sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Kovia treenejä ja leppoisia lenkkejä

Heipparallaa kaikille! Mulla olisi vaikka kuinka paljon kirjoitettavaa tänne blogiini, mutta aika on jotenkin kortilla. Työpäivät ovat olleet aika hektisiä viime aikoina ja lisäksi vapaa-ajalla on ollut kivaa urheilullista ja ei-urheilullista ohjelmaa. Toivottavasti ehtisin vähän ripeämmin päivitellä kuulumisiani, koska postausaiheiden pulasta en missään nimessä kärsi! Nyt ajattelin vähän avata teille, millaisia treenejä tässä syksyllä olen tehnyt.


Ensinnäkin pitää hehkuttaa, että olen taas löytänyt kovien juoksutreenien ilon! Koko kesä meni täysin peruskuntolenkein, mutta nyt syksyn viiletessä ja ennen kaikkea mielen tasapainon löydyttyä on alkanut tehdä mieli kunnon hikitreenien pariin. Tiedän, että monella on juoksuharrastuksen kanssa menossa oikeaoppisesti peruskuntokausi näin syys- ja talvikaudella, mutta minä koen niin, että ei elämä eikä varsinkaan juoksuharrastus ole niin vakavaa. Jos minun tekee nyt mieli tehdä kovempia treenejä, niin hyvä vain. Peruskuntoa olen tahkonut jo niin kauan ja melko paljonkin, että uskon sen pysyvän tallella, vaikka välillä juoksenkin kovempia treenejä ja vähennän peruskuntolenkkien määrää ja pituuksia. Ja sitä paitsi, mulla ei ole tässä juoksuharrastuksessa mitään tarkkoja tavoitteita eikä raameja, joten tärkeintä on tehdä siten, miltä hyvältä tuntuu. Tällä hetkellä mä haluan ottaa itsestäni tehoja irti ja kehittää nopeusominaisuuksia.

Olen tehnyt juoksuradalla nyt syksyllä kaksi treeniä. Molemmat olen toteuttanut kaverini Annan kanssa. Annaan mulla on ollut ilo tutustua blogini kautta, sillä hän uskaltautui mukaan ihka ensimmäiselle yhteispolkulenkille, jonka blogin lukijoille järjestin pari vuotta sitten. Meillä on Annan kanssa työpaikat lähekkäin, ja onkin helppo sopia lenkkejä ja treenejä heti töiden jälkeen toteutettaviksi. Intervallit juoksuradalla voi hyvin tehdä kaverin kanssa, kun toinen on koko ajan näköetäisyydellä, vaikka mentäiskin omia vauhteja. Toisesta saa ihan hurjan hyvän tsempin! Juostiin ensimmäisellä kerralla pyramidiharjoitus 2x100m, 2x200m, 2x400m, 2x800m, 2x400m, 2x200m, 2x100m. Tämä oli tiukkaa settiä, mutta tykkäsin tosi paljon. Varsinkin nuo lyhyet vedot kehittää juoksutekniikkaa, ja tuo niitä toivottuja uusia vaihteita menoon mukaan. Viikko sitten juostiin 3x800m + 6x400m, ja tuo harjoitus oli tismalleen sama, jonka teimme keväällä myös yhdessä. Minulla oli hieman 800m vauhdit tippuneet keväästä, mutta nelisataset meni samoissa vauhdeissa, mikä on tosi kiva juttu, koska tosiaan kesällä ei ole vauhtitreenejä tehty, mitä nyt suunnistusmetsässä välillä mennään itselleen kovaa vauhtia. Tästä on hyvä jatkaa, ja eiköhän vuoden vaihteessa oteta viimeistään tuo treeni uudestaan taas! Radalla on kiva juosta, kun pystyy tasaisesti seuraamaan omia vauhteja ja siitä tulee sellainen kokonaisvaltainen juoksemisen tunne - tykkään!


