torstai 26. toukokuuta 2016

Viimeistely ja valmistelu ultrajuoksuun

"Siinä vierähtää varmaan useampi tunti, joten kuinnostaisi miten tankkaat kisan aikana? " kysymys kuului edellisen postauksen kommenttiboksissa. Olin juuri kertonut, miten treenailu on sujunut ennen NUTS Karhunkierroksen 53 kilsan juoksua, ja että olen lähdössä matkaan tutun rennolla otteella. Puolisen vuotta sitten tehty suhteellisen ex tempore -päätös lähteä Karhunkierrokselle uudelle, elämäni toiselle ultramatkalle tuntui silloin vielä kaukaiselta jutulta. Nyt tuo startti on ihan pian, parin yön päästä. Monelle voi olla utopistinenkin ajatus hölkkäillä pisin metsiä usean tunnin ajan, joten ajattelin vähän valoittaa valmistautumista. Mihin täytyy kiinnittää huomiota, kun ollaan liikkeellä työpäivän verran suunnilleen?


Kuva: Poppis Suomela / Nuuksio Classic 2015

Tankkaus ennen juoksua

Mitään maraton-tankkausta en aio suorittaa enkä näe tarpeelliseksi. Olen liikkeellä niin monta tuntia, että aineenvaihdunta siirtyy käyttämään rasvaa energiana joka tapauksessa. Syön monipuolista kotiruokaa päivittäin, joten hiilareita tulee nautittua  joka tapauksessa ennen koitosta. Aamulla ennen juoksua syön puuroa, leipää ja jotain proteiinia, jotta nälkä pysyy loitolla mahdollisimman pitkään. Juoksun aikana kun tulee lähinnä ylläpidettyä energiavarastoja pienillä snackseilla ja energiageeleillä. Nesteitä toki kannattaa juoda reilusti, mutta minun tulee juotua normaalistikin työpäivän aikana 1,5-2 litraa vettä.

Tankkaus juoksun aikana

Säännöllinen energian saanti on tullut koettua kaikkein tärkeimmäksi pitkällä juoksumatkalla. Jos kone ei saa polttoainetta, ei se myöskään höyryä samalla teholla eteenpäin. Olenkin Vaarojen maratonista lähtien pyrkinyt siihen, että yli neljän tunnin juoksuissa otan energiaa vähintään tunnin välin. Polkujuoksutapahtumissa on ylipäätään oleellista, että juoksija kantaa itse omat energiansa, ja huollot ovat vain veden täydennystyä varten, joten omien energioiden kantamisen vuoksi kaikki energiat ovat aina saatavilla. Minulla on esimerkiksi repussani lauantaina energiageelejä (GU on luottomerkkini!), suolapähkinöitä, rusinoita ja pari Maximin energiapatukkaa. Lisäksi juomarakossa on laimeaa urheilujuomaa, josta myös saan jatkuvasti hiilihydraatteja kehooni. Tasainen energian saanti on mielestäni kaiken aa ja oo, sillä liian paljon kerrallaan syötynä voi aiheuttaa mahaongelmia ja taas liian vähäinen energia ei tee hyvää!


Kuva: Teemu Saramäki / Vaarojen maraton 2014

Varusteet

Polkujuoksussa varusteet korostuu entisestään. Ei riitä vain että on sopivat juoksuvaatteet, jotka eivät hierrä. Kenkiä voi polkujuoksussa olla jokaisen maaston mukaan, jos vain alkaa hifistelemään. Mullekin on kertynyt jo kolmet polkujuoksukengät, jotka voin esitellä jossain vaiheessa tarkemmin. Nyt kun valinnan varaa on, tulee valittua kenkä juoksun metsän ja maaston mukaan. Pallaksella oli kovaa maata, joten vaimennus on tärkeää. Sateella taas pito on tärkeää ja pehmeällä alustalla on mukavaa saada alustaan hyvä tuntuma. Vaatteista tärkeä on myös kuoritakki, joka on suositeltava useassa kotimaisessa kisassa ja pisimmillä ultramatkoilla se on pakollinen varuste. Mulla on Inovin sateen pitävä takki, joka kuitenkin hengittää mukavasti. Kovin kuumalla kelillä sitä ei kyllä mielellään päälle laita, mutta äkillisiä viimoja varten sellainen on hyvä olla repussa mukana. Varsinkin jos joskus lähtee ulkomaille vuoristoon juoksemaan, on sään nopeat vaihtelut yleisiä. Kenkien ja vaatteiden lisäksi melkein tärkein varuste on reppu. Karhunkierroksellakin on pakollisena varusteina muun muassa avaruuspeite, ensiapuvälineet, litran verran vettä ja vähintään 250g energiaa. Niiden kuljetusta varten onkin tärkeää, että reppu on selässä tukevasti ja hölskymättä. Mulla on pari vuotta ollut Salmonin liivimäinen reppu, johon olen ostanut Camelbackin juomapussin ja -letkun. Taskuja on paljon ja säilytystilaa on 12 litran verran. Reppu on siis monikäyttöinen ja käy monenlaiseen tapahtumaan.


