perjantai 31. toukokuuta 2013

Hälsningar från Stockholm!

Täällä ollaan Tukholmassa!! Kaikki meni matkan osalta hyvin, sillä lento oli nopea, wifillinen ja ajallaan! Jopa matkalaukku tuli perille, ja saatiin se nopeasti hihnalta! Kaikkiaan Norwegianille iso plussa! Lennän varmasti toistekin sillä!



Eilen sitten päästiin hotelliin jo klo 10.30 aikoihin, ja kaikeksi onneksemme hotellihuoneemme oli jo valmiina, ja saatiin kamat tänne. Käytiin sitten syömässä Aasialaisessa buffetissa, joka oli tosi hyvä! Sitten käytiin viettämässä päivää Djurgårdenissa lähinnä. Käytiin Wasa-museossa ja Gröna Lundissa parissa laitteessakin. Huuui, oli kyllä hurjaa ja kivaa! Ilta päätettiin vielä keskustassa Pizza Hutissa pannupizzoilla, joten eiköhän hiilaritankkaukset oo nyt tehty ;)



Päivän lopuksi kun saavuttiin hotellille, tajusin, että jalat oli aika kipeet. Siis oltiin lähes koko päivä jalkojen päällä ja käveltiin muun muassa T-Centralenista Grönä Lundiin ja takaisin. Hups. No, eilen sitten sain vähän hierontaa jalkoihin, ja lepuuttelin niitä muun muassa pitämällä ylöspäin, niin tänä aamuna makoisien 10 tuntisten yöunien jälkeen jalat on aika hyvät! Jee ja huh. Nyt tänään en uskalla kävellä paljoa, ja aijotaankin kulkea paljon metrolla ja istua vähän väliä. Ja jätän suunnitellun lenkinkin välistä.. eiköhän ne mun jalat ole jo tarpeekseen ja ovat ainakin "auki" huomiselle. Nyt tarvitaan ennemminkin tuoreita jalkoja!!


Tänään sitten totesin aamupalalla, ettei ole puuroa.. ounouuuu... no, ehkä mä leivistä ja isosta bananai-mysli-muro-siemen-jugurtti sekoituksesta saan tarpeeksi hyvää energiaa ja jaksan sit juosta koko matkan! Käytiin aamupalan jälkeen Expossa hakemassa numerot... ja voi jee, täällä on helle. <3 Expo oli aika pieni ja pettymys, mutta tunnelma on ollut hyvä. Pastapartyt olis just alkanut, mutta en tiedä olenko menossa.. annoksesta sais 1200 kaloria!! Huh...


Tosiaan, Tukholman olympia-areena ja lähtöpaikka on ihan lähellä meidän hotellia. Se on iso plussa. Huomenna sitten mun iskä naisystävänsä kanssa tulee tänne Tukholmaan kannustamaan mua, jee! Huomiselle on luvattu pilvistä, tai vettä.. riippuu vähän, mistä katsoo sääennusteen! Sadetta en kyllä toivo, mutta olis hellekin tappava. Hiilaritankkaus on nyt tehty, mutta nesteitä aijon paljon juoda.

Me lähdetään nyt kohti kapunkia, viettämään päivää ulos! Huh, vähän jo jännittää... sori siis sekavasta postauksesta! :)

keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Heja, Stockholm!

Lähde: http://www.visitstockholm.com/fi/
Huomenna lennetään Kimmon kanssa Helsingistä Tukholmaan aamulla! Meillä on siinä pari päivää aikaa pyöriä Tukholmassa. Kivaa, koska en ole oikeastaan kauhean paljon liikkunut siellä tai ylipäätään nähnyt paikkoja. Huomenna mennään varmaan pyörimään Gröna Lundiin ja sinne Djurgårdeniin muutenkin.

Olisi kiva kuulla vinkkejä, mitä Tukholmassa kannattais nähdä ja tehdä? Ja suosituksia ravintoloista ja ruokapaikoista? Jos vain tiedätte sieltä jotain saarta, vähän kuin Suomenlinna tms., niin heittäkääpä vinkillä ;) Joku piknik vois olla myös kiva!

Ja heeei, kaipaisin myös vinkkejä kokeneemmilta maratoonareilta, kuinka paljon sitä "uskaltaa" kävellä ja kierrellä ennen lauantain juoksua? :)

Wihii, jännittää!! Kirjoittelen paremmin kuulumisia vielä tänään tai huomenna, mutta kaikki on ok! Eilen tein pienen avaavan lenkin, ja vielä olis lyhyt levyt lenkura edessä Tukholmassa perjantaiaamuna, ja sitten se olis siinä. Lauantaita ootellessa...

maanantai 27. toukokuuta 2013

Tankkausta maratonille


Kuten moni varmasti tietääkin, suositellaan kuntoilijankin tankkaavan maratonille, jotta energiavarastot ovat täynnä kun koitos alkaa. Itse en ole aiemmilla kahdella maratonilla kiinnittänyt ihan hirveästi huomiota tähän puoleen, enkä oikeastaan aijo tänäkään vuonna sen ihmeempiä tankkauksia suorittaa. Ainakaan hiilaritankkauksia siis. Minä syön muutoinkin hiilihydraattipitoista ruokaa, sillä olen sellainen kultaisen keskitien tallaaja. Siis tottakai syön salaatteja, kasviksia ja rahkoja, mutta yhtälailla lautasellani on kaurapuuroa, leipää ja pastaa. Yleensä pyrin käyttämään sentään kuitupitoisia hiilihydraattituotteita, eli pastat ovat tummaa laatua, mutta riisit eivät yleensä. Heh.

 Tänä vuonna aijonkin erityisesti panostaa nesteiden tankkaamiseen, sillä jos hellemaraton yllättää, täytyy kehossa olla valmiiksi nesteitä, suoloja ja tietysti hiilareita. Sain terveydenhoitajaystävältäni neuvon, että pelkkää vettä ei todellakaan kannata juoda, sillä se ei imeydy kehoon hyvin, ja lisäksi liiallinen juominen vie ruokahaluakin. Näinpä päädyin Vichyyn, joka sisältää kaliumia ja natriumia, jotka ovat kehon tärkeitä suoloja ja lisäksi ne auttavat neisteiden imeytymisessä kehoon. Lisäksi aion juoda tuoremehua hiilihydraattien toivossa ja ehkä nautin myös urheilujuomaa jonkun lasillisen. Normaalisti juon töissä noin litran vettä, mutta tällä viikolla yritän nauttia nesteitä yhteensä parisen litraa vichynä, vetenä, mehuna ja urheilujuomana. Tarkkaan en ala syynäämään, mutta en todellakaan tahdo tuupertua ennen puoliväliä nestehukkaan Tukholman kaduille!


Lisäksi aion seuraavat kolme päivää syödä vähän runsaamminen hiilihydraattia. Ruokavaliossa on ihan leipää, hedelmiä, pastaa ja puuroa enemmän kuin normaalisti. Esimerkiksi huomenna kyllä syön salaattia lounaaksi, mutta päivälliseksi ollaan suunniteltu piknikiä, johon sisältyy kunnon täytetyt ciabatta-leivät ja viinirypäleitä. Keskiviikkona viimeisenä iltana kotona tehdään varmaankin avocado-pastaa. Nams. Ei tän tankkauksen tarvitse olla tavallisella kuntomaratoonarilla mitenkään rakettitiedettä, vaan ihan maalaisjärjellä pääsee pitkälle.

Kannattaa kuitenkin noin päivää ennen maratonia viimeistään palauttaa ruokavalio normaaliksi, jottei tule ihan pöhöttynyttä oloa. Toki sitten maraton-aamuna nautin pääosin hiilihydraattipitoista ruokaa, mutta sellaista ähkyä kannattaa välttää. Muutoin en kyllä pahemmin panosta tankkauspuoleen, mitä nyt olen päättänyt, etten alkoholia juo lasillistakaan kahteen viikkoon ennen maratonia, mutta itse en ainakaan osaa karkkia kieltää iteltäni.. sen verran herkkusuu olen! ;)


Nämä on siis aivan omia mietteitä ja ajatuksia tankkauksesta viimeisellä viikolla ennen koitosta. Ei kannata ottaa liian tarkkaan, koska missään nimessä en ole aisiantuntija. Olen ollut hyvin tietämätön tankkauksesta aiemmin, koska syksyllä ei ole tarvinnut pelätä hellettä (aemmilla maratoneillani siis), mutta ihanaa, kun on terkkari-maratoonariystävä, joka jelppii minua kaiken mieleentulevan asian kanssa!

Wihiiii, tänään oli perinteinen maanantaibalance, ja voi jeeeewäääjännäääihanaaaaa, enää 3 yötä, niin meikä on Tukholmassa - ja 5 yötä, niin on H-hetki!! WÄÄÄÄ! :D Parasta!