Vastapainona koville juoksutreeneille ja salibandypeleille ja -treeneille, olen tehnyt kevyitä hölkkiä silloin tällöin. Viime viikonloppuna juoksin kahdessa osassa hieman pidemmän metsälenkin Pirttimäen alueella, jossa juoksin ystävien kanssa Bodom Trailin ensimmäisen kierroksen ja päälle vielä tunnin verran Kimmon kanssa osittain samoilla poluilla. Jäätiin Kimmon kanssa vielä nuotiolle grillailemaan ja nauttimaan syyspäivästä. Tänä viikonloppuna puolestaan ajettiin päiväreissulle Turkuun, ja kierrettiin menomatkalla Teijon kansallispuiston kautta. Olemme käyneet Teijossa kerran aiemminkin retkeilemässä, mutta nyt päädyttiin juoksemaan puiston pohjoisosassa kiertävään Sahajärven kierrokseen. Sahajärvenkierros on vajaa 9km pitkä ja sisältää kaksi vetolossiylitystä. Vetolossien käyttäminen kesken lenkin sai koko kropan töihin, kun ensin vedimme lossit luoksemme ja sitten vielä kiskoimme itsemme toiselle puolelle rantaan. Tuo oli hauskaa, mutta jopa ihan raskasta hommaa! Teijon kansallispuistossa on aivan upeat maisemat ja polkuja on paljon. Suunnittelinkin, että siellä täytyy seuraavaksi kiertää ainakin 20-30 kilometrin lenkki, jotta pääsee nauttimaan kauniista maisemista pitkän kaavan mukaan.


Yllä olevat kuvat Teijon kansallispuistosta, jossa monipuolisia reittejä riittää kaikille! Ja muita ihmisiä ei tullut vastaan edes täyttä kourallista!

Tänään oli viimeinen suunnistuskerta kuntorasteilla. Tänä vuonna en ole suunnistanut aivan niin paljon kuin edellisinä vuosina, mutta laji on minulle edelleen yhtä huumaannuttava kuin ennenkin. Suunnistus saa ajatukset kokonaan pois suorittamisesta ja liikunnasta, vaikka nykyään taitotasot ovatkin parantuneet niin, että voin juosta jo melko kovaakin metsässä. Jopa niin kovaa, että välillä kunto tulee vastaan. Suunnistaessa aivot ovat niin työllistyneet kartalla pysymiseen, että radan varrella ei ehdi ajatella mitään "nyt liikun" ajatuksia. Syksy on aina yhtä haikeaa harrastuksen puolesta, kun vielä tekisi mieli mennä metsään rastilippuja etsimään. No, onneksi harrastusta ei tarvitse täysin talviteloille laittaa, kun rogaining-tapahtumia riittää läpi vuoden ja talvirastisarjatkin starttaavat taas pian.

Juoksun ja salibandyn lisäksi olen löytänyt taas sopivan ajankohdan viikottaiseen bodybalanceen. Kovempien treenien myötä kroppa joutuu kovemmalle ja sen kyllä huomaa. Mulle hyvää vastapainoa keholle ja mielelle on erilaiset joogat ja balancet. Tällä hetkellä body balance tunti torstaisin sopii hienosti viikko-ohjelmaan, joten yritän pitää sen siinä mahdollisimman usein. Liikkuvuuden ja keskivartalon hallinnat tekevät hyvää keholle. Yritän myös käydä taas kuntosalilla vähintään kerran viikossa, mutta tässä on välillä petrattavaa. Välillä on vaikeaa saada salikertaa mahdutettua viikkoihin, varsinkaan, kun en halua tehdä sitä samana päivänä bodybalancen kanssa. Mutta tämäkin on järjestelykysymys, ja tahdon ylläpitää hyvää lihaskuntoa. Tarkoitus on tehdä myös core-treenejä enemmän kotona, ja aionkin aloittaa oman marrasputkeni tiistaina. Kirjoittelen siitä enemmän vielä täällä blogissani.


Tässä vielä yhteenveto tämän viikon treeneistä, jotta saatte jotain käsitystä, mitä minä tällä hetkellä touhuan. Viikot vaihtelevat kyllä useinkin, sillä esimerkiksi tulevalla viikolla minulla on poikkeuksellisesti kolmena päivänä salibandya, kun treenien lisäksi meillä on harjoituspeli ja viikonloppuna myös sarjaturnaus. Ei siinä, kiva vain!