Minä ja Tiina  ennen Vaarojen maratonia ;)

Sellaisilla eväillä lähdetään huomenna kohti Kuusamoa. Ihana päästä matkustamaan lentäen, sillä matka autolla olisi todella pitkä. Lähden reissuun vaki-kisakumppanini Tiinan ja hänen siskonsa kanssa. Meillä on Rukalta huoneisto varattuna. Huomenna on hyvin aikaa tutustua kisakeskukseen ja fiilistellä 160 hurjien menijöiden gps-seurantaa yhdessä muiden kanssa ja jännittää omaa kisapäivää. 53 kilometriä ei oo kuin kolmannes joidenkin matkasta, joten eihän mulla ole mitään hätää! ;) Sunnuntaina lento lähtee vasta illalla Helsinkiin, joten mikään kiire ei silloinkaan ole lähteä pois, onneksi. Rukalle on luvattu kaunista, aurinkoista säätä, ihanaa! Mä en valita auringosta, sillä musta on mahtavaa ettei luvassa ole sadetta. Viikonlopusta tulee takuulla ihan huippu!

Onko joku muu tulossa NUTS Karhunkierrokselle? Tai onko joku ollut aiemmin, ja olisi tarjonnut mulle viime hetken vinkkejä? Lopun nousut ja laskut ovat kyllä hyvässä muistissa neljän vuoden takaiselta vaellukselta ;) 

Seuratkaa mun matkaa Facebookissa ja instagramissa! Blogia päivittelen sitten ensi viikolla seuraavaksi. Ihanaa viikonloppua kaikille!

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Game On Vierumäellä

Kyllä kerta kaikkiaan on taas mahtavat kelit! Just oltiin viettämässä sunnuntaita salaattipiknikillä ulkona auringosta nauttien. Eilen puolestaan saatiin olla koko päivä ulkona Vierumäellä, kun suunnattiin Kunnolla-blogin Hannan kanssa sinne bloggareille tarkoitettuun sporttipäivään nimeltä Game on. Tilaisuudessa oli tarkoitus tutustua uusiin lajeihin olympialaisten merkeissä ja samalla verkoistoitua muiden bloggaajien kanssa. Harmiksi koko tapahtuma oli melkein kuihtunut kasaan, kun tapahtuman järjestäjä oli lennosta vaihtunut ja markkointi oli jäänyt todella pieneksi. Idea kuitenkin oli niin hieno, että luulis monen muunkin innostuvan yhtä paljon sporttipäivästä kuin minä! Mikäs se kivempaa onkaan kuin tutustua uusiin lajeihin ja ihmisiin upeissa puitteissa.


