tiistai 4. helmikuuta 2014

Tunnista heikkoutesi ja kehitä niitä

Kuinka moni myöntää, että tekee mieluummin salilla niitä tuttuja ja kivoja liikkeitä, jotka ovat kyllä rankkoja, mutta tiedät niiden sujuvan hyvin? Kuinka usein lähdet lenkkeilemään sille mukavuus-alueelle vain siksi, että tykkäät liikkua siellä helpolla sykealueella? Minä, minä ainakin. Minä!

En siis väitä, että jokainen treeni pitäisi tehdä hampaat irvessä tai lenkkeillä verenmaku suussa, niin ettei hymyä paljon irtoa. En, koska eihän se ole tervettäkään. Pääasiassa liikunnan on kuitenkin tarkoitus tuottaa hyvää oloa, ja useimmille meistä se tuttu jumppatunti tiettynä päivänä viikossa tai se oma, hyväksi havaittu salitreeni saa mielen kohoamaan. Juoksulenkki peruskestävyysalueella taas nollaa hyvin pään, mutta rehkimään ei kamalasti joudu, ja sekös tuntuu ihanalta. Tiedät jo etukäteen, että "tänään tulee hyvää treeni! Tänään onnistun!".. eikö? Mutta oletko miettinyt, että voisit saada ihan uudenlaisia onnistumisen tunteita, jos kokeilisit jotain ihan uutta?


Kuvat: Pinterest

Mun heikkous on ehdottomasti käsilihakset ja vatsat. Myönnän laiminlyöväni molempia treenausta.. tai vatsoja edes yritän, koska tiedän, kuinka tärkeitä ne on jokapäiväisessä elämässä sekä tietysti ryhdikkään juoksuasunnon pitämisessä ja pyöräilyssäkin. Core on tärkeä olla kunnossa, mutta silti olen jotenkin ajatellut, että kyllä viikottainen balance-vatsabiisi riittää ylläpitämään sitä kuntoa. Väärin! Ei riitä. No, onneksi nyt vakkariohjelmaani on tullut keskiviikon crosstraining-tunti, jossa kyllä vatsalihaksille tehdään hurjasti suoria ja "epäsuoria" liikkeitä. Aluksi vatsat olivatkin tosi kipeänä noiden tuntien jälkeen, kuten toki kaikki muutkin lihakset.. nyt kuitenkin alan olla jo niin tottunut tuohonkin tuntiin, ettei lihakset jumiudu tai kipeydy samalla tavalla.

Mitä tähän avuksi? No vuoden eka salitreeni tietty! Noloa myöntää, mutta salin painoja ei ole tullut tänä vuonna turhan paljon kulutettua. Sentään onneksi crosstraining-tunnilla on joka viikko tullut käytyä, niin on yksi rankka lihaskuntotreeni viikkoon. Vaikka onhan crossi ehkä yhtä paljon hapenottokyvyn kasvatusta kuin lihaskuntotreeniä, mutta parempi silti kuin ei mitään. No, eilen kuitenkin olin sopinut salitreenin Tiinuskan kanssa. Ja mitä oli luvassa? No mukavuusalueelta poistumista, tietty. Tuli tehtyä muun muassa vatsoja TRX-naruilla, ja vatsat ovat kiittäneet tänään treenistä. Oltiin huonekalukaupoilla ja kaaduin sängylle... enkä meinannut päästä sieltä pehmeältä patjalta enää pois. Tehtiin ojentajapunnerruksia, boksihyppyjä ja avustettuja leuanvetoja. Joo, näistä mikään ei kuulu mun mukavuusalueelle ja treenirutiineihin. Ei vahvuuksiini. Silti tein niitä ja oli muuten mahtavaa! Leuanvetolaitteessaa huomasin, että jaksoin vetää itseni ylös pienemmällä avustuksella, kuin koskaan aiemmin - siitä vasta iloa syntyikin! Ehkä seuraavaksi alan treenata salilla hauista ja ojentajia, niin jaksan vetää vielä vähemmän avustetusti? Tai joskus kokonaisen leuan? Siitä muuten vasta iloa syntyisikin!