Viikon 43 liikunnat

Ma Juoksu 11,6km (sis. 3x800m + 6x400m intervallit)
Juoksu kulki ihan hyvin ja fiilis oli korkealla!
Ti -
Ke Salibandyn treenipeli 1h (+ toki lämmittelyt)
Kahdella kentällisellä pelattiin harkkapeli, joka sujui kivasti, vaikka keho ei ollut ihan täysillä lämmennyt varsinkaan pelin alussa
To Juoksu 30min + BodyBalance 1h
Kiihtyvä juoksu Satsille, jossa Balance päälle. Tosi kiva harjoitus ja balance teki hyvää!
Pe Kuntosali 55min
Koko kropan treeni lähes tyhjällä salilla. Sain hyvän tärinän päälle koko kropalle!
La Polkujuoksu 1h20min
Poikkeuksellisesti ei pitkää lenkkiä, vaan aika kevyt polkulenkki pitkän ajopäivän välissä. Teki hyvää :)
Su Suunnistus 57min
Hyvä suunnistus Espoorasteilla. Juoksu ei kulkenut parhaalla mahdollisella tavalla, mutta pää oli tällä kertaa hyvin mukana ja suunnistus sujui moitteettomasti!

Millaisia treenejä te teette nyt syksyllä? Muistatteko pitää huolta kehostanne kevyemmillä harjoitteilla ja lihashuollolla? Tykkäättekö juosta juoksuradalla?

tiistai 18. lokakuuta 2016

Kahvitellaanhan? :)

Toisinaan blogeista on kivaa lukea aihepiirien ulkopuolista höpinää ja ajatuksenvirtaa. Parhaimmillaan lukija pääsee bloggaajaa aina askeleen lähemmäs. Minun suosikkiblogeissani kirjoittajat antavat itsestään enemmän kuin mitä blogin aihepiiriksi on valikoitu. Toki tykkään pääasiassa lukea hyvinvointia ja liikuntaa koskevia postauksia, mutta ne voivat helposti jäädä kovin pintapuoleiseksi. Yksi mukavaksi osoittautunut tapa kertoa peruskuulumisia blogeissa on "käydä kahvilla" lukijoiden kanssa. Candy on the Run -blogia kirjoittava Karkki taisi tämän hauskan postausidean aikoinaan keksiä.

Vuosi sitten me käytiin viimeksi kaffella, joten eiköhän nyt olisi aika taas uusia mukava rupattelutuokio?! ;)

Jos oltaisiin kahvilla, mä tilaisin ison kahvin mustana. Mä juon harvoin mitään erikoiskahveja, ja kaikkein parasta kahvi on mustana, keitettynä vastajauhetuista pavuista. Meillä on kahvimylly ja mielestäni kahvin tuoreus vaikuttaa oleellisesti kahvin makuun! En tykkää lisätä kahviini maitoa enkä mitään muutakaan, vaan nautin kahvin omasta mausta. Kertoisin myös, että meille tulee kotiin Slurp-lähetys joka toinen viikko, ja onkin luksusta juoda kotona hyvää kahvia. Me juodaan kotona niin harvoin kahvia, että panostetaan siihen kunnolla. Töissä saa liian usein sitä pannuun kärähtänyttä liian laimeaa litkua... Kotona juodaan oikeastaan vain viikonloppuisin kahvia, arkisin juodaan töissä!


Ruska on ollut kaunis ainakin Etelä-Suomessa, taas jälleen ;)

Kertoisin, että vaikka tänään väsyttääkin normaalia enemmän, niin muutoin olen ollut hyvillä energiatasoilla koko syksyn. Olen löytänyt hyvän unirytmin ja nukkunut riittävästi. Nyt pimeän tullen onkin entistä tärkeämpää pitää huolta riittävästä unesta, että jaksaa kaamoksessa painaa. Parin viikon takainen reissu Espanjaan antoi myös valoa ja energiaa, sillä viikon jälkeen oli oikein levännyt olo. Matkustaminen on ihanaa, sillä nautin uusien paikkojen ja kauniin luonnon näkemisestä. Tämä viimeisin reissu oli erityinen, kun sain reissata perheeni kanssa!

Matkustamisessa parasta on kuitenkin tulla kotiin. Ensinnäkin Suomi on kaunis ja rauhallinen maa, jossa on hyvä olla ja elää. En voisi kuvitella asuvani pitkään ainakaan missään muualla. Meinasin lentokoneessa pakahtua siitä, kuinka raikkaalta Suomi ja Helsinki näytti ilta-auringossa ruska-aikaan. Kaikkialla oli metsää, vaikka oltiin pääkaupunkiseudun päällä. Omaan kotiin on myös aina ihana tulla reissujen jälkeen. Olen onnellinen kuinka hyvä pesä ollaan Kimmon kanssa rakennettu. Meillä ei ole erityisiä design-huonekaluja tai tiptop-siistiä, mutta meillä on lämmin ja rakas tunnelma kotona.