Meitä oli siis paikalla vain viisi tyyppiä, kun muutama ilmottautunut oli jättänyt väliin. Aluksi kokoonnuimme aamiaiselle luentohuoneeseen, jossa kerrattiin päivän kulku ja tutustuttiin vetäjiin. Aamiaisen jälkeen suunnattiin päivän ensimmäiseen aktiviteettiin ampumaradoille. Saatiin muuten päivän ajaksi käyttöömme kickbiket, joilla liikuttiin Vierumäen alueella vähän vauhdikkaammin kuin pelkästään jalan. Kickbike osottautui oivaksi menopeliksi, mä ainakin tykkäsin todella paljon kun alun huteroinnin jälkeen pääsi sinuiksi pyörän kanssa. Ampumaradalla suoritettiin kaksi ensimmäistä lajia, eli ilmapistooli sekä jousiammunta. Pistoolin kanssa oli tekemistä, mutta harjoituskierrosten jälkeen sain jo vähän onnistumisia itse kisassa. Muut kuitenkin olivat melkoisia hakoja tässä, joten tulokseksi jäi neljäs sija. Mulle koko päivänä ei ollut sijoituksilla mitään merkitystä, vaikka niitä kyllä laskettiin lopputuloksia ajatellen. Pistooliammunta oli ehkä liian keskittymistä vaativa laji mulle. Sen sijaan jousipyssyammunta sujui huomattavasti paremmin ja oli myös hauskempaa. Se on yllättävän fyysistä. Saa nopeasti tehdä tähtäyksen, jottei kädet ala vapisemaan. Jousiammunnassakin tulokseni paranivat heti kilpailun alettua, ja olinkin tässä lajissa toinen! Oli todella mielenkiintoista päästä kokeilemaan näitä ampumalajeja, joita ei juuri muutoin tule kokeiltua.




Seuraavaksi suunnattiin ulos. Ulkona hiekkakentän läheisyydessä oli neljä lajia: saappaanheitto, kyykkä, kuulantyöntö ja tarkkuuslämäri. Lajit oli tosi monipuolisia ja vaihtelevia. Saappaanheitto oli hauska kokeilu, mutta onhan se saapas vaikea saada lentämään kauas. Kyykkä on teekkaripiireistä tuttu laji, jossa joukkueina yritetään saada toisen keilat blokattua pois pelialueelta. Kyykkä osottautui ihan sairaan hauskaksi peliksi, joka vie mun mielestä mölkyn mennen tullen, vaikka vähän saman tyylisiä lajeja ovatkin. Kuulantyöntö oli vaikeaa. Meidän piti saada tulos molemmilla käsillä, ja täytyy sanoa, että monet onnistuivat huonommallakin kädellä pääsemään lähes samaan tulokseen kuin ykköskädellä. Huh, kuulaan en ole varmaan ala-asteen jälkeen työntänyt, mutta olipa sekin hauskaa vaihteeksi! Tarkkuuslämäri sujui yllättävän hyvin, vaikka teimme sen jääkiekkomailoilla ja kiekoilla. Etua oli varmaankin salibandyn pelaamisesta, sillä minä ja lätkää pelannut Salla olivat ainoat, jotka saivat kiekon nousemaan ja sitä myöten maaliin asti ohi pahvisen "veskan".  Tässä kohtaa olin onnistunut suht hyvin suoriutumaan kaikista lajeista.





Seuraavana siirryimme kuvan kauniin Valkjärven rannalle. Valkjärvi on syvä ja kirkasvetinen järvi, ihan uskomattoman vehreä. Siellä ohjelmassa oli SUP-kisa. Suppailuhan on melomista seisten ison laudan päällä. Mä olen kerran kokeillut SUP-laudalla melomista viime kesänä Töölönlahdella ja tykkäsin kovasti. Nyt tehtävänä oli meloa reitti edes takas niin, että ensin ollaan polvillaan laudalla ja sitten kääntöpaikalla sai nousta seisomaan. Kisa oli nopeuskisa. Meloin ihan kivaa vauhtia, mutta kyllä vähän harmitti hosua niin paljon. Mun mielestä suppailun idea on loppupeleissä olla rentoa ja rauhallista etenemistä järvellä tai merellä. Seuraavaksi toteutan suppailun niin, sillä sen verran varmuutta alkoi jo löytyä näin tokalla kerralla, että tänä kesänä aion ehdottomasti käydä useammin suppailemassa!







