Vuoden "Ylitin itseni" -hetki
Nuts Pallas 55 kilometrin juoksutapahtuma oli minun ensimmäinen ultrajuoksu, eikä varmastikaan viimeinen! Vaikka uskoin itseeni täysin, niin ylitin silti itseni tuolla matkalla. Vaikka takana oli reilu 50 kilometriä juoksua ja nousua tuntureilla, jaksoin silti tulla maaliin asti juoksuaskelin! Ja vielä kohtuullisen hyvävoimaisena. Juoksu oli huikea elämys upeassa Suomen Lapissa!! Mä en ole juurikaan avannut juoksua tuon kirjoittamani raportin jälkeen, vaikka olen ajatellut aiheesta kirjoitella. Olen menossa myös ensi keväänä uudestaan ultrajuoksuun, Nuts Karhunkierroksen 53 kilsan reitille. Ajattelin lähiakoina kirjoittaa aiheesta, mitä on olla tavallinen kuntoilija, mutta juosta ultramatkoja... Vääjäämättä oma kiinnostuminen on meinaan noissa pidemmissä matkoissa ;)
Vuoden pisin liikuntasuoritus
Tiinan kanssa innostuttiin rogainingista ihan toden teolla tämän vuoden aikana. Ihan hassua, että ollaan harrastettua kyseistä lajia vasta reilu vuoden. Loppiasena ollaan menossa samaan tapahtumaan toista kertaa, kun Loppiaisrogaining kisaillaan Hämeenlinnassa. Pisin rogaining ja sitä myöden myös pisin liikuntasuoritus koettiin Tiinan kanssa Salpausrogainingissa viime keväänä, kun olimme 12-tunnin sarjassa, ja käytimme kisa-ajasta noin 11 tuntia. Liikuimme varmasti yli 50 kilometriä, mutta varmuutta ei ole mittareiden hyytymisten vuoksi. Roga meni kuitenkin kivasti ja loi silloin uskoa Nuts Pallasta varten. Ensi vuonna uudestaan, ja se on muuten vappuaattona silloin ;) Rogaining on vahvasti ohjelmassa myös tulevanana vuotena ja tuonee mukana uusia tuulia...
Vuoden onnistuminen
Vaikka juoksin Kaarinan puolimaratonilla enkkani, en silti laske sitä isoimmaksi onnistumisekseni! Sen sijaan Jukola tarjosi nautinnon ja hauskuuden lisäksi myös todellisen onnistumisen! Venlojen viestissä meinaan lähes kaikki meni niin nappiin kuin minun suunnistustaidoillani vain olla ja voi. Muistan vain tehneeni yhden pummin, mutta senkin sain kohtuullisen hyvin korjattua, joten tuon Venlojen viestin kolmannen osuuden jälkeen hymyilytti ja isosti! Olin omalla osuudella sijalla 433/1339, mikä ylitti täysin odotukset! Louna-Jukolassa juoksin myös ensimmäistä kertaa Jukolan yössä, kun sain tutun joukkueesta 3. osuuden eli pisimmän osuuden suoritettavaksi. Selvisin siitäkin kunnialla! Suunnistus on aivan älyttömän mahtava harrastus, jonka uskon jatkuvan pitkään!
Vuoden hurjin näköala
Tein vuonna 2015 kolme hienoa ulkomaan matkaa, joihin jokaiseen liittyi myös vaeltamista. Jopa Barcelonan kaupunkilomalla piti päästä läheiselle Montserratin vuorelle vaeltamaan, sillä maisemat ja hienot vuoret ovat niitä, jotka meitä kiinnostaa. Norjan loma sen sijaan ei mitään muuta sisältänytkään kuin uskomattoman upean luonnon ihastelua autoilun välissä. Besseggenin vaellus oli kokonaisuudessaan upea ja elämyksellinen kapean harjanteen ylityksen vuoksi! Teneriffalla sen sijaan ihailimme maailmaa 3718 metrin korkeudesta Teiden huipulta. Tuo elämys on ehdottomasti yksi elämäni suurimpia: aamun sarastus korkean vuoren päällä, kova tuuli huipulla, otsalampun valossa vaeltaminen huipulle sekä fyysinen ponnistelu kaiken sen eteen! Silti hurjin näköala tuli koettua kesän Norjan reissulla, jossa vaelsimme 11 kilometriä suuntaansa, kun kävimme ihailemassa maisemia Trolltungan kielekkeellä! Hurrrrjaaa ja upeaaa!