Onni oli laittautua rakkaiden ystävien häitä varten alkusyksystä :)

Kertoisin samaan hengenvetoon, että syksyn viikonloput alkaa olla täyteen buukatut. Tai ainakin toinen päivä viikonlopusta. Toki joitain poikkeuksia on, mutta pääasiassa tiedän, mitä loppuvuoden teen! On aktiviteetteja kavereiden kanssa, on sählyturnauksia, on yksi yö-rogaining, on viikonloppu kotikulmilla... olen kyllä mestari täyttämään kalenteriani, mutta sellaista se taitaa nykyaikana olla; kun halutaan sopia tapaaminen useamman ihmisen kesken, on syytä kaivaa kalenterit esiin ja sopia meno jo hyvissä ajoin! Onneksi arki-iltoina ja myös toisinaan viikonloppuina voi keksiä spontaania menoa - se tekee välillä niin hyvää, ettei kaikki ole suunniteltua!

Liikunnan osalta yritän tasapainoilla monien ihanien lajien parissa. Suunnistuskausi tekee valitettavasti loppuaan pian, mutta oman mausteensa tuo salibandyn, kuntosalin, uinnin ja satunnaisten muiden liikuntalajien sovittamista rakkaan juoksuharrastuksen kanssa. Olen myös miettinyt ensi vuoden tavoitteita juoksun osalta, ja mitä enemmän mietin, sitä vakuuttuneemmaksi tulen siitä, että ensi vuoden suuri tavoite on vasta syksyllä: Vaarojen maraton. Se, että juoksenko siellä yksi vai kaksi kierrosta, jää nähtäväksi - tai saanko ylipäätään paikan kisaan arvonnan kautta! Jännittävää! Ensi vuonna olisi tarkoitus ottaa osaa vuoden tauon jälkeen myös Jukolan viestiin, jos vain joukkue saadaan kyhättyä kasaan. Kova hinku olisi kehittyä minua yhä kovasti kiehtovassa suunnistuksessa edelleenkin!


Syy hymyyn viikko sitten: Blogin polkulenkillä riitti iloisia juoksijoita :)

Viimeisenä kertoisin, että minulle on tulossa nyt pitkä pätkä ilman lomia, sillä aion pitää talviloman vasta huhtikuussa erään isomman reissun yhteydessä. Kun tehdään pitkää putkea työssä, on tärkeää pitää arki mielekkäänä eikä liian kuormittavana. Pidän pääasiassa työpäivät normaalimittaisina, nautin liikunnasta sopivissa määrin, syön hyvin ja ravitsevasti sekä nukun riittävästi. Ruoka-asioita on varmasti tulossa blogiini jatkossakin, ja olen jo pidempään suunnitellut eräänlaista postaussarjaa koskien ruokailuja. Koitan saada sen toteutettua, sillä tiedän ruoka-asioiden kiinnostavan monia lukijoita! :)

Toki kysyisin myös, että mitä sinulle kuuluu?! Olisi kiva kuulla, millaisia syyskuulumisia ruudun toisella puolella on? 

Ps. I love me -messuille liput voitti Siinatar.  Olen sinuun vielä yhteydessä sähköpostitse. Onnea voitosta, ja törmäillään messuilla! Oli muuten aivan mahtavaa lukea arvontapostaukseen tulleita kommentteja, sillä hymy nousi korviin lukiessa teidän oivalluksia ja arvostusta itseään kohtaan. Muistetaan jatkossakin, että me olemme tärkeimpiä henkilöitä itsellemme. Vasta kun on sujut itsensä kanssa, voi olla hyvä ja rakastava muille ihmisille. <3 Rakkautta kaikille!