Viimeinen laji oli sprinttisuunnistus. Tässä kohtaa alkoi jo nälkä olla hillitön, mutta jokainen jaksoi vielä taistella lyhyen suunnistusradan läpi. Lähdettiin minuutin välein liikkeelle, jottei päästy peesaamaan muita. Suunnistus oli helppoa kaupunkisuunnistusta ilman kompassia, mutta olihan se kivaakin. Jälkikäteen karttaa katsottuna tein ihan tyhmiä reitin valintoja, mutta ei se haittaa! Pääasia että oli kivaa ja vajaa 10 minuutissa ehti vielä tulla hikikin pintaan! Siten olikin hyvä siirtyä saunalle, jossa skoolasimme kivalle päivälle ja pulahdimme jokainen veteenkin saunomisen välissä! Saunan raikkaina sitten suuntasimme ruokapöydän ääreen, jossa jännitimme Suomen pelin ekan erän! Me siirryimme vielä Hannan kanssa katsomaan kaksi seuraavaa erää sporttibaariin, jossa oli melkoinen tunnelma Suomen voittaessa Venäjän! Kyllä oli mukava ajella kotiin hyvillä mielin kivan päivän jälkeen!

Kiitos Vierumäen porukalle kivasta päivästä ja lajikokeiluista, kiitos uusille tuttavuuksille ja Hannalle seurasta! Tällaisia lisää, ehdottomasti!! Aina ei tarvitse olla niin vakavaa, kun harrastaa liikuntaa!

Onko Vierumäki tuttu paikka? Oletteko kokeilleet vähään aikaan kuulantyöntöä, saappaanheittoa tai jousiammuntaa? Tai onko kyykkä tuttu? Pysyttekö SUP-laudan päällä? Tai hei, miten teidän aurinkoinen viikonloppu on mennyt? :)

keskiviikko 18. toukokuuta 2016

10 yötä Nuts Karhunkierrokselle!

Heippa, mitä kuuluu? On ollut viime aikoina niin paljon ohjelmaa, etten ole ehtinyt kirjoittelemaan blogiin ollenkaan kuulumisia. Viime viikolla tuli tehtyä pari poikkeuksellisen pitkää työpäivää, olen harrastanut salibandyn ja suunnituksen parissa, katsonut Leijonien pelejä, nauttinut aurinkoisista kevätkeleistä, käynyt Sellon Street Food -tapahtumassa ja viikonloppu meni kaverin polttareissa, joten ohjelmaa on riittänyt! Kaikki on ollut ehdottomasti kivaa tekemistä, mutta kyllä mulla silti on tänne blogin pariin ollut ikävä. Tämäkin kun on mulle rakas harrastus!



Koko alkuvuosi on mennyt hurjaa vauhtia ja ihan huomaamatta voin todeta, että ensi viikolla on mun juoksukevään kohokohta elikkä NUTS Karhunkierroksen 53 kilsan juoksu. Jännäää! Mulla on aika luottavainen olo tuon juoksun suhteen, sillä kevään treenit ovat menneet hyvin ja takana on muun muassa Salpaus-rogaining, jossa tuli 11,5 tunnin aikana kerättyä reilusti yli kuuskyt kilsaa mittariin. Kestävyyskunto on siis kohdallaan! Silti alkaa olla vähän perhosia mahassa, koska kyseessä on kuitenkin vasta toinen yli maratonin mittainen virallinen matka. Eikä reitti tunnetusti ole mistään helpoimmasta päästä, mutta toisaalta mitä rymympi, sitä parempi! Flat is boring ;)


Omasta mielestäni mun treenit ovat sujuneet hyvin. Olen liikkunut monipuolisesti ja tehnyt reilusti myös pitkiä lenkkejä. Suurin osa pitkiksistä on tehty metsässä, vaikka en niin hirveän montaa lenkkiä poluilla olekaan päässyt juoksemaan. Pitkän rogainingin jälkeen tuli pienoinen lamaannus, kun siihen asti olin treenannut niin intohimoisesti. Pääsiäisen tienoilla juoksin samalla viikolla kaksi pitkistä metsässä (maanantaina 26km, lauantaina vajaa 21km) ja sunnuntaina olin vielä parin tunnin kaupunkisuunnituksessa. Sitä seurasi vähän kevyempi viikko, mutta sen jälkeen tuli tehtyä muun muassa perättäisillä viikoilla pari 3,5 tunnin polkulenkkiä sekä tuo vapun pitkä roga. Ei siis ihme, että sen jälkeen vedettiin hetki jos toinenkin henkeä. Vasta nyt tuntuu siltä, että alan olla palautunut. Ja nyt täytyykin alkaa jo keventelemään. Heh. Tämän viikon treenaan varmaan vain hieman kevennetysti ilman pitkistä, mutta ensi viikko menee lähes täysin levossa. 