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Metsässä. Eksyksissä?

JEE! Vihdoin mä pääsin avaamaan sen salaperäisen lajin "kauden", josta olen ehkä koko viikon höpöttänyt! Oon niin onnellinnen, koska toi laji on vaan ihan täydellinen! Niin, mikä laji? No, suunnistus!!


Monet on silleen "WOOT?!" kun kerron, että oon hurahtanut suunnistukseen. Kaikille tulee tietysti mieleen ne kaikki ala-asteen suunnistukset, karttojen vaikean lukemisen ja .. en edes tiedä! Monet silti dissaavat suunnistusta! Vaikka mä olen maailman onnellisin, että mun ystäväni otti mut viime kesänä mukaan suunnistamaan, ja löysin sitä kautta tän ihanan lajin! Lajin, jossa yhdistyvät mulle kaksi rakasta asiaa: juokseminen ja metsässä kulkeminen! Lisäksi kerman kaun päälle tuo se haastavuus, että saa etsiä niitä rasteja! Mahtavaa!

Suunnistuksen aloitin siis viime loppukesänä, enkä kerennyt kuin kolmisen kertaa käydä suunnistamassa. Kertaakaan en ollut yksin, mutta saa nähdä, josko uskallan jo tänä kesänä yksinkin metsikköön. Kaverini kanssa lajiin tutustumisen jälkeen ostettiin Kimmon kanssa meille kompassi, ja lähdettiin metikköön! Ja onneksi sain tuon toisen puoliskonkin innostumaan lajiin, niin nyt meillä on ikäänkuin yhteinen harrastus! Jee!

Eilinen suunnistuskartta

Suunnistuksen aloittaminen on helppoa. Ainakin isoimmista kaupungeista löytyy kiintorasteja, jotka ovat koko kesäkauden paikallaan, ja jokin paikallinen suunnistusseura myy karttoja ja ylläpitää suunnistusverkostoja. Ainakin tähän asti kaikki rastit ovat löytyneet, joten uskon, että rastit ovat hyvässä kunnossa. Suunnistamaan voi siis mennä koska vaan!! Olen aiemmin suunnistanut Espoon Pirttimäessä, johon karttoja myy Helsingin suunnistuskauppa Museokadulla, ja radat ovat Helsingin suunnistajien ylläpitämiä. Eilen oltiin suunnistamassa Turussa, jossa karttoja myy Turun suunnistajakauppa Stålarminkadulla. Meillä oli todella vähän aikaa kiireisen aikataulun vuoksi, joten käytiin suunnistamassa eräässä metikössä lähellä mun isäni kotia, mutta ostin kiintorastikartan myös Ruissaloon, jonne suunnistamaan pääsyä odotan innolla! Helsingissä suunnistuskartat maksavat 6€/kpl ja Turussa hinta oli 4€/kpl. Kauniasten uimahallilta saa heidän kartan kahdella eurolla.

Mikään ei ole ihanampaa, kuin juosta metikössä, pysähtyä, etsiä rastia.. haahuilla, nauttia luonnosta ja löytää rasti!! Jee! Mä jotenkin tunnen olevani villi ja vapaa tuolla metsässä, ja nautin touhusta todenteolla! :) Suunnistus on minulle kevyttä liikuntaa, koska suurin osa menee etsien rasteja, kun kartalukutaidot ovat vielä aivan lapsenkengissä. Mutta uskon, että taidot kehittyvät, ja suunnistuksestakin tulee kovempia treenejä. Lisäksi, metsässä juokseminen kehittää nilkkoja ja jalan lihaksia, ja on muutenkin hyvää vaihtelua.

Suunnistamassa syksyllä -12
Eilen tuli suunnistettua 68 minuuttia, ja tuli kierrettyä 4,5 kilsan lenkura! Otettiin rasteja vierivierestä, eikä menty siksakkia, jolla olisi saanut enemmän juoksua ja vauhtia treeniin. No, tämä kumminkin sopi loistavasti kevyenä treeninä viikkoa ennen Tukholman maratonia! Tästä on hyvä jatkaa ja kehittää taitoja! Ehkä vielä tässä tänä kesänä uskallan mennä iltarasteille, jännää ;)

Onko lukijoiden joukossa suunnistusta harrastavia? Tai tekisikö mieli mennä suunnistamaan? Miksi, miksi ei?

perjantai 24. toukokuuta 2013

Jungle Juice Bar ja kuulumisia!

Kun luin Heidin blogista tästä uudesta smoothie-ravintolasta, Jungle Juice Barista, innosustuin itsekin, että sinne on pakko päästä käymään. No, eilen sitten tuli passikuvausreissu Jumboon, ja muistelin, että sieltä tämä smoothie-baari löytyy, joten päätimpä poiketa maistelemaan. Tämä sopi hyvin aikatauluihin, kun olin menossa lenkille ja joogaan, joten tarvitsin oikeastikin välipalaa.

Lähde: junglejuicebar.fi

Jungle Juice Bar myy siis itse paikan päällä tehtyjä ja tuoreista hedelmistä puristettuja mehuja ja smoothieita. Juomia on menu-listalla todella paljon, ja osa sisälsi jotain superfoodia ja joissain oli proteiinilähdemukana. Kaikki juomat ovat terveellisiä, eivätkä sisällä lisäaineita tai lisättyä sokeria. Tällaisia vastaavia ravintoloita on maailmalla, mutta Jungle Juice Bar on ensimmäinen, joka on rantautunut Suomeen. Tällä hetkellä ravintoloita löytyy Helsingistä, Vantaan Jumbosta ja Kuopiosta, mutta kesällä avataan uusi ravintola Itäkeskukseen, ja tarkoituksena ilmeisesti on levittäytyä koko Suomeen.

Mun mielestä aivan tällainen ravintolaketju on todella tervetullut Suomeen! Ja mikä parasta - Jungle Juice Barin käyttämät hedelmät ovat mahdollisimman ekoeettisesti tuotettuja. Käytetään paljon luonnonmukaisia menetelmiä, ja lisäksi he pitävät huolen, että paikalliset viljelijät saavat kunnon korvauksen tuottamistaan hedelmistä. Mahtavaa!



Itselläni oli valinnan vaikeus, minkä ottaisin. Päädyin kuitenkin tavalliseen Frazy Frog -smoothieen, jossa oli mangoa, päärynää, minttua, limeä, kiiviä ja omenamehua. Namsss! :) Kannattaa kyllä tutustua, jos satutte olemaan jossain lähistöllä!

Ja sitten lyhyesti ensimmäisen keventelyviikon kuulumisia. Mulla on mennyt aika kivasti tämä viikko, mutta toisaalta liikuntapäiviä on ollut aika paljon. Eli saa nähdä, miten mun malttamaton pää kestää, kun alan nyt ihan oikeasti kasvattamaan myös lepopäivien määrää! Maanantaina olin balancessa, jonne oli kyllä outoa mennä, kun alla ei ollutkaan lenkkiä, kuten yleensä. Mutta oli kyllä ihana mennä sinne, ja päätin, että pystyn ottamaan sen myös ensi viikon maanantain ohjelmaan vielä, koska se tekee mulle enemmän hyötyä kuin hallaa.

Keskiviikkona tein vauhtileikittelyn (8km), ja olin SATSilla Soma Move -tunnilla. Huh, se kyllä tuntui keskiviikkona raskaalta setiltä, mutta jotenkin seuraavana päivänä taas oli tosi kevyt ja hyvä olo. Toi Soma on kyllä hieno tunti, koska siellä ei paikat kipeydy tai jumiudu ollenkaan, silti se on hyvää tekemistä koko tunti. Kannattaa testata, kaikki satsilaiset ;) Eilen ohjelmassa oli reilu 50 minuutin kevyt hölkkä ja jooga (astangajooga). Jooga oli jotenkin tylsempää, mitä mä muistin, mutta selvisin nukahtamatta sieltä, heh.


Mun piti siis tehdä jotain iiiihaaan muuta tällä viikolla, mutta sade vähän sotki suunnitelmia.. toivonkin, että pääsen huomenna avaamaan sen yhden lajin kauden, mutta siitä toivottavasti viikonlopun aikana enemmän ;) Mitenkäs teidän viikko on sujunut?

Ihanaa viikonloppua kaikille! Me ollaan matkalla nyt Turkuun, meidän perheiden ja vanhojen ystävien seuraan. :)

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Magnesium up, alcohol down!