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Uusia juoksuvarusteita

Juoksu on maailman helpoin laji; senkun kiskaset lenkkarit jalkaan ja lähdet kotiovelta hölkkäämään halutun mittaisen lenkin. Saavut kotiin lenkin jälkeen ja päivän treeni on tehty. Vai onko se sittenkään noin helppoa? Pohdit, pitäisikö lähteä lenkille. Aktiivisuusmittari piippaa, että olet ollut liian kauan paikallaan. Valitset tämän päivän reittiisi sopivat kengät jalkaan ja laitat hyvännäköiset ja -tuntuiset juoksuvaatteet päälle. Virität Spotifysta sopivan musiikkilistan ja mietit, mihin taskuun kännykkä tämän päivän lenkkivaatteissa mahtuukaan. Sujautat sen kännykkäkoteloon, sillä juomareppua ei tämän päivän lyhyellä lenkillä tarvita. Pihalla säädät urheilukellosta sopivan harjoitustyypin ja odotat satelliitteja. Vihdoinkin pääset aloittamaan lenkin. Nykypäivänä juoksu on niin paljon muutakin kuin pelkkää juoksua. Varusteet ja vaatteet tuovat mukavuutta ja lisäarvoa harjoitteluun.



Aina välillä minultakin kysellään juoksuun liittyvistä varusteista ja vaatteista, joten ajattelin listata seuraavaksi viime aikaisia hankintoja varustepuolelle. Näistä varmaan joku muukin saa vinkkiä, olisiko tuotteista hyväksi lisäksi omaan juoksuvaatekaappiinsa. 

Flipbelt

Juoksutrikooissa on usein huonot takataskut tai niitä ei ole ollenkaan, joten silloin on ongelma, mihin kännykät ja vaimet sijoittaa juoksun ajaksi. Itse en tykkää, että ne hölskyvät juoksun aikana, joten pidän niitä usein takataskussa tai juoksuun suunnitellussa vyössä. Aiemmin olen käyttänyt Spibeltiä, mutta jos on vähänkin enemmän tavaraa, tulee vyöstä usein aikamoinen mötikkä vyötärölle. Hieman modernimpi juoksuvyö onkin Flipbelt, johon voi sijoittaa kahteen taskuun koko vyön leveydestä tavaroita. Lisäksi siinä on avaimille klipsu, jotta ne pysyvät varmasti menossa mukana. Vyössä ei ole säätöä, vaan jokainen valitsee sen oman lantion ympäryksen mukaan.  Yllätyin todella paljon, että Flipbelt pysyy paikallaan juoksun aikana eikä pompi ylös alas. Testasin sitä polkulenkillä, ja minulla oli vyössä autonavaimet, kännykkä sekä pieni ensiapulaukku - hyvin mahtui. Ainoa miinus vyössä on se, että minun päärynävartalossa vyö pyrkii nousemaan navan korkeuteen. Siinä omalla paikallaan vyö pysyy kuitenkin loppulenkin nätisti paikallaan. Flipbeltin saa monessa eri värissä, joten jokaiselle löytyy varmasti mieluisa.


** Flipbelt saatu blogin kautta **

Salomon Trail 20 l -reppu

Alkukesästä ostin itselleni uuden juoksurepun. Minullahan on 12 litrainen juoksuliivimallinen reppu, mutta nyt kaipasin hieman isompaa reppua lähinnä työ- ja salimatkajuoksuun sekä toki pyöräilyyn ja päiväpatikointiin. Hintansa ja laatunsa puolesta päädyin Salomonin 20 litraiseen Trail-reppuun. Reppu on palvellut hienosti koko kesän ajan eri tarkotuksissa. Siinä on lantiolle tuleva leveä vyö, jossa on yksi pikkutasku. Lisäksi repun sisällä on iso tasku, jossa on erillinen osio juomasäiliölle sekä pikkutavaroille, mutta kaikki ovat kuitenkin yhtä isoa taskua. Juomaletkun saa otettua hienosti ulos joko ylä- tai alakautta. Todelliseen testiin reppu pääsi 24 tunnin rogainingissa, jossa varsinkin alussa juoksimme melko paljonkin. Reppuun mahtui hyvin kaikki pakollinen varustus ja vähän enemmänkin. Vaikka se oli täynnä, oli sen kanssa mukava juosta. Repun saa hyvin säädettyä tiukalle, jolloin se ei turhaan pompi käytössä. Tämä reppu on palvellut tarkoituksessaan loistavasti ja voin suositella, mikäli haluat että reppuun mahtuu esimerkiki salikengät, pyyhe ja vähän vaihtovaatetta. Tai vaikka päiväpatikointivarusteet.