Maanantaina tein viimeisen vähän pidemmän lenkin ennen Karhunkierrosta, kun juoksin polkuja pitkin kotiin töistä. Mulla on onnellinen asema, kun pääsen töistä kotiin pääosin polkuja pitkin ja ainesta olisi todella pitkäänkin lenkkiin. Tällä kertaa tein pienen mutkan kotimatkalla, ja juoksin vajaa 2,5 tuntia. Reitti on ihan älyttömän kaunis.. on pitkospuita meren rannalla, on hiekkatietä ja vähän asfalttiakin, on kalliota ja kivoja kaupunkipolkuja ja on ihanan vehreääkin metsää. Tykkään kovasti ja voisi useamminkin juosta poluilla kotiin. Mulla on nykyään töissä kaappi, johon voin jättää ylimääräiset vaatteet ja tavarat säilöön, joten kaikki on tehty mahdollisimman helpoksi. 

Summa summarum, kaikki on hyvin ja fiilis on upea tässä tapahtuman kynnyksellä. Nyt vain pitää malttaa antaa jalkojen palautua kunnolla ja huoltaa niitä kunnolla. Lennän Kuusamoon ensi viikon perjantaina ja juoksu on lauantaina kello kymmeneltä alkaen. Tässä on vielä siis hyvin aikaa antaa kropalle ja mielelle lepoa ja sitten nauttia koko päivän ajan Oulangan kansallispuiston huikeista maisemista!



Onko joku muu tulossa Nuts Karhunkierrokselle? Miten teidän treenit ovat sujuneet? Millä fiiliksillä olette näin kisan kynnyksellä?

Ps. Kaikki postauksen kuvat ovat maanantain polkulenkiltä, jolloin juoksin töistä kotiin. Aika kivat maisemat! Ja voi että, miten onnellinen olen näistä kevätkeleistä.. olen pistänyt oikein merkille, kuinka lämmin ja aurinkoinen toukokuu meillä on ollut! Aivan huikeeeeeta, eikö? :)

tiistai 10. toukokuuta 2016

Lihaskuntotreeniä auringon alla

On ollut niin upeat ilmat, että on melkein sääli viettää niitä sisällä töitä tehden. Yhtenä rentona päivänä pystyin viime viikolla pitää etätoimistoa pihalla, mutta kyllähän työnteko kuitenkin paremmin sisällä sujuu. Näkee työkoneen ruudunkin kunnolla. Töiden jälkeen kuitenkaan en ole malttanut sisällä olla, mutta lihaskuntotreeni on silti maistunut. Onneksi on vaihtoehtoja ainaiselle kuntosalille, sillä useassa paikassa on jo monelaisia ulkotreenipaikkoja. Ja mikä parasta, ne ovat ilmaisia kaikille halukkaille. Minä bongasin Espoon Leppävaaran urheilupuistosta mahtavan "ulkokuntosalin", jossa olen käynyt nyt jo kahdesti treenaamassa. Paikka on sopivasti mun työmatkan varrella, joten sinne on helppo piipahtaa.



Leppävaaran ulkoliikuntapuistosta löytyy monenlaisia laitteita ja treenin apuvälineitä. Siellä on kolme levypainotankoa, joiden painot ovat 13, 16 ja 23 kiloa. Painot ovat hienosti puuhäkeissä kiinni, joten toimivat vähän kuin smith-tanko. Tankojen lisäksi on painoputkia, joita voi nostella toisesta päästä ylös, kiipeilyteline, portaikko, vatsa- ja selkälauta sekä muutama oman kehon laite, joista minä olen ottanut käyttöön rintalaitteen, jolla saa tehtyä rintalihasliikkeitä istumalla itse painona penkillä. Ovelaa. Ainakin itsellä se on todella raskas liike.. mutta riippunee omasta painosta ja lihasvoiman tasosta, tietty!

