tiistai 3. toukokuuta 2016

1380 pistettä, 63,5 kilsaa, 11 tuntia ja 27 minuuttia

Huhhuh, vähän väsyttäis! Rankka vappu takana ja olo sen mukainen. Nuutunut. Tällä kertaa syynä ei ole railakas juhliminen, ja uskonkin, että kaikki minut tuntevat tietävät sen. En ole oikein juhlija-tyyppiä. Vappu oli silti kostea ja hämyinen, sillä oltiin Hihhuleiden kesken Salpaus-rogainingissa 12-tunnin sarjassa. Oltiin samassa tapahtumassa viime vuonnakin, ja emme voineet vastustaa kiusausta lähteä uudestaan. Totuuden nimissä ei meitä kumpaakaan, mua eikä Tiinaa, harmittanut ollenkaan olla viettämässä vappua liikunnallisissa riennoissa perinteisten juhlimisten sijaan. Ja sitä paitsi, näitä pitkiä rogaining-tapahtumia on todella vähän tarjolla, joten ei ollut kahta kysymystäkään, että lähdetäänkö Nastolaan vappuna vai ei!


Hihhulit ennen lähtöä!

Tiina oli mennyt Nastolan lähelle jo perjantaina, mutta minä pääsin toisella kyydillä lauantaina, ja sovimmekin autokyydin kanssa niin, että lähdemme yöllä vielä ajamaan Helsinkiin. Näin ollen pääsisi kotiin viettämään vaikka sitä haluttua vappupäivää! Keli oli muualla Suomessa aurinkoinen, mutta kuinka ollakaan Nastolan päällä oli sadetutkan mukaan sadepilviä koko päivän. Pakkasin mukaan runsaiden eväiden lisäksi veden pitävän Inov-8 Stormshell -takin, jotta ei kastuisi samantien ekan tunnin aikana. Pakollisena varusteena oli lisäksi pakattuna reppuun ruokaa ja juomaa, vaihtopaita, otsalamppu sekä mun repussa avaruuspeite hätätilanteita varten ja Tiinan repussa ensiapulaukku. Meillä oli molemmilla 1,5 litran vesisäiliöt letkujärjestelmällä mukana, ja lisää vettä saisi kisan aikana joko kisakeskuksesta tai muutamalta vesipisteeltä.


Karttojen jako - bongaa pinkki Hihhuli ;)
Kuva: Salpaus-rogaining

Saavuttiin sateiseen Nastolaan vähän ennen kymmentä, ja paikansin Tiinan pukuhuoneesta. Pian alkoikin karttojen jako, ja siitä alkoi kahden tunnin suunnitteluaika juosta. Puolen päivän aikaan olisi määrä olla ulkona tekemässä lähtöä rastijahtiin. Suunnittelu ei ole ikinä ollut meidän Hihhuleiden paras osapuoli, sillä emme ole tarpeeksi kärsivällisiä miettimään jokaista vaihtoehtoa. Tällä kertaa saimme mieleisemme reitin mietittyä ja suunnitelman eri loppuvariaatioiden varalle tehtyä. Emme mitanneet reittiä, koska siinä oli paljon liikkuvia osia. Salpaus-rogainingin kartta oli tällä kertaa haastava, joten selkeää etenemissuunnitelmaa ei ollut valmiina.


Tiina suunnittelee reittiä

Söin vielä ennen lähtöä Onni-vauvanpuuron kylmänä sekä banaanin. Autossa olin syönyt kauraleivän ja kotona kaurapuuroa. Repussa oli riittävästi eväitä koko päiväksi: pähkinöitä, kuivattuja banaanilastuja, geelejä, energiakarkkeja, pari patukkaa sekä bonuksena sämpylä kalkkunaleikkeellä! Olimme suunnitelleet reitin yhdeksi lenkiksi, joten kaikki tarpeellinen illan otsalamppua myöden oli reppuun pakattu. Lähdössä satoi vettä kunnolla, ja mietittiin Tiinan kanssa että mitä tästäkin oikein tulee.. ja päätettiin, että jos tulee kylmä tai alkaa v*tuttaa, tullaan takaisin maaliin. Lähdettiin monen muun kanssa juoksemaan kisakeskukselta länteen hakemaan juoksurastia nro 91, josta suunnattiin 42:en kautta Pajulahden alueelle. Rastien 82 ja 101 kanssa teimme vähän töitä, kun tuli hapuiltua mittakaavan 1:35000 kanssa, joka poikkeaa merkittävästi suunnistuskartasta. Tämän jälkeen suunnistus alkoi sujua kuin unelma ja sadekin oli loppunut, joten pääsimme hyvään flow-tilaan! Oikeastaan keli oli upea, raikas, tyyni ja sateen jälkeisen seesteinen. Pari kuuroa tuli niskaan, mutta lähes sateettomuudesta osasi nauttia, kun sääennuste vielä aamupäivällä oli näyttänyt ihan jotain muuta. Etenimme kartan länsi-reunaa aina rastille 104 asti, josta lähdimme Pajulahden itä-reunaa alas kohti rastia numero 81. Kävimme täyttämässä juomavarastoja juomarastilla, ja tankkasimme siinä enemmän ruokaa. Kun olin syönyt seitsemisen tuntia pelkkiä geelejä, geelikarkkeja ja pähkinöitä, maistui sämpylä oikeasti ihan tajuttoman hyvältä!! Fiilis nousi energian saannin myötä ja koko olemus koheni. Sämpylä pitkässä tapahtumassa eväänä menee ehdottomasti jatkoon!!


