sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Kun aika ei riitä...

Tämä loppuviikonloppu on mennyt junassa istuessa, kaveriporukan pikkujouluissa (olin limulinjalla), perhettäni tavaten ja matkustaen autolla takaisin kotiin... samalla olen joka välissä kirjoittanut opinnäytetyötäni ja autossa kirjoitin loppusanat siihen. Kotona muotoilin työn oikeaan word-muotoon, lisäsin kuvat ja tein lähde- ja kuvaluettelot.. huh, aikaa menikin vähän kauemmin kuin uskoin, mutta nyt se on palautettu. Nyt sormet ristissä, että menee läpi ja valmistun vielä tänä vuonna! :)

Oli tarkoitus mennä tänään juoksemaan, mutta aika ei vaan riittänyt... työn viimeistelyä tein hampaat irvessä, kun vaan teki mieli lähteä lenkille. Mutta ei auta, aikaa meni todella kauan, ja olisin päässyt lähtemään lenkille vasta klo 21 jälkeen.. ehkä vähän liian myöhään...

Mitä sillä lopulta on väliä, että lähden lenkille vasta huomenna? Toki, treeni ei mahdu tähän viikkoon, mutta haittaako se, jos teen sen ensi viikon puolella? Tuskin kuitenkaan vaikuttaa sen viikon muihin treeneihin.. hyvin pystyy tekemään pidemmän juoksulenkin huomenna maanantaina sekä sunnuntaina. Eikö?

Välillä tulee kiukuteltua ihan typeristä asioista. Elämässä on muutakin kuin liikunta! Ei todellakaan ole niin vakavaa, jos yksi suunniteltu lenkki jää tekemättä. Tuli taas kiva muistutus itselle, ettei tarvitse stressata, vaikka se Tukholma häämötääkin.. Pyh. Ja onhan se oikeasti vähän tärkeämpää valmistua ammattiin, kuin tehdä yksi juoksulenkki! Hah!

No, ensi viikolla onkin vain 3 päivää töitä, joten aikaa liikunnallekin jää varmasti kivasti, ja suunnitelmissa olisikin vetäistä himpun verran kovempi treeniviikko! Saa nähdä, mitä viikko tuo tullessaan!

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

2 kommenttia:

  1. Tuttu tunne kun on koko päivän odottanut, että pääsee treenaamaan ja sitten sinne ei vaan yksinkertaisesti ehdi enää. Mutta aina on seuraava päivä, onneksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heeei, erittäin hyvin sanottu tuo, että aina on seraava päivä! Onneksi on, jee! :)

      Poista

Kommentoi on bloggaamisen suola. Arvostan jättämääsi kommenttia suuresti :)