Yllättävän vähän on ollut muita liikkujia puistossa, vaikka mielestäni tuollaiset treenipaikat ovat huippuja! Saa olla ulkona kauniissa ilmassa, saa raitista ilmaa ja ovat kaikille avoimia. Mulla ainakin on ollut paljon "vapaampi" fiilis treenatessa tuolla ulkopuistossa kuin jos olisin salilla. En tiedä mikä siinä on. Salilla on sellainen olo, että pitäisi tehdä tarkasti suunnitellun ohjelman mukaan ja ulkona taas osaan olla vapaampi ja luovempi treenin kanssa. Viime viikolla tunnustelin oloa kokeilin uusia liikkeitä tuolla puistossa, mutta nyt tänään tein säntillisesti liikepareja 3x10-15 -sarjoina. Keksin liikkeet päästäni ja pyrin että koko kroppa tulisi treenattua läpi. Tulin paikalle pyörällä, joten erillistä lämmittelyä en tehnyt.




Tältä treenini näytti:

  • Pystypunnerrus levytangolla + Kulmasoutu levytangolla
  • Etukyykky levytangolla + Askelkyykyt levytangolla
  • Ojentajadippi + Punnerrus "vatsapenkkiä" vasten
  • Vatsapenkki + roikkuminen ja jalkojen nosto
  • Selkäpenkki + ojentajapunnerrukset penkkiä vasten
  • Rintalaite + boksihypyt portaikossa
  • Hoover-lankku

Tähän treeniin mulla meni aikaa noin 50 minuuttia. Tein liikkeet huolella, ja join hyvin välissä. Aurinkoisessa ja lämpimässä kelissä on tärkeää muistaa juoda paljon vettä, sillä hikoilemalla kulutamme sitä myöskin paljon. Jano on jo pienoinen merkki nestehukasta, joten kannattaa ennakoida sitä. Treeni oli kaiken kaikkiaan tosi kiva ja monipuolinen ja keksin jo useita uusiakin liikkeitä, joita voisi tehdä tuolla hyödyntäen puiston laitteita. Puistossa on lisäksi hieno taulu, jossa kerrotaan erilaisia vaihtoehtoja liikkeiksi, jos oma mielikuvitus ei laukkaa. 


Kyllä hymyilytti treenin jälkeen. Vähän tärisevän kropan kanssa lähdin polkemaan kotiin. Nautin aurngosta, lämpimästä tuulen vireestä kasvoilla, endorfiineistä ja kotona jo valmistumassa olevasta grilliruuasta. Aika siistiä!

Onko sun lähellä ulkoliikuntapuistoja? Oletko käynyt testaamassa? Minkälaisia treenejä teet tällaisessa puistossa? Treenaatko aurinkoisena päivänä mieluummin ulkona vai sisällä? :)

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Palautteluviikko

Huh, miten kiireinen viikko mulla on ollut, vaikka en ole kauhean paljon liikkunutkaan. Mä olen pitänyt Salpaus-rogainingin jälkeen tietoisesti taukoa juoksusta ja antanut keholle lepoa. Tänään oikeastaan kävin vasta kunnon lenkillä, kun tehtiin Kimmon kanssa reilu 12 kilsan hölkkä tänä helteisenä iltana.

Mutta mistä oikein on hyvä ja vauhdikas viikko tehty?


Suunnistusopastuksesta ja -seurasta Tiinuskalle



Piknikistä ilta-auringossa



Puistojumpasta ulkona



Talkoolaisena olemisesta Bodom Traililla



Perjantaisesta etätyöpäivästä ulkona auringossa


Perjantain lyhyestä lenkistä, ekan kerran sääret paljaana!



Ennakko-äitienpäivälounaasta terassilla mahtavissa merimaisemissa


Mumford & Sonsin keikasta <3


Hitaasta aamusta ja parvekkeella syödystä aamupalasta

Nyt voi hyvillä mielin lähteä uuden viikon pariin! 