Mukavuusalueelta poistuminen ei tarkoita automaattisesti kamalaa treeniä, noloja hetkiä uusien liikkeiden parissa tai epäonnistumista.. oikeastaan se voi aiheuttaa vielä suurempaa onnistumisen tunnetta, kuin ne tutut ja turvalliset treenit! Seuraavana päivänä voit tuntea ihan uudenlaista, tervettä lhaskipua. Huomaat saavasi uusia inspiraatioita omiin treenirutiineihin. Kannattaa todellakin siis tunnistaa omat heikkoudet ja treenata niitäkin! Ei liikaa, ei liian usein, mutta sopivasti uutta.. se piristää treeniä kuin treeniä, ja antaa hymyn suunpieliin!

Tunnistatko sinä heikkoutesi? Laiminlyötkö jotain treeniä ja pysyt usein omassa mukavuuskuvussasi? Mitä heikkoa aluetta aiot seuraavassa treenissäsi kehittää?

16 kommenttia:

  1. Puhut asiaa! Itse oon monta vuotta tehny treeneissä samoja tuttuja liikkeitä, painoja ja määriä vaihdellen.. Aina on tullut mietittyä, että olis kiva kokeilla jotain uutta, mutta aina se on jäänyt..lähinnä tullut ajatuksia, että "en mä kuitenkaan osaa/keksi mitään" ja jatkanut vaan vanhojen tuttujen juttujen tekemistä..noh, siinäpä voikin miettiä miksi kehitystä ei tapahdu ja motivaatio laskee.. Nyt kun olen tehnyt fustra-treeniä pt:n kanssa, on tullu paljon uusia liikkeitä ja niihin vanhoihinkin uusia variaatioita, niin treenaaminen on paljon mukavampaa ja motivaatio parempi. turhaan niitä uusia juttuja siis pelätään, rohkeasti vaan pitäis lähtee tekemään ja kokeilemaan, ei ne sitä treeniä pilaa, päin vastoin.. :) Hups, tulipa pitkä paasaus.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on, että yleensä sen hienouden tajuaa vasta sitten, kun pt:n tai jonkun muun toimesta uskaltaa kokeilla niitä uusia juttuja! :) Ite yleensä tulee vaan pysyttyä mukavuusalueella, ja sit ihmetellään, miksi motivaatio ei pysykään tai muuta... mut kyllähän se niin on, että uusi virkistää aina! :D

      Poista
  2. Todella hyvää ja mielenkiintoista pohdintaa tässä! Myös täällä myönnetään, että vahvuuksia on mukavampi vahvistaa kuin heikkouksia. Esim.valitsen usein mieluummin minkä jumpan tahansa juoksulenkin sijaan, sillä ulkona juokseminen on edelleen mulle jotenkin niin raskasta :/ Musta oli mahtavaa miten sä tsemppasit siinä leuanvedossa! Erittän hyvä esimerkki siitä, etttä ihminen pystyy paljon enempään kuin kuvittelekaan! Juuri se on se juttu pt:n tai kaltaisesi huipun treenikaverin kanssa treenatessa, että uskaltaa yrittää ylittää itsensä. Esim.mä en todellakaan olis tehnyt sitä yhden jalan mavea 16kilon kuulalla yksin... Sulla on just hyvä asenne siinä, ettet lannistu "heikkouksista", vaan saat vaan lisäpontta treenata niitä lisää! Sillä asenteella pääset (ja oot jo päässyt!) todella pitkälle :) Lähdetään pian taas kirittämään toisiamme yhä uljaampiin leukoihin yms. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että tykkäsit pohdinnasta! :) Kyllä me sustakin talvijuoksija saadaan! Heh, mä pystyin siihen leuanvetoon siks, että sä kannustit vieressä.. toisen vaikutus on aikamoinen! <3 Siksi säkin tartuit siihen 16 kilon kuulaan ;)

