perjantai 26. helmikuuta 2016

Suunnistuskauden startti: Helsinki City-O

Syksyllä on aina haikea olo, kun suunnistuskausi tulee päätökseen kuntorastien osalta. Suomessa nykyään kuntorastit voisivat jatkua jouluun asti, sillä metsät ovat useinkin vielä niin myöhään paljaana. Rastit kuitenkin loppuvat yleensä jo loka-marraskuun vaihteessa. Suunnistamattomuuteen kuitenkin tottuu, ja vaikka yleensä syksyllä puhkun intoa lähteä korttelirasteille tai omatoimiseen suunnistusharjoituksiin metsään talvenkin aikana, jäävät ne aikeet yleensä muutamaan kertaan tai unohtuvat kokonaan. Talvella muut lajit, kuten kuntosalilla käynti tai hiihto vievät mennessään. Keväällä sen sijaan olen taas intoa täynnä, kun uusi suunnistuskausi lähestyy. Juuri tajusin, että enää on reilu kuukausi odotettavaa, jippii!

Minulle suunnistus on vapautta, seikkailua ja jännitystä. Toki luonto tuo oman lisämausteensa harrastukseen. Vaikka mitä enemmän olen kehittynyt suunnistuksessa, sitä vähemmän ehdin enää maisemia ihailla. Mutta aina on silti aikaa nauttia metsän tuoksusta ja upeista paikoista, joihin suunnistuksen myötä olen päässyt käymään. Joskus huomaa, että ratamestari on halunnut laittaa rastipisteet joihin kauniiden paikkojen läheisyyteen. Sellaisista radoista minä erityisesti tykkään. Luonnon lisäksi suunnistus yhdistää aivotyöskentelyn ja kuntoilun niin upealla tavalla, että radan läpi vieminen vaatii yleensä täyttä keskittymistä pelkästään itse tekemiseen. Mikä olisikaan parempi tapa nollata päätä vaikka työpäivän jälkeen? Ei mikään!


Suunnistuksessa riittää niin paljon moniulotteisuutta, että kehitys ja innostus ei varmasti lopu ihan äkkiä. Tällä hetkellä mulla on vakaa usko siihen, että suunnistan vielä vanhana mummonakin. Rastien läpikäymisen aikana ei edes tajua liikkuvansa, koska sitä keskittyy niin kovasti pysymään kartalla ja pohtimaan parasta reittiä seuraavalle rastilipulle. Vasta suunnistuksen jälkeen tajuaa olevansa melkoisen puhki monipuolisen maaston jälkeen. Varsinkin kun kehitystä on tullut, eikä tarvitse koko ajan pysähdellä lukemaan karttaa, niin suunnistus on parasta kunnon kohotusta!

Vähän kyllä hirvittää, miten ruosteessa kartanlukutaidot ovat talven jälkeen. Onneksi törmäsin kivanoloiseen kaupunkisuunnistustapahtumaan, nimeltä Helsinki City-O, jossa pääsee taas käyttämään kompassia, karttaa sekä omaa päätään. Innostuin tapahtumasta niin kovin, että päätin heti viettäväni syntymäpäiväni etsien rasteja keskeltä Helsikiä! Helsinki City-O:ssa erityisesti veti puoleensa sen rogainingmaisuus, elikkä rastit voi hakea omassa järjestyksessä läpi. Tämä sääntö lisää reitinvalintojen merkitystä sekä luo oman seikkailullisen tunnelmansa. Koska tapahtumassa ei ole hajontoja omavalintaisen reitin vuoksi, niin tässä tapahtumassa voi hyvin lähteä kokeilemaan suunnistusta vaikka kaverin kanssa!! Reittivaihtoehtoina on kaikille sopivat noin 5, 10 ja 15 kilometriä. Suunnistaessa kannattaa toki muistaa, että todelliset kilsamäärät ovat aina isompia kuin linnuntietä lasketut matkat.