Viime kirjoituksessani kerroin, kuinka liikunnallisesti valmistaudun maraton-koitokseen viimeisellä kahdella viikolla. Ravinnosta ja tankkauksesta on kysytty myös, ja aijonkin omat kokemukseni kirjoittaa loppuviikon aikana sen suhteen. Tällä viikolla en tee siis ravintooni mitään poikkeuksia, syön normaalistikin kaikkea, eli en noudata mitään vähähiilihydraattista tai varsinkaan vähärasvaista ruokavalioa, vaan olen "Kultaisen keskitien" -kulkija, eli syön vähän kaikkea. Mutta oli ruokavalio mikä tahansa, en usko, että toiseksi viimeisellä viikolla ennen maratonia siihen kannattaa tehdä muutoksia. Tankkausten aika, jos niitä haluaa harrastaa, on vasta viimeisellä viikolla.

Tässä kuitenkin kaksi vinkkiä, mitä muutoksia olen tehnyt.

NOIN KUUKAUTTA ENNEN MARATONIA ALOITAN MAGNESIUM-KUURIN, koska olen todennut sen auttavan kramppien ehkäisyssä. Vielä ehtii aloittaa tehokuurin syömisen, jos haluat ennaltaehkäistä lihaskramppeja. Minulla ei ollut viime maratonilla ollenkaan kramppeja, kun ensimmäisellä maratonilla niitä oli (silloin en ollut syönyt magnesium-lisää).


EN KÄYTÄ ALKOHOLIA OLLENKAAN KAHDEN VIIMEISEN VIIKON AIKANA!  En siis normaalistikaan käytä alkoholia humalanhakuisesti, mutta lähes viikottain tulee nautittua pari annosta. En tiedä, onko tällä oikeasti mitään vaikutusta suoritukseen, mutta haluan toimia näin. Tämä on hyvä paikka ihan muutenkin olla pari viikkoa täysin ilman.. maistuuhan se maaliskumppakin sitten paljon paremmalta ;)

Syöttekö te jotain ravintolisää purkista? Minä en normaalisti syö mitään, paitsi talvisin D-vitamiinia.

maanantai 20. toukokuuta 2013

Viimeistelyjakso maratonille


Maratonin lähestyessä yleensä kuntojuoksija aloittaa niin kutsutun keventelyjakson, jonka aikana treenien määrää ja tehoja pudotetaan rutkasti normaalitreeniviikosta. Yleinen sanonta meneekin niin, että viimeisillä viikoilla ennen maratonia treenillä ei ole enää kuin negatiivista vaikutusta tulokseen maratonilla. Kun keventely siis alkaa, on aika alkaa viimeistään luottaa tehtyyn harjoitteluun ja omaan kuntoon, sillä liialla harjoittelulla ei enää saa aikaan kuin kunnon pilaamisen. Seuraavassa tulee omia havaintoja ja vinkkejä aiemmilta maratoneilta.

Viimeisillä viikoilla lähinnä annetaan keholle lepoa, huolletaan lihaksia kevyillä kehonhuoltotunneilla ja venyttelyllä. BodyBalance onkin mun normaalissa viikkorytmissä aina maanantaisin, enkä aijo sitä siirtää nytkään siitä pois. Lisäksi aijon käydä varmaan tällä viikolla kerran joogaamassa ainakin. Ensi viikolla en taida uskaltaa tehdä enää niin poikkeuksellista harjoitetta. Lisäksi aijon venytellä kunnolla, mutta kokemuksella sanon, että jätä syvävenyttely pois viimeisen viikon ohjelmasta. Sillä saa lihakset helposti liian herkiksi ja helliksi. Tärkeintä on tehdä varovaista kehonhuoltoa, muttei mitään uutta ja poikkeavaa. Itsekin jätän hieronnat ja muut maratonin jälkeen, koska en ole niihin tottunut.


Jos tapanasi on käydä kuntosalilla, kannattaa jättää sekin nyt pari viikkoa ennen maratonia välistä. Ei lihaskuntotreenisi mene pilalle, vaikket käykään nyt muutamaan viikkoon salilla. Sen sijaan maratonin jälkeen on hyvin aikaa ihaskunnon kehittämiseen taas. Jalkojen pitää antaa levätä kovaa, 42,2 km pitkää rasitusta varten huolellisesti. Toisaalta taas yläkropan treenaaminen voi viedä kehon niin lukkoon, ettei hengitys kulje toivotulla tavalla. Voi olla, että joillekin salitreenistä ei ole haittaa, mutten ainakaan viimeiselle viikolle suosittele sitä.

Onko sitten tarkoitus, että levätään kaksi viikkoa laakereilla, ja sitten lähdetään kuin tyhjästä juoksemaan maratonia? Ei ole. Vaikka keventelyjakson tarkoitus on antaa keholle lepoa, niin silti ei ole tarkoitus olla tekemättä mitään. Toiseksi viimeisellä viikolla suosittelen tekemään noin 50% treeniä siitä, mitä normaalisti treenaat. Jos on tottunut juoksemaan 60km viikossa, on varmasti noin 30km hyvä määrä. Lisäksi juoksun kannattaa olla kevyttä, korkeintaan yksi vauhtileikittelytreenin voi tehdä joukkoon. Mutten anna tehon nousta liian raskaaksi, tai repimiseksi.



Viikko ennen maratonia minä ainakin kevennän reilusti. Mä olen pyrkinyt siihen, että maratonin kanssa sille viikolle tulee yhtä paljon kilometrejä, kuin normaalilla viikolla. Olen juossut keskimäärin raskaat viikot noin 57km, joten ajattelen, että juoksen noin 15 km maraton-viikolla maksimissaan ennen maratonia. Minä sisällytän viimeisen viikon treeneihin yhden treenin, jossa on kevyttä hölkkää ja noin 30 minuuttia maraton-vauhtista juoksua. Sitten loppuviikosta teen avaavan juoksun maratonia edeltävänä päivänä.

Mä olen sitä mieltä, että sanonta "kunto kasvaa levossa" on hyvä ja ainakin itse olen sen todennut toimivaksi. On ollut vaikea uskoa, että itse olisi ollut maraton-kunnossa, mutta kummasti reilun keventelyjakson jälkeen maratonin startissa jalat ovat olleet tuoreet ja kevyet, ja juoksu on kulkenut kuin unelma. Kannattaa muistaa, että lepo on todella tarpeellista, sillä maraton todellisuudessa alkaa vasta ensimmäisen puolikkaan jälkeen. Siihen mennessä juoksun täytyy tuntua helpolta.



Tässä oli sitten mun ajatuksia viimeistelyjakson treenipuolesta. Nämä jutut perustuvat täysin mun omiin kokemuksiini aiemmilta kahdelta maratonilta, ja kaikkein tärkeintä on, että jokainen kuuntelee omaa kehoa. Jos olo on väsynyt, lepo on ainoa vaihtoehto viime hetkillä ennen starttia. Ravinnosta ja muusta valmistautumisesta voin tehdä vielä erillisen postauksen. Mutta tärkeintä on antaa mielen ja kehon vähän levätä, tehdä muita asioita, jottei ajatukset ole vain tulevassa koitoksessa.

Tässä loppuun vielä oma suunnitelmani kahdelle viimeiselle viikolle.

Oma treenijaksoni 2vko ennen maratonia


ma Bodybalance
ti lepo
ke kevyt hölkkä 1h
to vauhtileikittely 50min + Jooga
pe lepo
la lenkki 1h (pk)
su lepo

ma Kävelyä + Balance
ti 1h lenkki (sisältäen 30min maraton-vauhtia)
ke lepo
to lepo (turisteilua Tukholmassa)
pe kevyt aamuhölkkä 30min (+ turisteilua Tukholmassa)
la MARATON!!!
su Lepo (jatkuu varmaan viikon)

Miltä minun suunnitelmani vaikuttavat? Ja miten ne poikkeavat omiin tottumuksiisi?

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Onnellisen haikeat fiilikset - Keventely alkaa

Nyt on sitten isketty tämä viimeinen "kova" juoksuviikko kasaan, ja kaikki meni oikein hyvin, ja oikeastaan sain kuntosalitreeniä lukuunottamatta kaikki hyvin sovitettua ohjelmaan! Tänään oli tarkoitus käydä kuntosalilla, mutta ei sitten malttanut mieli, kun aurinko paistoi taivaalta, joten sisätreeni ei houkuttanut! No, ei sen niin väliä, kyllä mä vielä kuntosalille ehdin, ja varmaan löytyy siihenkin taas kipinää eri tavalla!

Lähde: sats.fi

Loppuviikko koostui sopivasti ystävien seurasta ja treenistä. Keskiviikkona päätin pitää juoksusta tauon, koska se oli seitsemäs treenipäivä putkeen, joten annoin jaloille suht vapaan illan, ja menin vain 45 minuutin Soma-tunnille. Toki sielläkin jaloille tehdään, mutta kaikki liikkeet on niin luonnollisia liikeratoja, että vaikka tunti siinä hetkessä onkin rankka, niin koskaan ei ole paikat kipeänä seuraavana päivänä. Jännää! Torstaina juoksin reilu tunnin pk-treenin, ja juoksu kulki kivasti, kun mulla oli vesipullo mukana. Kannattaa oikeesti näillä ilmoilla ottaa se vesipullo käteen vaikka ihan tunninkin lenkeille (tai lyhyemmillekin), koska jos nestehukka tulee, ei ole kivaa eikä terveellistä. Niin. Ite olen jo aivan täysin tottunut pulloon kädessä. Toki jos juokset juomapullovyön kanssa, niin se on myös tietysti hyvä. Kunhan on kuumalla ilmalla nestettä mukana, se on pääasia.