Suunto Spartan Ultra

Sain testikäyttöön uusimman Suunnon urheilukellon Spartan Ultra -mallin. Olen ollut jo pitkään Suunnon käyttäjä, joten innolla odotin tätä uutta mallia. Uusina ominaisuuksina verrattaen vanhaan Amibitiin tässä on ainakin kosketusnäyttö, värinä hälytys ja aktiivisuuden mittaaminen. Toki paljon muitakin ominaisuuksia on, mutta kaikkea en ole vielä ehtinyt kokeilla, sillä yhteinen taipaleemme on vielä alussa ja kelloon on koko loppuvuoden ajan tulossa runsaita päivityksiä. Näin ensituntumalta Spartan on hyvä ja monipuolinen urheilukello. Lajeja on paljon, ja niitä voi valita ennen harjoituksen aloittamista kellosta. Myös asetuksia voi tehdä helposti lennosta ennen treeniä. Minä esimerkiksi käytin kelloa uinnin aikana, ja ennen harjoitusta on nopea valita, onko altaan mitta 25 vai 50 metriä. Spartan mittasi uimani matkan prikuulleen oikein, vaikken tee volttikäännöstä päädyissä. Akkukestokin vaikuttaa hyvältä, ja kaikin puolin kello on todella hyvä monipuoliseen liikuntaan. Lupaan kirjoittaa tarkempaa raporttia kellosta, kun olen sitä rauhassa testaillut enemmänkin.


** Suunto Spartan Ultra saatu lainakäyttöön blogin kautta **

Petzl Nao 2 -otsavalaisin

Hommattiin Kimmon kanssa vuosi sitten syksyllä otsavalo, jolla pärjäisi suunnistusmetsässä pimeän tullen. Päädyimme arvostelujen ja kuulopuheiden perusteella Petzlin Nao 2 -lamppuun, joka on reaktiivinen otsavalo eli valoteho vaihtelee maaston mukaan. Jos esimerkiksi suunnistuksessa katsoo karttaa, niin valoteho himmenee, kun taas katsoessaan mahdollisimman kauas metsään, valoteho suurenee. Maksimiteho on 575 lumenia ja sillä näkee jo suunnistaa tällä kuntotasolla. Akkukesto on hyvä, koska valon ei tarvitse koko ajan olla täydellä teholla. Nao 2 kestääkin jopa 6,5 tuntia reaktiivisessa asennossa ja vähempivaloisella tasolla 12 tuntia. Tämä on hyvä, sillä käytän otsalamppua myös rogaining-harrastuksessa, jossa suoritus voi kestää koko yön. Lamppua on helppo käyttää peruskäytössä ja valo pysyy hyvin päässä säädettävillä nyöreillä. Lampun akku tulee takaravoille, joten erillistä akkuliiviä tai -pidikettä ei tarvita. Nao 2 on ollut kyllä juuri hyvä meidän käytössä - ainoa miinus on se, että niitä on taloudessa vain yksi, vaikka innokkaita yösuunnistajia on kaksi. Ensi syksyksi on pakko hankkia toinen lamppu myös, jotta päästään kunnolla yösuunnistuksen makuun! Polkujuoksijahan tarvitsee lamppua ainakin, sillä arkena alkaa olla turha toivo päästä työpäivän jälkeen polkulenkille valoisalla. ;)



Tässä oli listattuna viime aikojen (sekä vuoden takaisia) uusia varustekokeiluja. Millaisia uusia varusteita te olette kokeilleet ja onko löytynyt jotain uutta helmituotetta? :) Onko nämä minun testaamani tuotteet teille tuttuja? 

torstai 13. lokakuuta 2016

I love me (Arvonta!)

Ensi viikolla 21.-23.10 vietetään I love me -messuja, joka on siis Lifestyle- ja hyvinvointitapahtuma Helsingin messukeskuksessa. Messuilla yhdistyy kauneus, muoti ja terveys eri osastoilla. Aiheiden puolesta messut ovat itselleni hyvin kaksijakoiset kiinnostavuudeltaan, sillä hyvinvointi, itsestä huolehtiminen ja yleinen hyvinvointi kiinnostavat minua paljonkin, mutta iselleni taas muoti- ja kauneusasiat eivät niin paljon herätä tunteita. Toki joskus on mukavaa miettiä enemmänkin, mitä päälleen laittaa tai miten ne hiukset ovat, mutta kokonaisvaltaisessa arjessa minulle onkin tärkeintä se, miltä minusta tuntuu. Että vaatteet ovat mukavasti päällä ja hiukset eivät tule silmille. Se, että minulla itselläni on varma olo, luo minulle sisäistä kauneutta ja sitä kautta olemuksellaan kauneutta myös ulospäin. Messujen eri osastoilla riittää varmasti nähtävää ja koettavaa monenlaiselle kävijälle ja sisältö vaikuttaa lupaavalta.