      Eli yhteistreenejä enemmänkin, kyllä!! :D

      Poista
  3. Jeij Hyvä Hanna! Mun heikkoutena on myös kädet ja core-alueellakin parantamisen varaa. Oon aina valitellut mun yläkroSilloin nilkannyrjähdyksen seurauksena päätin, että nyt nimittäin alan kehittämään myös tätä yläkroppaa ja oon ihan fiiliksissä jo niistä punnerruksista joita pystyn tekemään. Tästä se lähtee! Ja se leuanveto, vielä jonain päivänä!! =)

    Oot sissi, pystyt mihin vaan!!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ohops, mihinkäs tuosta hävisi yksi lause.. *Oon ain valitellut mun yläkropan heikkoutta, mutta mitäpä sitä valittamaan jos ei tee mitään.."

      Poista
    2. Heh, meillä on aika sama tilanne! Corea ja käsiä pitäisi treenata kans pikkasen, että olis keho vähän tasapainossa! ;) Mut on se huikeaa kun pystyy punnertamaan.. mikä fiilis sit tuleekaan, kun menee eka leuka ;)

      Poista
  4. Hyvää pohdintaa, nämä asiat ovat niitä miksi moni ei koe kehittyvänsä. Itselle sopivien ja hyvin kulkevien harjoitteiden ja liikkeiden tekeminen on sitä kuuluisaa mukavuusaluetta joka tuntuu hyvältä mutta jonka vaikutus on pienempi kuin niiden joiden kanssa joutuu taistelemaan.

    Jos haluat saada sen leuan vedettyä niin se onnistuu tolla avustavalla laitteella harjoittelemalla lopulta aika helposti ja vie noin 5 minuuttia pari kertaa viikossa, lupaan että saat sen tehtyä vielä tänä vuonna :) Siinä samalla hyvää tavoitetta kohti kulkiessa käsivarsiin ja selkään tulee roppakaupalla voimaa.

    Onnea muuten ekasta satkusta! Mulla tulee täyteen varmaan vasta helmi-maaliskuun vaihteessa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, mieli ja lihas tottuu helposti niihin samoihin rasituksiin, ja vaikka liikkeet oliskin hyviä, mut jos aina tekee samoja juttuja, on kehitys vaikeaa, ainakin monipuolinen kehittyminen! :)

      Hei, kiitos leukatsempeistä! Jos joka kerta salitreenin yhteydessä treenaan, niin eiköhän se sit onnistu! Toivotaan! :)

      Heh, musta tuntuu että oon alottanut tosi vähäisillä juoksumäärillä, ja tällä viikolla tulis puhdas nolla (kiitos flunssan), mutta kai tuo eka satkukin ihan kiva on.. viime keväänä treenasin kuitenkin maralle, niin tuli siks enemmän juoksua! :)

      Poista
  5. Mä taas koen, että en jätä tekemättä joitain liikkeitä, koska "en halua poistua mukavuusalueelta" tai muuten vaan, vaan puhtaasti koen, että ei ole välttämättä tietotaitoa suoritustekniikasta. Kuluneena vuonna olen kyllä mennyt tässä asiassa eteenpäin, kun aloin tehdä jaoteltua salitreeniä. Vasta kun olen keskittynyt tekemään tiettyjä lihasryhmiä, olen voinut paremmin tutkailla niitä inhokkejakin, mutta tosiaan tuntuu, että kyse on mun kohdalla eniten tietotaidon puutteesta, en osaa suoritustekniikkaa tai en muuten saa tuntumaan. Tai tietysti joku liike on vaan niin suosikki ettei halua vaihtaa siitä pois. Olen jo esimerkiksi saanut parempaa tuntumaa ylätaljaan, josta aiemmin en pitänyt, koska koin sen lähinnä treenaavan hauiksiani eikä yläselkää.
    Olen muuten samaa mieltä siitä, että kannattaa kokeilla muitakin liikkeitä kuin niitä, joita yleensä tekee ja vaikka tekemisen jaottelua, siis yksinkertaisesti vaihtelua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottakai, jos ei ole tietotaitoa, ei kannata lähteä tekemään väärin liikkeitä. Mut onhan sekin mukavuusalueella pysymistä, että pitää aina ne suosikkiliikkeet ohjelmassa. Eikä koskaan vaihda niiden tilalle muita. Eikö? :)