Millainen oli sun viikkosi ja oletteko te nauttineet yhtä paljon auringosta ulkona ollen kuin minäkin? ;) Mitä odotat tulevalta viikolta? 

tiistai 3. toukokuuta 2016

1380 pistettä, 63,5 kilsaa, 11 tuntia ja 27 minuuttia

Huhhuh, vähän väsyttäis! Rankka vappu takana ja olo sen mukainen. Nuutunut. Tällä kertaa syynä ei ole railakas juhliminen, ja uskonkin, että kaikki minut tuntevat tietävät sen. En ole oikein juhlija-tyyppiä. Vappu oli silti kostea ja hämyinen, sillä oltiin Hihhuleiden kesken Salpaus-rogainingissa 12-tunnin sarjassa. Oltiin samassa tapahtumassa viime vuonnakin, ja emme voineet vastustaa kiusausta lähteä uudestaan. Totuuden nimissä ei meitä kumpaakaan, mua eikä Tiinaa, harmittanut ollenkaan olla viettämässä vappua liikunnallisissa riennoissa perinteisten juhlimisten sijaan. Ja sitä paitsi, näitä pitkiä rogaining-tapahtumia on todella vähän tarjolla, joten ei ollut kahta kysymystäkään, että lähdetäänkö Nastolaan vappuna vai ei!


Hihhulit ennen lähtöä!

Tiina oli mennyt Nastolan lähelle jo perjantaina, mutta minä pääsin toisella kyydillä lauantaina, ja sovimmekin autokyydin kanssa niin, että lähdemme yöllä vielä ajamaan Helsinkiin. Näin ollen pääsisi kotiin viettämään vaikka sitä haluttua vappupäivää! Keli oli muualla Suomessa aurinkoinen, mutta kuinka ollakaan Nastolan päällä oli sadetutkan mukaan sadepilviä koko päivän. Pakkasin mukaan runsaiden eväiden lisäksi veden pitävän Inov-8 Stormshell -takin, jotta ei kastuisi samantien ekan tunnin aikana. Pakollisena varusteena oli lisäksi pakattuna reppuun ruokaa ja juomaa, vaihtopaita, otsalamppu sekä mun repussa avaruuspeite hätätilanteita varten ja Tiinan repussa ensiapulaukku. Meillä oli molemmilla 1,5 litran vesisäiliöt letkujärjestelmällä mukana, ja lisää vettä saisi kisan aikana joko kisakeskuksesta tai muutamalta vesipisteeltä.


Karttojen jako - bongaa pinkki Hihhuli ;)
Kuva: Salpaus-rogaining

Saavuttiin sateiseen Nastolaan vähän ennen kymmentä, ja paikansin Tiinan pukuhuoneesta. Pian alkoikin karttojen jako, ja siitä alkoi kahden tunnin suunnitteluaika juosta. Puolen päivän aikaan olisi määrä olla ulkona tekemässä lähtöä rastijahtiin. Suunnittelu ei ole ikinä ollut meidän Hihhuleiden paras osapuoli, sillä emme ole tarpeeksi kärsivällisiä miettimään jokaista vaihtoehtoa. Tällä kertaa saimme mieleisemme reitin mietittyä ja suunnitelman eri loppuvariaatioiden varalle tehtyä. Emme mitanneet reittiä, koska siinä oli paljon liikkuvia osia. Salpaus-rogainingin kartta oli tällä kertaa haastava, joten selkeää etenemissuunnitelmaa ei ollut valmiina.