Messujen slogan Ole tärkeä itsellesi puhuttelee minua erityisesti. Kirjoittelinkin joku aika siitä, kuinka olen oppinut olemaan itseäni kohtaan lempeämpi. Kirjoitus herätti kivasti keskustelua ja mielestäni oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeää olla armollinen itselleen. Loppujen lopuksi jokainen on itselleen elämän tärkein henkilö, sillä itsensä kanssa on elettävä elämän loppuun asti. Kannattaa siis todella pitää itsestään huolta ja hemmotella välillä. Toisille tärkeitä hemmotteluita ovat kauneudenhoitoon liittyvät, toiset nauttivat hyvästä ruuasta ja toiset antavat itselleen enemmän aikaa urheilun pariin.


Evoke löytyy instagramista @evokenaturalgoods

On myös tärkeää oppia pitämään itsestään. Muistan joskus epävarmoina teiniaikoina, kun minulta kysyttiin omia vahvuuksia ja heikkouksia tai että mikä minussa on hyvää ja missä on kehitettävää, niin en ikinä osannut listata niitä vahvuuksia tai hyviä puolia. Olin niin epävarma itsestäni, etten osannut niitä nähdäkään. Katsoin itseäni ihan liian kriittisesti. Armollisuus itseään kohtaan luo pohjan itsensä hyväksymiselle. Ei minusta ole väärin sanoa että "hei, olenpa hyvä tyyppi!" ja seistä sanojen takana. Kannattaa myös muistaa, että meissä jokaisessa on paljonkin hyvää. Minä esimerkiksi olen hyvä tyyppi siksi, että olen luotettava ja uskollinen ystävä, olen aina oma aito itseni enkä tee mitään miellyttääkseni ketään. Minulla on myös iloinen hymy, jolla saan aina toisinaan toisetkin hymyilemään ympärilläni.

Sain Evokelta (@evokenaturalgoods) arvottavaksi kaksi lippua I love me -messuille, jotka arvon tämän postauksen kommentoineiden kesken. Toivon, että kerrot kommentissasi, miksi sinä olet itsellesi tärkeä ja miksi pidät itsestäsi. Arvonta suoritetaan maanantai-illalla 17.10 klo 21, joten jätäthän kommenttisi sitä ennen. Jätä kommentiisi myös sähköpostiosoitteesi, jotta saan sinuun yhteyttä tarvittaessa. Voittaja saa molemmat messuliput sekä pienen yllätyksen Evoken messuosastolta 6t111. Käykäähän muutkin kurkkamassa, mitä Evoken messuosastolta löytyy!

Ei muuta kuin arpaonnea ja nähdään I love me -messuilla! :)

tiistai 11. lokakuuta 2016

Andalusian lempparit

Viime viikko tuli vietettyä auringossa, lähes 20 astetta lämpimämmässä kelissä kuin Suomessa. Aurinko helli meitä koko Espanjan, tarkemmin sanottuna Andalusian, loman ajan pilvettömältä taivaalta, joten ainakaan kelistä ja aurinkoenergiasta loman vietto ei jäänyt kiinni. Eikä oikeastaan mistään muustakaan, sillä loma pienessä Riviera del Solin kylässä Mijaksessa oli kyllä aivan huippu. Se, mitä reissusta haettiin, oli rentoutumista auringon alla höystettynä muutamilla luontoelämyksillä, ja varmasti jokainen meistä neljästä oltiin reissun jälkeen levänneitä ja onnellisia - jopa ehkä vähän auringon punertavia. Oltiin reissussa neljän hengen porukalla, kun minun ja Kimmon lisäksi mukana oli myös isäni ja hänen kumppaninsa. Majotuimme suurimpien turistirysien ulkopuolella paikallisten keskellä ja vuokra-asunnossamme oli esimerkiksi piha-alueella suuri allasalue, jota käytti kourallinen ihmisiä. Parvekkeella puolestaan paistoi iltapäivä- ja ilta-aurinko, joten auringonlaskuja katsellessa tuli syötyä illallinen jos toinenkin nauttien lasilliset viiniä ruokajuomana.