      Poista
    2. No, olen vaikka tosi paljon miettinyt sitä, etten haluisi jättää punnertamista pois missään vaiheesta tekemisistäni. Ja on tosi hyvä kysymys, että onko se vain "mukavuusalueella tekemistä" vai onko punnertaminen niitä perusliikkeitä, jotka on niin toimivia et on "lupa" pitää se siellä mukana. Aina myös koen punnertamisen yhtä haastavana. En siis nyt vaan tiedä vastausta tähän kysymykseen (ja ajattelin kyllä punnerrella jatkossakin.:D).
      Ja ainahan tietotaidon puute ei tarkoita sitä, että tekee liikkeet sit vaarallisesti väärin vaan sitä, että ei vaan saa niitä tuntumaan oikein, minkä vuoksi sit saattaa pitää joitain liikkeitä pöh-tyhminä ja toimimattomina.

      Poista
  6. Täällä ollaan ihan liikaa mukavuusalueella vaikka mitä selityksiä keksien! Tiedostan hyvin heikot kohtani, mutta liian harvoin niitä treenailen. Joskus saan hullun tsempin päälle ja kehittelen kaiken maailman haasteita joihinkin ikäviin juttuihin, mutta loppujen lopuksi valitettavan vähän niitä heikkouksia tulee kehitettyä.

    Mulla heikot kohdat ovat tällä hetkellä selkälihakset (mitä ihmettä, luulin että ne vahvat selkälihakset kestävät hyvänä tekemättä salitreeniä, eh), olkapäät ja hauis. Juoksun puolelta sitten rankemmat intervallit jätän ihan liian usein tekemättä.

    Ja olipa muuten hauska lukea, että sulle tuli "vasta" satanen täyteen, heh. Itellä tais tulla kaikkien aikojen nihkein tammikuu juoksun suhteen, häthätää reilut 40 kilsaa, mikä on tooooosi vähän. Mutta, lisäillään pikkuhiljaa juoksua ohjelmaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noi haasteet on kyl hyviä, tulee tehtyä helposti muutakin, kuin niitä lempparijuttuja! Mäkin voisin ottaa haasteeksi, että harjoittelen Mikan mainitseman 2 kertaa viikossa sillä leuanvetoauvustuslaitteella, ja katson, mihin se riittää :)

      Jännä, sun heikkouksia on mun vahvuudet olkapäät ja selkä.. hauikset mullakin on heikot ;) Jep, intervallit vaativat aika paljon.. hyvän ajoituksen, ravinnon, fiiliksen ja päivän kunnon! Mut ehottomasti molemmat lisätään intervalleja enemmän ohjelmaan ;)

      Heh, mulle satanen tässä vaiheessa tuntuu aika vähältä, kun olen tottunut enempään ;)

      Poista
  7. Mä en kans oikein ikänä treenaa käsiä (tark. haukkaria tai ojentajia). Olevinansa kuvittelen, että ne treenaantuu siinä sivussa (ja pumpissa), mikä osin pitää paikkansakin. Vatsoja en kyllä tykkää tehdä yhtään, mutta yllättävän reipas jaksan olla niiden kanssa.

    Sinänsä mukavuusalueelta poistuminen on kyllä vaan kivaa! Tai lähinnä se sen jälkeinen fiilis :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, mulla on ihan samat ajatukset!! Kyllä kädet tulee traanattua muiden ohjella, heheh! xD Hyvä että oot vatsojen kanssa reipas ;)

      Noniiiimpä, muistan sen fiiliksen treenin jälkeen ennen kuin aloittaa treenin, niin tulis niin pal useammin tehtyä kova treeni! :D

      Poista

Kommentoi on bloggaamisen suola. Arvostan jättämääsi kommenttia suuresti :)