Perjantaina oli vapaapäivä. Olin kahden rakkaan ystäväni kanssa viettämässä keskustassa leffailtaa. Ennen päivälliselle menoa kävin hakemassa Museokadulta eräästä kivasta kaupasta pari juttua, mutta tästä kerron enemmän ensi viikolla, kun pääsen korkkaamaan erään lajin kauden vain ensin... hihih. Olempas salamyhkäinen.. ketä arvaa, mitä kävin ostamassa? ;) Leffaa ennen käytiin syömässä tyttöjen kanssa, sitten haettiin leffanameja ja suunnattiin katsomaan uutta The gatsby -leffaa, josta mä pidin kyllä aivan! Voin suositella! Ihana romanttinen draama!

Lauantaina Kimmo heitti mut aamupäivällä ystävän luokse, josta sitten lähdettiin juoksemaan. Päätettiin tällä kertaa juosta keskustaan, josta kumpikin pääsis sitten junalla kotiin. Kiva tällainen idea, että saa taas alle hyviä, uusia lenkkimaisemia! Mekin asutaan sen verran eri puolella, että yleensä lenkit tulee heitettyä jomman kumman maisemissa. Tää oli kivaa vaihtelua! 20km tuli juostua ensin vantaanjokea pitkin, sitten Arabian rantaa ja sieltä Kaisaniemeen ja HCR:sta tuttuja reittejä eli Töölönlahtea kiertäen Pasilaan, josta molemmat pääsi kivasti omalla junalla kotiin!

Vähän eksyttiin tuolla ennen Flow-festareiden maisemia, kun ei päästykään läpi siitä, mistä ajateltiin.. eikun takaisin!

Tämä olikin sitten viimeinen pitkis ennen Tukholmaa... on jotenkin hyvä fiilis. Pitkikset ja lenkit muutenkin on sujuneet ongelmitta, niinkuin on alussa jo suunnitellut, ja vauhdit ovat yleisesti olleet nousutasolla ja myös lenkkien sisällä vauhdit ovat olleet nousujohteiset. Silti on samalla vähän haikea olo, koska tässä vaiheessa päätyö on tehty, ja mä jotenkin nautin noista treeneistä. Nyt alkaa keventely, ei enää samanlaisia treeniviikkoja.. miten mä pärjään? Onneksi vielä ens viikolla saa treenata noin 50% normaalista treenimäärästä, tosin tehoa pitää pudottaa. Enköhän mä pärjää... nyt pitää vaan luottaa siihen alkuvuoden aikana rakennettuun kuntoon! Huh.

Tänään kävin vielä fiilistelylenkillä, sillä päätin tehdä nopean, muutoin kevyen lenkin, mutta lisäsin väliin 3 x 3min vedot. Nämä vedot menivät rennon kovaa (4.49, 4.48, 4.51 -min/km vauhdeilla), ja muutoin sitten fiilistelin auringon lämpöä. Lenkille tuli mittaa 6,5 km, tarkoitus oli juosta vähän pidempään, mutta vatsavaivat yllätti kesken lenkkiä. Onneksi mies oli koulullaan, ja pääsin veskiin, heh. No, loppu hyvin, kaikki hyvin, sillä pääsin tekemään sen, miksi tuonne miehen luokse koulullensa juoksin.. meinaan mä pääsin lenkin jälkeen pulahtamaan mereeeeen! Huippua!!


Toi fiilis, kun hyppää mereen hikisen lenkin jälkeen, on ihan uskomaton! Tämä on kesä se!

Mitenkä teidän viikonloppu on mennyt? Seuraavaksi alan kirjoittelemaan mietteitä tulevasta koitoksesta, palauttelujaksosta ja muusta... onko teillä jotakin kysyttävää kokemuksistani koskien viimeisiä viikkoja ennen maratonia, valmistautumista yms? Nyt saa kuulua! 

torstai 16. toukokuuta 2013

Satunnaislenkkeilijästä lenkkeilijäksi

Tuli mieleen tällainen aihe, kun olen kuullut, että monilla on tullut tavoitteita juuri juoksun saralla. Kesä onkin varsinaista juoksun boomiaikaa, ja juoksun suosio nousee vuosi vuodelta, mikä mielestäni on vain hyvä asia! Juoksu on helppo ja antoisa harrastus, ja varsinkin alussa kehitystä on helppo saavuttaa!

Mutta mitäs sitten pitääkään muuttaa, kun juoksu muuttuu tavoitteellisemmaksi? Suurin muutos varmaan, mikä itsestään tulee, on juoksumäärien lisääntyminen. Yleisesti satunnaiset tai kerran viikossa juossut lenkit muuttuvat useampaan lenkkiin viikossa. Tällöin on tarpeellista keskittää huomio muutamaan asiaan, sillä jokaista lenkkiä ei voi vetää ns. verenmaku suussa, niinkuin monella on tapana sillä satunnaisella lenkillä.


Kun juoksukertoja lisääntyy vaikka 3-4 kertaan viikossa, on entistä tärkempää, ettei jokainen lenkki ole samanlainen ns. ennätyksentavoittelulenkki eikä leppoinen mukavuusalueella tehtävä lenkki, sillä voit saavuttaa helposti ylikunnon tai kehitys voi tyssätä alkuunsa. Jokaiselle lenkille tulisi ottaa jokin teema. Tämä siksi, että treeni olisi monipuolista eikä liian kuormittavaa. Yksitoikkoinen treeni saa innostuksen laantumaan alta aika yksikön.

Jos juokset 2-3 kertaa, kannattaa pitää vain toinen lenkki niin kutsuttuna vauhtikestävyys- eli vk-treeninä, ja toinen tai toiset kaksi sitten mennä siellä selvästi mukavuusalueella. Jos taas lenkkejä on 4-5, on syytä tehdä yksi tai kaksi kovempaa treeniä. Ne voivat olla vk-lenkkejä tai intervalleja, tai aiemmin mainostamiani tempojuoksuja.Yksi lenkki voi olla pk-lenkki eli peruskestävyyslenkki ja yksi palautteleva, eli selvästi levyempi ja lyhyempi treeni. Keho tarvitsee ehdottomasti palauttavia treenejä myös viikko-ohjelmaan, ja ennen kaikkea lepoa myös.

Mutta mitä vauhtia sitten pitäisi juosta vk-treenit tai pk-treenit? Aloittelijat (ja myös me jo hieman enemmän juosseet) ovat usein sekaisin näistä termeistä ja niiden tarkoituksista... Itse suosittelisin, että ainoastaan vk-lenkin jälkeen tulee olla väsynyt tai uupunut lenkin jälkeen, ja olo voi olla sellainen, että "empäs olisikaan kovemmin tai pidemmälle jaksanut". Vk-lenkit ovat yleensä treeniviikkojen lyhyimpiä treenejä heti palauttavien lenkkien jälkeen. Pk-lenkeillä sitten voi nauttia maisemista ja juoksun fiiliksistä! Nämä on usein niitä juoksuja, joiden jälkeen tulee se "vau, juoksu on kivaaa!" -fiilis. Pahaa oloa ei saa tuntua juuri ollenkaan. Peruskestävyyslenkit on niitä, joiden avulla jaksat juosta pidempiä matkoja.


Kuvitellaan, että on noin tunnin juoksija kympillä. Tällöin mielestäni vaikka 6-8km:n vk-lenkin voi mennä sitä noin 6min/km-vauhtia, joka on lähes sitä ns. maksimivauhtia. Sitten taas pk-lenkit suosittelen juoksemaan noin 30-60 s hitaampaa kilometrivauhtia, kuin normaalisti juoksisi. Pitkät ja levyet lenkit voisivat olla vähän hitaampia, kuin 7min/km -vauhtia.

Nämä ovat minun "mututuntumia", joita ajattelin jakaa aloittaville lenkkeilijöille. Itse kun en koe olevani vielä niin kokenut, niin tuntuu, että minulla on eniten annettavaa vinkkien puolesta aloittelijoille. Toivottavasti ajatuksista on jollekin jotain apua. Liikaa ei kuitenkaan kannata miettiä aikoja tai matkoja, eikä tuijotella kelloa! Juoskaa juoksun ilosta, ja nauttikaa! Juoksu on niitä lajeja, jolloin voi nauttia täysin siemauksin upeista maisemista ja keleistä! Nytkin on aivan fantastiset lenkkikelit, kun ei vielä ole liian kuumakaan!