Epäselvää reitin suunnittelua. 
Lopullinen toteutus: 93 - 42- 83 - 52 - 101 - 94 - 62 -104 - 51 - 75 - 54 - 71 -81 - 95 - 91 - 72 - 23 - 73 - 82 -33 

Kartan keskiosasta ehdimme hakea rastit 95, 91 ja 72. Tässä kohtaa tulee ainoa herpaantuminen, ja jälkiviisaana meidän olisi ehdottomasti kannattanut hakea rasti numero 44. Mutta emme siinä illan pimentyessä otsalamppujen valossa luottaneet omiin suunnistustaitoihin, ja lähdimmekin suoraan rastille 23, jonka jälkeen haimme vielä rastit 73 ja 82. Tämän jälkeen meillä oli vielä 45 minuuttia aikaa hakea rasteja, mutta päätimme tyytyä hakemaan vain kisakeskuksen lähellä olevan 33-rastin, ja jättää maastoon rastit 21 ja 43, joihin aika olisi varmaankin vielä riittänyt.. ainakin helpohkolle rastille numero 21. Mutta olimme aivan puhki 11,5 tunnin uurastamisen jälkeen ja kisakeksuksen ohittaminen ei houkuttanut, vaan maali houkutti enemmän. Olimme kuitenkin tyytyväisiä leimatessamme maaliin 63,5 kilsan kierroksen jälkeen!!


Keitto ja leipä sekä pulla maistui kisan jälkeen!

Rogaining meni hyvin ja pysyimme kivasti omassa suunnitelmassamme. Meillä sujui yhteispeli taas hienosti, ja etenimme joukkueena yhdessä. Itse olen ainakin aika yllättynyt kuinka hyvin pysyimme liikkeessä ja juoksimme paljon tieosuuksia. Metsässä eteneminen oli risujen vuoksi todella haastavaa, joten umpimetsäosuudet meni kävelyksi. Taktisesti on aina kehitettävää, mutta siihen oltiin tyytyväisiä, kuinka hyvin saimme helpot rastipisteet säästettyä loppuun eli pimeälle osuudelle. Energiaa itsellä tuli nautittua seuraavasti: 3 energiageeliä, 1 energiakarkkipussi (vastaa kahta geeliä), 1 sämpylä kalkkunaleikkeleellä ja lisäksi suolapähkinöitä ja kuivattuja banaanilastuja.  Energiat riittivät hyvin, samoin juomat yhdellä tankkauspysähdyksellä. Salpaus-rogaining onnistui taas jälkeen kerran hienosti ja kartta oli haastava. Voittajajoukkuekaan ei näemmä kerennyt hakea läheskään kaikkia rasteja ;)

Parasta oli kuitenkin taas saada tämä hieno elämys koettua ystäväni kanssa. Kiitos Tiina mahtavasta seurasta taas! Rogaining on parasta seikkailua!!!

Oliko joku muu rogailemassa vappuna? Miltä tällainen touhu kuulostaa, voitiko lähteä kokeilemaan joku kerta? :)

2 kommenttia:

  1. Hieno metsäretki! :D Kuulostaa hauskalta touhulta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, oli kyllä upea reissu :) Rogaining on _hauskaa_, kannattaa kokeilla!!

      Poista

Kommentoi on bloggaamisen suola. Arvostan jättämääsi kommenttia suuresti :)