään ensin pikkuhiljaa neljä ekaa biisiä, sitten viides biisi on eka maksimityöbiisi, ja sen jälkeen hölläillään vähän ja taas maksimia.. niin, että maksimitreenejä tulee yhteensä neljä, ja sitten tehdään pari kevyempää harjoitusta ja sitten jäähdytetään. Tunti on todella hyvä, kun tietää, mitä on tulossa, ja maksimityöbiiseissä voi antaa itsestään kaikkensa!!

Nyt on hieno fiilis aloittaa joulunvietto! Mulla on kyllä juoksukamat mukana, eli saa nähdä, vaikka tulisi tehtyä joku lenkkikin. Huominen pyhitetään täysin läheisille ja hyvälle ruualle ja löhöämiselle! :)

2 kommenttia:

  1. On kyllä hyvä päästä välillä treenailemaan jonkun itselle läheisen kanssa, joka osaa ja uskaltaa sanoa rehellistä palautetta. Mulla on ollut joululomalla oleva sisko nyt pari kertaa mukana, kerran salilla ja pumpissa, ja suoraan oon saanu huutia miun hartiaosaston tekniikasta... Hyvä vaan, että joku sanoo! <3

    Oikein ihanaa joulua sulle, Hanna! Otahan nyt rennosti siekin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kaverit ei aina uskalla sanoa, tai sit ei edes kiinnostus riitä puuttumaan toisen treeniin, mutta joku perheenjäsen yleensä ihan tosissaan uskaltaa kommentoida! Kiva vaan!

      Kyllä mä otan rennosti! Kiitos samoin :)

      Poista

Kommentoi on bloggaamisen suola. Arvostan jättämääsi kommenttia suuresti :)