Juoksuntäyteistä viikonloppua kaikille!

Ps. Ihanaa, kun Suomi voitti! Jeeee! Meni jännäksi! Seuraako joku muu lätkää? :)

tiistai 14. toukokuuta 2013

Treenivinkki: Tempojuoksu

Huh, tänään ei ollut ihan paras mahdollinen lähtökohta päivän lenkkiin. Söin tosiaan lounaan klo 11 jälkeen, joka oli kyllä täyttävä linssipasta-annos. Tarkoitus oli lähteä työpäivän jälkeen lenkille... no, työpäivä sitten vähän venähti lähemmäs 10-tuntiseksi, ja lopulta olin kotona sitten vasta vähän ennen puolta kuutta, kun normaalisti olen kotona ennen neljää. No, söin nopean välipalan, leipää siis, ja lähdin  aika pian sen jälkeen lenkille.




Treenivuorossa oli yksi mun suosikkitreeni, eli tempojuoksu. Tämän treenin löysin jo pari vuotta sitten Sepon 4h -ohjelmasta, ja innostuin siitä jo silloin. Tässä rakenne mun päivän treenistä:

  • 12min alkuverryttely
  • 3min veto (5.03min/km)
  • 3min hölkkäpalauttelu
  • 6min veto (5.10min/km)
  • 5min hölkkäpalauttelu
  • 9min veto (5.13min/km)
  • 7min hölkkäpalauttelu
  • 6min veto (5.10min/km)
  • 5min hölkkäpalauttelu
  • 3min veto (4.48min/km)
  • 10min loppujäähdyttely
Yhteensä treenin kestoksi tuli 69 minuuttia, ja kilsoja mittariin tuli 11,8km. 

En oikein tiedä, mitä vauhtia noi vedot pitäisi mennä, suluissa on mun tän päivän km-ajat. Mä yritin mennä turhaan runttaamatta, paitsi viimeisen, jotta ei mene aivan liian pakkopullaksi tämä juoksu. No, vedot tuntuivat muutoin hyviltä, mutta rehellisesti sanottuna nyt alkaa jaloissa tuntua nämä treenit. Huomenna taidan jättää suunnitellun kevyenkin lenkin tekemättä, mutta menen kyllä Soma-tunnille, ja säästelen juoksujalkoja viikon kahteen tärkeään treeniin, eli torstaille ja lauantain pitkikselle. 


Tempojuoksua en suosittele ihan kokemattomille juoksijoille, sillä onhan toi aika rankka treeni, vaikka ei hampaat irvessä menekään. Silti noi 6 ja 9-minuutin vedot on aika tiukkoja, mutta toisaalta niiden jälkeen on hyvä aika palautella ja tasailla hengitystä. Tänään mulle raskainta oli saada jalat mukaan noihin vetoihin, kun tosiaan painoi jo jonkun verran.

Oma ongelmani on nopeus. Mun on aivan tosi vaikeeta juosta nopeasti. Tämän otankin maratonin jälkeen tarkempaan tarkkailuun. Täytyy todennäköisesti tarkistaa jo juoksuasentoa, jotta saisi nopeasta juoksusta helpompaa. No, vähän mietin, etten tänä vuonna juoksisi toista maratonia, joten on hyvin aikaa kehittää sitten nopeutta enemmän. Mutta tästä sitten jatkossa taas...

Teettekö joskus selkeitä nopeusharjoituksia, tai tekniikkaharjoituksia? Miltä tempojuoksu vaikuttaa, onko tuttu? Teettekö joskus treenejä, joissa vetojen pituudet vaihtelevat?

Ps. Huh, kuinka jännää jääkiekkoa... huuuh... JA JEEEE!! Suomi voittaaaa!!

maanantai 13. toukokuuta 2013

Onnistunut juoksuviikko

Viime viikko oli kyllä sellainen viikko juoksun osalta, että huhuh! Voin kertoa, että uskoni on palautunut kokonaan Tukholmaa ajatellen, ja musta myös tuntuu, että kunto alkaa olla kohentunut viime syksystä - voin siis toivoa hyvää juoksua vajaan kolmen viikon päästä! Mielelle tekee hyvää pystyä tekemään näin ehjiä treeniviikkoja, ja on ilo huomata, että kunto on kasvanut.

Kunnon kasvamisen huomaa toki kohentuneissa vauhdeissa ja sykelukemista, mutta ennen kaikkea palautumisesta. Juoksin vajaa 60km viime viikolla, enkä ollut läheskään niin poikki, kuin olisin uskonut olevani. Ja mikä parasta, tein juoksut kuuden päivän sisään, ja eilen sunnuntaina oli tarkoitus pitää lepo, mutta illalla fiilis oli niin hyvä, että päätin lähteä pyörälenkille samalla kuvaamaan auringonlaskua meren äärelle. Katsokaa, kuinka kaunista.. kyllä kelpaa pyöräillä ja pysähtyä ihastelemaan luonnon ihmeitä.



Torstain hyvin onnistuneen pitkän lenkin olin jo iloinen! 23,6 km tuli taivallettua noin 6.10-vauhtia, joka jopa tuntui melkoisen kevyeltä menolta. Mitä nyt Garminin tilastoista katsoin, on noi pitkistenkin vauhdit kasvaneet pisin kevättä. Ehkä lumessa ja sohjossa juokseminen auttoi, kun nyt on askel keveä asfaltilla ja hiekalla!

Torstain pitkiksen jälkeen palauttelin perjantaina juoksumatolla puolen tunnin verran (4,5km), ja tein siinä samalla punttisalitreenin. Lauantaina sitten aamupäivästä iski flow-fiilis, enkä malttanut pitää lepoa ja jättää juoksua sunnuntaille (onneksi en jättänyt, olisi jäänyt ihana pyöräily välistä!). Lauantaina ajattelin, että juoksen aavistuksen normaalia pk-lenkkiä reippaamman lenkin, ja tulikin taivallettua 12 km lenkki noin 5.50-vauhtia!! Mulla oli kyllä sellainen juoksuflow päällä, ettei paremmasta väliä. Askel oli kevyttä, ja juoksu tuntui todella nautinnolliselta. Kyllä pitkien ja hyvien viikonloppuyöunien jälkeen juoksu tuntuu niin paljon paremmalta, kuin arki-iltaisin. Tai tietysti sekin riippuu päivästä.


Hyvin onnistuneen lenkin salaisuus tais olla se, että mulla oli pitkästä aikaan musiikkia taas korvilla, joten lempparibändin siivittämänä pääsin todella hyvään juoksutilaan! Mulla oli mukana myös ihan vettä, koska olin jo suunnitellut juoksevani 1h-1h15min mittaisen lenkin, ja torstain pitkiksen jälkeen nestytys tuntui tarpeelliselta. Ja janoa ei tullutkaan missän vaiheessa, jee!

Nyt starttaa Kohti Tukholmaa -jakson viimeinen kovempi viikko... ännyyteen... N-Y-T! Lähden siis lenkille ja balanceen, perusmaanantai!!

Huomaatteko te joidenkin asioiden vaikuttavan juoksun laatuun? Unien? Ruuan? Ravinnon? Musiikin? Milloin ei kannata lähteä edes yrittämään lenkkiä?

Mukavaa treeniviikkoa kaikille!

lauantai 11. toukokuuta 2013

Mitä maraton-treenailu vaatii?

Multa aina välillä kysytään, että miten ihmeessä jaksan olla motivoitunut treenaamaan maratonille, ja miten pystyn sitoutumaan niin isoon projektiin, sillä tosihan se on, ettei maratonille ihan kannata lähteä kylmiltään. Tai voihan sinne mennä, mutta en suosittele sitä kenellekään, sillä ikinä ei tiedä, miten keho noin raskaaseen suoritukseen reagoi vähillä harjoituksilla (kun ei sitä tiedä vielä näin kolmannenkaan maratonin kynnyksellä) ja voi tulla aika tuskainen juoksu!

No, ensinnäkin mun on todettava, että mä en treenaa mitenkään paljon, en edes tiedä, koska olisin treenannut yli 10 tuntia viikossa. Yleisenä treeniviikkona pidän 1-2 täysin liikuntavapaata päivää, ja juoksutreenejä on normaalisti 4-5, ja siihen päälle pari tuntia muuta treeniä. Todellisuudessa aikaa tuohon treenailuun ei ihan hirveästi mene, mutta tottakai siihen liittyy paljon muuta - pitää suunnitella ruokailut sopiviksi, ylipäätään suunnitella viikon alussa treenit niin, ettei tule liian kuormittavaa treeniä peräkkäin ja muunlaista huoltoa. Juoksu on siitä hyvä laji, ettei mihinkään matkoihin mene aikaa, koska treenin voi aloittaa kotiovelta.


