Ainakin olen ollut ulkona!

Miten onnellinen ihminen voikaan olla siitä, että on pitkä pääsiäisviikonloppu ja ensimmäistä kertaa tänä keväänä on todelliset kevät-kelit? Siis, ainakin Helsingissä mittari on kivunnut viidentoista asteen tuntumiin ja aurinko on möllöttänyt kirkkaalla taivaalla päivästä toiseen! Mikä onni!! Mä voin kyllä kertoa ottaneeni kaiken ilon lämpimistä vapaapäivistä irti, ja huomennakin on vapaa ja iltarastipäivä... ja auringonkin pitäisi paistaa - täydellistä!!

Perjantaina lähdettiin ystävän kanssa nyt toista kertaa pitkäperjantain perinteiselle (no okei, ehkä ensi vuonna voimme kutsua sitä jo perinteeksi?!) pitkälle lenkille. Ystäväni treenaa parhaillaan Köpiksen maratonille, ja mä olen vasta aloitellut tämän vuoden pitkiä lenkkejä, mutta onneksi pitkällä lenkillä vauhti ei ole pääasia, ja olemme löytäneet molempia miellyttävän lenkkivauhdin tänäkin keväänä. Molempien mielestä on vain huippua, kun voi noita pitkiä lenkkejä juosta seurassa! Ja onhan se spesiaalia, kun reilu pari tuntia menee aivan huomaamatta höpöttäessä ja nauttien auringosta hyvässä seurasta. Siinä samalla vain tulee taitettua useampia kilometrejä. Viime perjantaina 23 kilometriä.

Ilma oli todellakin mitä huikein. Mä lähdin liikkeelle aivan liian kuumassa varustuksessa, eli t-paidassa ja juoksutakissa. Puolessa välissä lenkkiä ystävä kehotti mua ottamaan takin pois, ja niin mä laitoin takin vyötärölle, ja jatkoin matkaa t-paidassa. Kyllä, t-paidassa. Oli kerrassaan niin huikean kesäinen fiilis! Lenkin jälkeen endorfiinit jylläsivät kehossa ja mieli oli korkealla! Lenkki ei missään vaiheessa tuntunut liian raskaalta, vaan askel pysyi kevyenä! Vuoden kolmas 20-ylitys oli siis selvästi helpoin, ja koko ajan nuo pitkät lenkit tuntuvat kevyemmiltä. Jes! Juoksu on ihanaa!

Eilen lauantaina oli taas ilo herätä auringonpaisteeseen! Voi juku, että se näin keväällä tuntuukin ainutlaatuiselta! Katsottiin, että yhdet suunnistusrastit olisi tarjolla, joten suunnattiin aamupalan jälkeen Itä-Helsinkiin rastijahtiin. Mulla oli vähän jalat hellänä edellispäivän lenkistä, joten päätin keskittyä eritoteen suunnistamiseen, ja jätin juoksemisen vähemmälle. Silti tuli kyllä hiki, ja ehkä vähän silti juoksinkin, hih. Rastit eivät olleet kovin vaikeita, joten yhtä rastia lukuunottamatta löysin rastit kivasti reilussa tunnissa. Oli kyllä taas niin kivaa olla suunnistamassa!

Kuva tiistain rastien jälkeen

Heti suunnistuksen jälkeen rakas serkkuni tuli meille kylään. Oltiin jo etukäteen suunniteltu, että lähdemme katsastamaan Nuuksion kansallispuistoa, koska serkku ei siellä ollut koskaan käynyt. Ajettiin autolla Haukkalammelle ja kierrettiin kaksi eri reittiä, yhteensä varmaan 7 kilsaa pisin kauniita ja mäkisiä maastoja. Nuuksio on kyllä kerrassaan upea paikka! Meillä oli eväät mukana ja nautittiin lämpimästä kevätpäivästä kansallispuistossa kolmisen tuntia yhteensä. Päivä oli oikein onnistunut, ja kotona meillä kruunasimme päivän saunomalla ja syömällä hyvää ruokaa. Jatkoimme tänään myös isolla aamiaisella. Namnam.

Muuten tänään olikin lepopäivä, mutta tuli vähän käveltyä keskuspuistossa hyötyliikuntaa, jonka lomassa istahdin aurinkoon penkille lukemaan Juoksija-lehteä. Aivan ihana viikonloppu on siis takana, mutta onneksi vielä huomenna on vapaata töistä, niin saa vielä nauttia lisää keväästä!

Oletteko te ulkoilleet paljon nyt pääsiäisenä? Vai miten olette nauttineet vapaapäivistä? Ja oletteko yhtä huumassa ihanasta kelistä, kuin minä?!