Tiina suunnittelee reittiä

Söin vielä ennen lähtöä Onni-vauvanpuuron kylmänä sekä banaanin. Autossa olin syönyt kauraleivän ja kotona kaurapuuroa. Repussa oli riittävästi eväitä koko päiväksi: pähkinöitä, kuivattuja banaanilastuja, geelejä, energiakarkkeja, pari patukkaa sekä bonuksena sämpylä kalkkunaleikkeellä! Olimme suunnitelleet reitin yhdeksi lenkiksi, joten kaikki tarpeellinen illan otsalamppua myöden oli reppuun pakattu. Lähdössä satoi vettä kunnolla, ja mietittiin Tiinan kanssa että mitä tästäkin oikein tulee.. ja päätettiin, että jos tulee kylmä tai alkaa v*tuttaa, tullaan takaisin maaliin. Lähdettiin monen muun kanssa juoksemaan kisakeskukselta länteen hakemaan juoksurastia nro 91, josta suunnattiin 42:en kautta Pajulahden alueelle. Rastien 82 ja 101 kanssa teimme vähän töitä, kun tuli hapuiltua mittakaavan 1:35000 kanssa, joka poikkeaa merkittävästi suunnistuskartasta. Tämän jälkeen suunnistus alkoi sujua kuin unelma ja sadekin oli loppunut, joten pääsimme hyvään flow-tilaan! Oikeastaan keli oli upea, raikas, tyyni ja sateen jälkeisen seesteinen. Pari kuuroa tuli niskaan, mutta lähes sateettomuudesta osasi nauttia, kun sääennuste vielä aamupäivällä oli näyttänyt ihan jotain muuta. Etenimme kartan länsi-reunaa aina rastille 104 asti, josta lähdimme Pajulahden itä-reunaa alas kohti rastia numero 81. Kävimme täyttämässä juomavarastoja juomarastilla, ja tankkasimme siinä enemmän ruokaa. Kun olin syönyt seitsemisen tuntia pelkkiä geelejä, geelikarkkeja ja pähkinöitä, maistui sämpylä oikeasti ihan tajuttoman hyvältä!! Fiilis nousi energian saannin myötä ja koko olemus koheni. Sämpylä pitkässä tapahtumassa eväänä menee ehdottomasti jatkoon!!


Epäselvää reitin suunnittelua. 
Lopullinen toteutus: 93 - 42- 83 - 52 - 101 - 94 - 62 -104 - 51 - 75 - 54 - 71 -81 - 95 - 91 - 72 - 23 - 73 - 82 -33 

Kartan keskiosasta ehdimme hakea rastit 95, 91 ja 72. Tässä kohtaa tulee ainoa herpaantuminen, ja jälkiviisaana meidän olisi ehdottomasti kannattanut hakea rasti numero 44. Mutta emme siinä illan pimentyessä otsalamppujen valossa luottaneet omiin suunnistustaitoihin, ja lähdimmekin suoraan rastille 23, jonka jälkeen haimme vielä rastit 73 ja 82. Tämän jälkeen meillä oli vielä 45 minuuttia aikaa hakea rasteja, mutta päätimme tyytyä hakemaan vain kisakeskuksen lähellä olevan 33-rastin, ja jättää maastoon rastit 21 ja 43, joihin aika olisi varmaankin vielä riittänyt.. ainakin helpohkolle rastille numero 21. Mutta olimme aivan puhki 11,5 tunnin uurastamisen jälkeen ja kisakeksuksen ohittaminen ei houkuttanut, vaan maali houkutti enemmän. Olimme kuitenkin tyytyväisiä leimatessamme maaliin 63,5 kilsan kierroksen jälkeen!!


Keitto ja leipä sekä pulla maistui kisan jälkeen!

Rogaining meni hyvin ja pysyimme kivasti omassa suunnitelmassamme. Meillä sujui yhteispeli taas hienosti, ja etenimme joukkueena yhdessä. Itse olen ainakin aika yllättynyt kuinka hyvin pysyimme liikkeessä ja juoksimme paljon tieosuuksia. Metsässä eteneminen oli risujen vuoksi todella haastavaa, joten umpimetsäosuudet meni kävelyksi. Taktisesti on aina kehitettävää, mutta siihen oltiin tyytyväisiä, kuinka hyvin saimme helpot rastipisteet säästettyä loppuun eli pimeälle osuudelle. Energiaa itsellä tuli nautittua seuraavasti: 3 energiageeliä, 1 energiakarkkipussi (vastaa kahta geeliä), 1 sämpylä kalkkunaleikkeleellä ja lisäksi suolapähkinöitä ja kuivattuja banaanilastuja.  Energiat riittivät hyvin, samoin juomat yhdellä tankkauspysähdyksellä. Salpaus-rogaining onnistui taas jälkeen kerran hienosti ja kartta oli haastava. Voittajajoukkuekaan ei näemmä kerennyt hakea läheskään kaikkia rasteja ;)

Parasta oli kuitenkin taas saada tämä hieno elämys koettua ystäväni kanssa. Kiitos Tiina mahtavasta seurasta taas! Rogaining on parasta seikkailua!!!

Oliko joku muu rogailemassa vappuna? Miltä tällainen touhu kuulostaa, voitiko lähteä kokeilemaan joku kerta? :)