Mun täytyy sanoa, että liikunta on  ollut niin vahvana osana mun elämää lapsesta asti, etten osaa ajatella, että jäisin mistään paitsi, jos käyn juoksemassa. Esimerkiksi abivuonna pelasin salibandya ja valmensin lisäksi. Mulla oli treenejä joka päivä, ja parhaimmillaan oli kahdet treenit peräkkäin. Jos mun teinivuodet on mennyt noin, niin en usko, että nykypäivänäkään osaisin kaivata jotain muuta. Ehkä vähän ihmettelen, mihin sain kaiken ajan kulumaan mun liikkumattomalla kaudella, mutta ehkä silloin koneella surffaillu ja sohva vetivät puoleensa enemmän.... onneksi löysin taas itseni liikunnan parista, sillä onhan tämä elämätyyli sitä, mistä minä nautin.

En tosiaan oikeastaan tiedä, mitä tekisin päivisin, jos en kävisi liikkumassa. Toki näen kavereita ja teen kotitöitä ja nautin ruuanlaitosta, mutta silti mulla jää aikaa liikuntaan. Mä näen ystäviä yleensä viikonloppuisin, tai sitten jonkun liikunnan parissa. Arkivapaaillat menevät sitten kodinhoidossa tai muuten akkuja lataillen. Alkoholia en ole koskaan ihan hirveästi juonut, enkä koe, että sitä kaipaisin nytkään. Jokainen blogiani lukenut tietää, että en todellakaan ole absolutisti - vaan herkkuttelen hyvällä juomalla viikottain. Viimeksi eilen joimme punaviiniä. Humalanhakuisesti ei tee enää mieli juoda ollenkaan, ja uskonkin, ettei minua hirveän usein humalassa nähdä. Jäänkö silti jostain paitsi? En mielestäni. Yhtälailla vietän tyttöjen iltoja tai illanistujaisia, vaikken niissä överiksi vedäkään. Ja onni on, että myös suurin osa ystävistäni ovat samalla aaltopituudella tämän asian kanssa.



Se, mitä maraton-harjoittelu mielestäni vaatii, on säännöllinen treeni ja sitoutuminen. Se vaatii suunnittelua, ja mielellään suunnitelmissa pysymistä. Maratonin voi aivan hyvin juosta läpi, vaikket juoksisi sataa kilometriä viikossa - en minäkään juokse! Monet varmasti kuvittelevat, että maratonille tähtäävät eivät elä muuta elämää ollenkaan, mutta se on väärä mielikuvitus. Juoksun lisäksi onkin hyvä pitää treeniohjelmassa muunlaistakin liikuntaa, jottei aivan kyllästy. Itsellä se on usein spinningiä tai pyöräilyä, kuntosalia ja ryhmäliikuntatunteja. Vaikka treeneihin tuleekin sitoutua, ei ole maailman loppu, jos yksi tai kaksi treeniä jää välistä, olennaista on kokonaisvaltainen tekeminen.

Toki treenailu vaatii pientä ymmärrystä lähipiirissä, sillä harjoitteluun on syytä varata useampia iltoja. Minäkin teen kokopäiväistä työtä, joten en voi käydä heittämässä treeniä aamupäivällä, vaan treenit ajoittuvat ilta-aikaan. Aamutreeni harvemmin tulee kysymykseen, kun nukkuminenkin on aivan suotavaa tämän harrastuksen rinnalla. Toisaalta, edellenkään treeni ei vie niin paljon aikaa, ettenkö pystyisi ylläpitämään parisuhdetta, ystävyyssuhteita ja perhevälejä. Ainoastaan juuri maratonin kynnyksellä olen tarkempi, että juuri tietyn päivän treenit tulevat tehtyä, mutten niitä voi hyvin siirtää tai vaihtaa päittäin. Pitkä lenkki vie yleensäkin aikaa, mutta sitä ei tarvitse jatkuvasti tehdä, ja yleensä ajoitan sen viikonlopulle, jolloin aikaa on muutenkin ruhtinaallisesti kaikennäköiseen puuhailuun.


Rohkeasti vaan suunnittelemaan maraton-treneejä, jos suinkaan mieli tekee ryhtyä tähän puuhaan. Kynnys liikunnallisella ihmisellä on mielestäni pieni siirryttäessä vähän tavoitteellisempaan treenin. Maraton ei ole kuitenkaan mitään rakettitiedettä, vaan tuloksia syntyy juoksemalla, lepäämällä ja hyvällä ravinnolla - aivan kuten lajissa kuin lajissa. Toisille se vaatii juoksukoulun, toisille personal trainerin ja joillekin jotain muuta. Mutta jokaisella on varmasti yksi yhteinen tekijä, päättäväisyys. Maraton vaatii päättäväisyyttä, että todella haluaa juosta sen.

Jäättekö te mielestänne paitsi jostain muusta, kun teillä on liikuntaharrastus? Onko liikuntaharrastus aikaa vievää? Miten lähipiirisi suhtautuu liikkumiseen? Vaatiiko maratonille treenailu mielestänne liikaa?

torstai 9. toukokuuta 2013

Ja mä juoksen ja juoksen...

Mä juoksen ihan innoissani, jotta teen oman oloni mahdollisimman mukavaksi Tukholman maratonille! Mä oon sen verran mukavuudenhaluinen ihminen, että tahdon kärsiä mahdollisimman vähän tuolla Tukholman maratonilla.. mut hei, kukapa nyt hirveästi tahtoisi, että tekis pahaa, jos juoksee monta tuntia! Heh.

Tällä viikolla oon tehnyt kivasti juoksutreenejä. Maanantaina tosiaan oli se tunnin pk-lenkki ja balance. Tiistaina sitten tein 2x2km vedot. Tarkoituksena oli tosiaan juosta noi vedot rentoa maratonvauhtia kovempaa. Muistaakseni mun kilometriajat oli jotain 5.15-luokkaa ehkä. Vetojen välissä pidin puolen kilsan palauttelun. Kokonaisuudessa alku- ja loppuverkkoineen juoksin 8km, joten tämä oli taas vuorossaan nopeasti tehty kiva ja tehokas treeni! Voin suositella! On ihan avartavaa juosta välillä vähän pitempiäkin interval-osioita.


Lenkillä koin myös oman typeryyteni, taas! Mulla oli meinaan takki päällä, vaikka mittarissa oli jotain +15 astetta ja aurinkoa. Huh.. ekan vedon jälkeen olin ihan märkä, ja juoksinkin loppumatkan kivasti takki vyötäröllä ja t-paidan kanssa. Hih. Tyylikästä.

Tuohon päälle tein core-painotteisen kuntopiirin. Tämä sopii erinomaisesti juoksijan keskivartalon treeniksi. Tässä on kaksi sarjaa, joiden liikkeet tehdään kierroksena läpi kolme kertaa, ja jokaisen kierroksen jälkeen pidetään päälle tauko, noin minuutti. Kolmen kierroksen jälkeen tehdään sama juttu toiselle sarjalle. Lopuksi vielä muutama minuutin lankkupitoa, ja treeni on siinä. Tässä sarjat:


1. sarja
- Suorat vatsalihakset lisäpainolla x20
- Ojentajapunnerrukset polvet maassa x12
- Jalkojen nosto suoraan kattoa kohden (alavatsat) x20
- Selän nosto mahaltaan x20 (perus selkäliike siis)

2. Sarja
- Russian twist lisäpainolla x30 (eli vinot vatsat)
- Perinteiset punnerrukset x15 (polvet ilmassa ja maassa)
- Linkkuveitsivatsat x10
- Kulmasoudut kahvakuulilla x15

Eilen päätin ihan kovan alkuviikon jälkeen pitää vapaan, ja varsinkin, kun en yhtään lepopäivää ollut vielä pitänyt sen HCR:n jälkeen. Vaikkei se kova treeni mulle ollutkaan, niin silti, puolimaraton on aina puolimaraton! ;)



Tänään juostiin sitten kaverin kanssa vähän ylikin puolimaraton.. meinaan mittariin kerrtyi juoksua 23,6 km, ja aikaa meni 2 h 25 min. Ihan kiva, viimeinen pitkä lenkki ennen Tukholmaa, koska ensi viikolle suunniteltiin yhteislenkiksi jotain noin 20km juoksua. Ja sitten alkaakin keventely!