Vuoden rentouttavin hetki
Juhannusviikonloppu <3 Tämä oli jo toinen kerta peräkkäin, kun olimme jo tutuksi tulleella vuokramökillä Saimaan rannalla. Ikuinen meren ja saariston lapsi on rakastunut myös Saimaaseen ja järvi-Suomeen! Kertakaikkiaan upea paikka rentoutua, viettää aikaa ystävien kanssa ja nauttia olosta! Olin myös kiitollinen kun pääsin ystäväni kanssa syksyllä heidän mökilleen viikonlopun viettoon. Mulla kun ei ole mökkimahdollisuutta, niin olen kiitollinen jokaisesta tilaisuudesta. Mökillä mieli lepää erityisesti.
Vuoden paras luontokokemus Suomessa
Olen käynyt vuoden aikana monessa kansallispuistossa. Nuuksiossa, Sipoonkorvessa, Pallas-Ylläskansallispuistossa, Kurjenrahkan kansallispuistossa, Liesjärvellä.. Kaikki ovat upeita luonnonpuistoja, mutta silti ylitse muiden luontokokemuksista menee meidän heinäkuinen melontaretki Lohjanjärvellä. Meloimme kaksikkokajakilla pari tuntia ja retkeilimme loput ajat tuulisessa säässä pienellä saarella. Teimme tulen nuotioon ja nautimme hiljaisuudesta. Se ei tänä päivänä ole itsestäänselvyys missään. Melominen on ihanaa ja terapeuttista. Ensi kesänä tulee toivottavasti melottua enemmänkin!
Vuoden tsemppari
Kuva: Marski Challenge
Sisua tarvittiin erityisen paljon viime kesän Marski Challengessa, jonne lähdettiin Kimmon kanssa viettämään mukavaa kesäpäivää! Osallistuimme Fisu-tiimillämme kuntosarjaan Lopella järjestetyssä multisport-tapahtumassa. Lainasimme pyörät järjestäjiltä, mutta aivan nappiin ei mennyt... Kimmon pyörästä lähti poljin koko ajan irti ja ilman välineitä emme saaneet sitä paikalleen. Jouduimme oikaisemaan yhden rastin verran vaihtoalueelle, jossa saimme melonta-osuuden aikana uuden pyörän. Tässä menetimme hirveästi aikaa ja vähän sitä iloakin, jota pursuimme vielä aamulla! Lopulta toinenkin vuokrapöyrä hajosi, kun vaihteet jumittivat pienelle. Sillä ei ollut kovin ilo polkea, mutta sisulla painelimme silti läpi koko radan! Loppujen lopuksi tsemppasimme hyvin toisiamme ja ainakin minulla oli kyllä tosi kiva ja ikimuistoinen päivä!
Vuoden paras lajikokeilu
..on ehdottomasti SUPpailu! En muuten ole kirjoittanut tästä blogiini, mutta olin Parempia Polkuja -Tiinan kanssa suppailemassa Töölönlahdella eräänä kesäisenä päivänä elokuussa. Vaikka tuuli kovaa, niin onnistuimme pysymään pystyssä ja jopa melomaan onnistuneesti eteenpäin. Suppailu eli seisten melominen on mukavaa, rentouttavaa ja kokonaisvaltaista touhua. Tykkäsin ja lähden takuulla uudestaan ensi kesänä!!
Voi kääk, vuoden parhaita olisi ollut vaikka millä mitalla... mutta jätän ne nyt tähän kahdeksaan! Vuoteen on mahtunut hienoja ihmisiä, huippuja kimppatreenejä, mahtavia tapahtumia, uskomattoman upeita maisemia, rakkautta, kotona löhöämistä, onnistuneita treenejä, hyvää ruokaa, illanviettoja lautapelaillen ja ennen kaikkea paljon iloista mieltä! Toivottavasti se välittyy myös teille lukijoille asti!
Palaan vielä tarkempien liikuntayhteenvetojen kanssa ensi vuoden puolella blogiini. Nyt haluan toivottaa kaikille oikein mukavaa vuoden vaihdetta ja elämyksellistä vuotta 2016! Tehkää niitä asioita, joista nautitte ja joista saatte voimaa! Elämä on liian lyhyt murehtimiseen!