Teimme sopivasti retkiä lähiympäristöön ranta- ja allaspäivien välissä. Kuudesta kokonaisesta reissupäivästä olimme liikkeellä vuokra-autollamme kolmena, joten loma oli sopivasti aktiivinen ja passiivinen hyvässä sulassa sovussa. Reissukohteitamme olivat muun muassa luonnonpuistot ja vaellukset, Gibraltar sekä vanha Rondan kaupunki. Nähtävää Andalusiassa olisi vaikka muille jakaa, muun muassa Sierra Nevadan vuoristo, Alhambran palatsi, lukemattomat luonnonpuistot ja viinitilat - kilometrien mittaisia hiekkarantoja unohtamatta. Tässä riipaisu meidän loman parhaisiin paloihin:

Huikea ja rauhallinen asunto keskellä paikallisia




Lukuisat maukkaat itsekokatut illalliset parvekkeella ilta-auringossa nauttien






Kilometrien mittaiset rannat, hiekan lämpö sekä suolainen ja todella aaltoinen merivesi



El Torcalin luonnonpuisto, jonka reilu kolmen kilometrien mittainen kävelykierros tarjosi vaihtelevia maastoja ja ympärillä koko ajan mahtavia pyöreitä kivimuodostelmia





Gibraltarin tunnelma, pelkäämättömät apinat sekä hieno tippukiviluolasto





Caminito del Reyn vaellus reitillä, joka aikanaan oli maailman vaarallisin vaellusreitti, mutta suljettiin vuonna 2000 lukuisten onnettomuuksien vuoksi. Reitti avattiin uudelleen viime vuonna, mutta nyt reitti on kyllä turvallisin, jossa olen koskaan käynyt. Teen erillisen postauksen tästä vaelluksesta vielä myöhemmin.


Rondan upean kaupungin tunnelmaa, jossa suuri rotko halkoo koko kaupungin



Kuten voitte ehkä kuvista päätellä, niin lomareissu oli todella onnistunut. Mulla ei ollut kovin suuret odotukset Andalusiaan paikkana, mutta mitä vielä - siellä on vaikka mitä. Paljon jäi jopa nähtävää!! Auto on aika hyvä menopeli vuoristoisilla teillä tai pienempiin siirtymiin rantojen lähellä. Itse aurinkorannikko on aika samanlaista turistirysää kuin monet muut vastaavat paikat, mutta ympäristössä on vaikka ja mitä. Nyt on levännyt ja onnellinen olo, vaikka arki onkin taas astunut kuvioihin!

Oletko sinä käynyt samoilla huudeilla joskus? Tykkäätkö Espanjasta? Kuuluuko luonnonkohteissa vierailu sinun lomareissuihisi yleensä? :)

perjantai 7. lokakuuta 2016

Blogin polkulenkki maanantaina!

Tähän perjantaipäivään vain sellainen nopea ilmoitus, että maanantaina juostaan blogin seuraava kimppalenkki. Tällä kertaa lenkki pidetään Paloheinän poluilla. Tavataan klo 17.30 Paloheinän majalla ja juostaan verkkaista tahtia n. 1,5 tuntia. Lenkin tarkka mitta määräytyy osallistujen mukaan, mutta arvioin että noin 10km edetään. Lenkki siis soveltuu kaikille, jotka pystyvät juoksemaan vauhdista riippumatta kympin lenkin maantiellä. Poluilla eteneminen on aina hitaampaa. Vauhdin puolesta pidämme kaikki mukana porukassa!

Haluan toivottaa kaikki tervetulleiksi maanantaina 10.10 lenkkeilemään! Suosittelen ottamaan jonkunlaisen lampun mukaan, sillä lopussa voi olla hämärää. Minä otan pari varavaloa.

Toivottavasti nähdään sankoin joukoin maanantaina!! Yhdessä juokseminen on aina kivempaa ;)

Kivaa viikonloppua kaikille!

Ps. Palaan Espanjan reissukuulumisiin viikonloppuna paremmin, kun olen ensin kotiutunut täältä yläilmoista!