Tän päivän lenkki meni ihan kivasti, mutta huomasin kyllä, että ilmat ovat lämmenneet. Tänään oli lenkillä lähtiessä noin 15 astetta, ja lopettaessa noin 18 astetta lämpöä, ja aurinko paistoi ihanasti! Mulla tuli ihan koko ajan jano, eikä 0,5 litran urkkajuomapullo meinannut riittää mihinkään. Pöh. Olin kyllä valmistautunut tähän lenkkiin aika huonosti, heräsin pari tuntia ennen lenkkiä, join ehkä 0,5 litraa vettä aamulla. Pitäs vaan juoda enemmän. Mua vähän pelottaa, jos se maraton juostaa helteellä.. sitä en oo vielä kokenut, enkä oikeen tiedä, miten sitten pärjään. Aiemmat kaksi maraa on mennyt noin +15 asteen syyssäässä ja sitten viime vuonna vesisateessa! No, onneks mulla on huoltojoukkoja, jotka voi sitten ojennella mulle pulloa välillä!


Kun pääsin autoon lenkin jälkeen, vetäsin palkkarit naamaan ja ajelin kotiin suihkuun ja ruuanlaiton pariin. Tänään maistuin yllättävän hyvin ruokakin.. mulla kun rankempien tai pitempien treenien jälkeen ei aina ruoka maistu ihan normaalilla ruokahalulla. Mmmm, ruokajuomaksi punkkua, ai että! <3


Ompas kivoja nämä arkivapaat! Mitenkäs teidän treenailu on sujunut? Ootteko huomanneet lämmenneiden ilmojen vaikuttavat lenkkeilyyn? Maistuuko teille ruoka aina kaikkien treenien jälkeen yhtä hyvin?

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Sopiva puolimaraton heinäkuussa?



Nyt kun Runner's Twilight on muuttanut heinäkuulta elokuulle, olisi aika etsiä joku sopiva puolimaraton minulle heinäkuuksi. Osallistun EHKÄ Voimarinne-triathloniin heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna, mutta sitten heinäkuun puolessa välissä olisi kiva päästä juoksemaan puolikasta. Tällä hetkellä kun olen juoksukalenteria katsonut, niin sopivaa ei ole löytynyt. Paavo nurmi marathon Turussa on 29.6 ja sitten Runner's Twilight on 10.8. Jos olisi joku tapahtuma näiden välissä, niin ehdotelkaa! En tiedä, olenko maratonilta palautunut puolikkaalle vielä Turkuun mennessä, ja toisaalta se on kovin lähellä tuota Voimarinnettä...

Harmi, kun Runner's Twilight siirtyi heinäkuulta elokuulle. Elokuussa on Helsingissä jo vaikka mitä, HCM, Helsiki City Triathlon ja Midnight Run. Eikö kannattaisi pitäytyä siellä heinäkuussa?!

Miltä teidän "kisakalenterinne" näyttää tämän kesän osalta? Vieläkö on hakusessa kivoja tapahtumia vai oletteko jo lyöneet lukkoon suunnitelmat?

maanantai 6. toukokuuta 2013

26 dagar...

Huh, Tukholman maraton lähestyy ihan todenteolla! Nyt lähti neljänneksi viimeinen treeniviikko ennen tosi koitosta. Oikeastaan tämä on toiseksi viimeinen treeniviikko, sillä kaksi viimeistä viikkoa keventelen rutkasti. Mut heeeeei, tänään tuli lähtölupa postissa, ja voi juku, mua alko ihan jännittää!! Huuuuui, se on niin pian!! Ajattelin tässä vähän valaista suunnitelmia näiden viimeisten viikkojen varalle.



Mä "palauduin" HCR:ltä todellä nopeasti, sillä missään vaiheessa ei tuntunut hetkeäkään tiukalta. Ei edes Stadionin viimeisessä mäessä. Sen verran mukavuusalueella tuli mentyä, kun jäniksenä toimin tuolle puolisolleni. Kiitos vaan teille kaikille tsempeistä, kannustuksista ja sympatiasta. Mun mielestä idea oli kiva, että juostaan yhessä alusta loppuun, eikä juoksun tarvitse aina olla niin vakavaa. Silti, olisinhan minä voinut pikkasen paremmin tuosta hommasta selviytyä! No, se oli ja meni, ja nyt kohti uusia tuulia! Eilen kävin tekemässä iltasella vielä pienen happihyppelylenkin, jotta olisin tänään varmasti valmis uuteen treeniviikkoon!

Tänään sitten oli aika perustreeni, eli juoksua ja balancea. Juoksin tunnin verran perus pk:ta, ja juoksu kulki aika kivasti. Oli taas upeaa juosta +15 asteessa. Mulla oli takki päällä, koska kävelin vielä balancen jälkeen kotiin, ja en olis enää tarkenut tuota 1,5 km:n matkaa ilman takkia. Mut on kyl ihanaa ja palkitsevaa, kun on koko talven juossut kylmässä ja märässä, ja nyt saa nauttia näistä keleistä. Huippua! Balance on oli takuuvarmaa tekemistä, ja on kyllä ihan mahtavaa, miten siellä saa jalat vetreäksi, ja uskonkin, että huomiselle vetotreenille sain hyvin jalat auki, vaikka kyseessä onkin neljäs juoksupäivä putkeen!



Tässä kahden viikon aikana on tarkoitus tehdä vielä seuraavanlaisia treenejä:

  • 2 x pitkä lenkki, toinen lähemmäs 25km, toinen n. 20km
  • Vetotreeni, jossa 2x2km vedot, 4min palautuksella
  • Tempojuoksu, eli vedot 3, 6, 9, 6, 3 min
  • 12-15km kovempi juoksu
  • 60min vauhtileikittely
  • Muutama pk-lenkki 40-70min
Tarkoitus, että nämä kaks viikkoa olis aika kovia, vauhtitreenejä jonkun verran, ja sitten suht' paljon kilsoja, jotta tulee vielä kestävyyttäkin. Sitten tokavika viikko ennen maratonia olisi ainakin puolet kevyempi, kuin normaali viikko, eli tarkoituksena olisi tehdä 3 maksimissaan tunnin lenkkiä, joista kaksi kevyttä, ja yksi vauhtileikittely. Sitten haen herkkyyttä vielä Balancesta ja Joogasta varmaan. Hierontaakin olen miettinyt... en ole koskaan aiemmin ennen maratonia käynyt hieorjalla, mutta nyt voisi olla tilaisuus kokeilla. Maraton-viikolla tulee sitten tehtyä tosi kevyesti! 

Minkälaisia rutiineja teillä on ennen maratonia tai muista juoksuja? Käyttekö hierojalla ennen juoksuja? Kannattaako se? Miltä mun suunnitelmat vaikuttavat? Miten teidän treeniviikko lähti rullaamaan? :)

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Erilainen HCR

Noniin, eilen oli sitten monille se juoksukauden avaus, ja toisille jopa se alkuvuoden päätapahtuma, eli Helsinki City Run! Ihanasti on jo saanut kuulla ja lukea, kuinka porukka on tehnyt uusia enkkoja tai muuten hienoja juoksuja (Runilla tai jossain muussa tapahtumassa)! Onnittelut kaikille juosseille, ja varsinkin niille, jotka pystyivät omaan tasoon tai jopa ylittämään omat rajat! Vautsi!!

Eilen oli kyllä todella upeat puitteet juoksemiseen - Suomen kevätsää antoi parastaan ja järjestelyt pelasivat (ainakin reitin varrella), ja fiilis oli taivaissa, niinkuin pitääkin! Itsehän, kuten moni blogia seurannut tietääkin, en juossut eilen omaa juoksuani, vaan ainoana tehtävänäni oli juosta avomieheni kanssa yhdessä maaliin, ja kannustaa häntä parhaisiin mahdollisiin suorituksiin! Kyseessä oli hänen toinen puolimaraton (aiempi vuonna 2011 syksyllä), mutta tänä vuonna kävi niin, että treenailut jäi todella vähäiseksi pitkittyneen talven vuoksi... käviköhän näin monella, sillä kumminkin lähes 18000 ilmottautunutta, ja "vain" 14000 maaliinjuossutta?!


No, lähdettiin Kimmon kanssa juoksemaan, tarkoituksena juosta sinne 2.10 tietämille, ja lähdettiinkin sitten semmosia 6.15 -kilometriaikoja juoksemaan, välillä lujemmin, välillä hitaammin. Aika pian huomasin, että minä juoksen edessä, ja vilkuilen taakse, missä toinen on... no, sieltä hän tuli, mutta ei siinä ihan hirveästi yhteisjuoksun tuntua ollut, kun en pystynyt pysymään hänen vierellään koko ajan. Alku meni silti hyvin, ja oltiinkin puolivälissä 1.05 aikaan ja risat, mikä tiesi vielä hyvää loppua kohden. No, siellä Pikkuhuopalahdessa sitten tuli se "seinä" vastaan, ja meidän kilometriajat heikentyivät selkeästi, ja emme ihan päässeet sitten tavoitteessa maaliin.

Tavoitteessa? Niin, minun hänelle luomassa tavoitteessa! Minähän olin luonut Kimmolle tavoitteet ja taktiikat, vaikka hänen tavoitteenaan oli juosta vain maaliin ilman kävelyä! Huh! Olin kyllä maailman huonoin tsemppari!! Olikin paaaaaaljon vaikeampaa juosta toisen tahtiin tuollaisessa tapahtumassa, kun se tahti on selkeästi hitaampaa, kuin oma tahtini. Olinkin varmasti maailman ärsyttävin tsemppari, ja "Juokse kovempaa!" kuului useaan otteeseen... no, lopussa sitten huomasin, kuinka ärsyttävä olin, ja yritin oikeasti olla kannustavana toisen vieressä, ja lopulta pääsimme maaliin - ja tulimme käsikädessä maaliviivan yli! <3


Olen kyllä ylpeä tuosta kumppanistani! Hän juoksi lopulta hienon juoksun tuolla harjoittelumäärällä! Eihän kaikki pysty edes juoksemaan koko matkaa!! Mä olin liian ankara alussa, ja vauhti oli sitten liian kovaa. Kuitenkin, kotona viimeistään irtosi hymy huulille, ja mieheni onneksi jatkaa juoksuharrastusta myöskin - ja saan luultavasti jatkossakin lenkkikaverin hänestä aina välillä ;) Todennäköisesti hän osallistuu Espoon Rantamaratonille syksyllä, joten tässä on hyvin aikaa harjoitella sitä varten! Jatkossa kuitenkin juoksemme tapahtumissa omia juoksujamme, ja minäpä jopa mietin, että itse olisin hänen seuraavassa tapahtumassaan huoltajan roolissa, ja ihan kannustamassa radan varrelta (enkä pinkomassa omaa juoksuani) - niin usein tuo toinen puolisko on minua kannustamassa radan vieressä!!!

Summasummarum, oli yllättävän vaikeaa juosta toisen juoksua ja olla ns. jäniksenä ja kannustajana! Vaatii kyllä pikkusen luonnetta juosta niin paljon hitaammin kuin olisin muuten juossut... eilen olisi ollut hyvä paikka ja puitteet kokeilla oman enkkarin rikkomista, mutta onneksi noita tapahtumia tulee ja menee!! Kyllä minä silti nautin tapahtumasta, ja olen iloinen, että Suomessa on tämän luokan juoksutapahtuma... kyllä Suomi juoksee! Ja huikeeta, että 45% osallistujista oli naisia!! HYVÄ NAISET!!

No, hyvä asia Tukholmaa ajatellen on myös se, että tuo oli niinkuin "pitkis" mulle, joten olen aivan täydessä ruumiin ja sielun voimissani, ja pystyn tästä jatkamaan suoraan juoksutreenailuja ilman palautteluja. Vielä olisi 28 päivää aikaa! Kaks viikkoa olis tarkoitus mennä lujaa, ja sitten alkaa keventely.. hui! Niin pian, niin jännää!!

lauantai 4. toukokuuta 2013

HCR, Here we come!


Noniiiin, nyt on nukuttu piiitkät yöunet, ja laitetaan just aamupalaa nassuun! Vielä olis tarkoitus syödä vähän lounaspastaakin ennen lähtöä, ja sit paikan päälle! Jesjes! Helsinki City Run! Tänään Helsinki juoksee!

Mun mielestä on äärimmäisen kiva fiilis tänään lähteä juoksemaan juurikin rentoa juoksua tuon toisen puoliskon kaveriksi! Tätä oon jotenkin kaivannut.. pois se hampaat irvessä tekeminen, ja saa nauttia täysillä menosta! Ja uskon silti, että tulee tehtyä joka tapauksessa tän vuoden nopein "pitkis", mikäs sen parempaa!


Nauttikaa täysillä tapahtumasta, varsinkin ensikertalaiset! Ja hei lukijani, tulkaa vetäseen hihasta, jos tunnistatte! Mä olen vihreässä, eli 4. lähtöryhmässä! Mukavaa juoksua kaikille!!!

Ps. Mulla on vähän päänsärkyä ja ihmeellinen olo.. toivottavasti katoaa. :/

Pps. Vähänkö outoo, että mulla ei tänään huolto pelaa (kun Kimmo juoksee kans), ja joudun jättämään kamat tavarasäilytykseen! No, onneks Tukholmassa taas normimeininki, ja huolto pelaa! ;)

torstai 2. toukokuuta 2013

Minä pyöräilijänä



Jee, nyt on kevät virallisesti! Kaksi syytä: toukokuu ja vuoden eka pyörälenkki!! Meni vähän myöhäiseksi tämä mun pyöräilyn aloittaminen, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Ja menihän koko kevään alkaminenkin aika myöhäiseen...

Mulla on siis pyöräilyn kanssa sellainen suhde, että vielä viime kesän loppupuolelle asti olen polkenut ainoastaan hyötyajoa, ja mulla oli käytössä mun 14 kesäisenä saatu maastopyörä, joka oli kyllä varsinainen romu jo. Poljin kyllä täällä pk-seudulla aika paljon, koska kuljin koulumatkat talvipakkasia lukuunottamatta pyörällä (noin 7km suuntaansa), mutta aika tuskaistahan se liikkuminen sillä rotiskalla oli. Muut viiletti ohitse minkä kerkesivät, ja ite väänsin naama irvessä polkimia rullaten.. pöh.


Viime kesänä sitten päätin, että ostan itselleni uuden pyörän. Tarkoituksena oli ostaa pyörä, joka on ensisijaisesti hyötykäyttöön, mutta toissijaisesti sitten liikuntasuorituksiin. Kyselin apua muutamilta pyöristä tietäviltä tutuilta, ja lopulta sitten päädyin Konaan, ja tarkemmin tähän Dr Dew -malliin. Se on ilmeisesti jonkin sortin hybridi-pyörä, eli käy vauhdikkaampaan asfalttiajoon, mutta soveltuu myös vähän hiekallekin. Eli just passeli mulle! Laitoin tuohon sitten ne polkimet, joissa toisella puolella on tavallinen tasainen puoli ja toisella puolella on lukkopolkimet. Tää mun pyörä on niin tehtyä tähän mun tarkoitukseen!

Konan myötä mä olen pikkuhiljaa aloittanut pyöräilyn kuntoilumuotona. Pyöräily on muuttunut mukavaksi puuhaksi, kun on kiva menopeli alla! En minä vielä paljon ehtinyt viime vuonna ajella, mutta tänä vuonna aijon kyllä ruveta ajamaan enemmänkin! Ja voishan tuota 15km:n työmatkaakin joskus hurautella fillarilla! ;)


Eilen oli sitten tosiaan mun kesän pyöriälyavaus! Ja olihan se mukavaa.. harmi vain, että lähtö viivästyi sen verran, etten ehtinyt kuin 45 minuuttia polkea, mutta ihan kivaa 23km/h vauhtia painelin. Tietysti se ei päätä huimaa, mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa. Pyöräily on kyllä aivan mahtavaa, kun vauhtia on ja maisemat vaihtuu nopeasti ja parissakin tunnissa hurauttelis jo vaikka miten Helsinkiä ympäri ämpäri. Tosin, lukkopolkimien käyttö vähän rajoittaa sitä, ettei viitsis ihan koko ajan pysähdellä. Onko teillä jotain suosikkireittejä pk-seudulla?


Mä ajelin eilen kivan lenkin Tuolta Kuusisaari-Lehtisaari-Otaniemi -reitiltä, joka on siis mun ehdottomasti lempi pitkisreittikin juosten. Mä rakastan merta ja sen läsnäoloa, ahh. Parhautta. Sitä se teettää, kun on koko pienen ikänsä istunut veneessä. <3 Voi, vielä joskus mulla on vene, ja olen sen kippari. Haaveita, haaveita... mutta kaiken kaikkiaan eka pyörälenkki oli onnistunut, ja tykkään kyllä tuosta touhusta. Tästä voisi tulla tapa! ;)



Ja sitten semmonen kysymys.. mulle neuvottiin, että noin 500km:n kohdalla pitäisi pyörä viedä ensihuoltoon. Nyt luulen, että sen aika on käsillä. Mutta mistä tiedän sen? Pyöräsetä sanoi, että tunnistan pyörästäni, kun sen aika on, mutta en mä ole kyllä ihan varma. Mutta kai se tässä olisi ajankohtaista. En vain missään nimessä tahdo pilata pyörääni heti alkuun!


Tänään kuin ihmeen kaupalla pääsin venyttelytunnille!! Noin 10 minuuttia ennen peruutusajan loppua tuli viesti, että paikka on vapautunut. Sinänsä hullua, mutta jee! Eli keventelytreeninä toimi mukava 30min juoksu + 60min venyttely + 30min kävely treeni, ja voin sanoa, että teki hyvääääää! Olen vetreä ja virkeä! ;)

Onkos siellä muita pyöräilijöitä lukijoissani? Millaisella pyörällä vedätte? Mikä pyöräilyssä on parasta?