Musta olis tosi kiva nähdä teidät kaikki 3.4 Helsingin Kaisaniemessä. Ilmottautumaan pääset tapahtumasivuilta, ja kannattaa ilmottautua nyt edullisempaan hintaan. Tapahtuma on selkeästi suunniteltu myös aivan aloittaville suunnistajille tai niille, jotka haluavat elämyksellistä juoksunautintoa. Kaupungissa suunnistaminen on aina tietyllä tavalla helpompaa kuin metsässä, joskin huipulla korostuu nopeat ja järjevät reitin valinnat. Kuntoilijalla lienee tärkeintä onnistumisen ilo ja hyvä ilmapiiri, ja uskon vakaasti, että Helsinki City-O tarjoaa sitä kaikkea! Tapahtuman mottohan on:

"Tärkeintä ei ole voitto vaan unohtumaton liikuntaelämys yhdessä ystävien kanssa."


Olethan sä mukana 3.4 Helsinki City-O:ssa?! Odottaako kukaan muu malttamattomana jo suunnistuskauden todellista alkua? Ihan huippua, huhtikuussa sitten alkaa kaikki kuntorastitkin taas pyörimään. Nyt on siis oiva aika aloittaa uusi, huippu harrastus!! 

Helsinki City-O on mun kevään ensimmäinen varsinainen tapahtuma, jos rogaining-harjoituksia ei lasketa mukaan. Mikä sun ensimmäinen tapahtuma tälle vuodelle on? 

** Postaus toteutty yhteistyössä Helsinki City-O:n kanssa **

Muistattehan, että yhteistyöstä huolimatta suositukseni tapahtumasta on täysin vilpitön ja olen todella vakuuttunut, että tällaiselle tapahtumalle on kysyntää. Olisi hienoa saada uusia ihmisiä upean lajin pariin ja rohkaistua kokeilemaan rastien etsintää!

10 kommenttia:

  1. Mulle suunnistus on ala-asteelta lähtien ollut punainen vaate (samoin kuin uinti). Mutta viime vuoden aikana oon herännyt siihen, että musta olis tosi kiva oppia suunnistamaan ihan oikeasti, kartan ja kompassin kanssa! Varsinkin polkujuoksu on nostattanut mulle tällasen fiiliksen. Kuinka siistiä olis mennä yksin tai kaksin kartan kanssa metsään seikkailemaan! :) Tuo tapahtuma kuulostaa kivalta. Mun eka tapahtuma tälle vuodelle on Sipoonkorpi Trail. Jännää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, mäkin oon opetellut vasta aikuisiällä! Ihan hullun hauskaa puuhaa ja esim. Jukolan takia kannattaa vaivautua opettelemaan ;)! Polkujuoksusta tää mullakin lähti! Sipoonkorpi Trailissa en ookaan ollut, aiotko minkä matkan mennä? :)

      Poista
    2. Täytyy varmaan etsiä vaikka joku suunnistuskurssi, jos vaikka siitä pääsis liikkeelle. :)
      Sipoonkorpi Traililla juoksen 30 km:n matkan, koska se oli samanhintainen kuin puolikas. Loogista, eikö. :D

      Poista
    3. No nyt on suunnistuskursseja tarjolla, ainakin Espoon Akilleksella, Pihkaniskoilla ja luulisin että myös Helsingin suunnistajilla! :) sinne vain!

      Hih, tottakai koko rahan edestä :D

      Poista
  2. Olen maininnut tästä ennenkin, mutta mä jotenkin tiedän, että suunnistus vois olla mun laji, jos vaan saisin siihen vähän tatsia. Tykkään niin hulluna geokätköilystäkin, joten suunnistus voisi olla sille hyvä jatke tai toisinpäin :) vielä kerään rohkeutta uskaltaa osallistua siihen suunnistuksen lajiviikonloppuun mistä sanoin :) kuulostaa kivalta tää tapahtuma!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon kans varma että suunnistus sopis sulle :)! Nyt vaan keväällä otat vähän useammin kartan ja kompassin käteen, eikö? ;) Mä taas haluaisin oppia geokätköilemään... :) Uskalla ihmeessä, Tiina! :)

      Poista
  3. Tää tapahtuma kuulostaa tosi kivalta, harmi kun en ole tuolloin Suomessa. Vaikka toisaalta mun suunnistus-haaveet liittyy nimenomaan siihen metsään, mutta tämä voisi olla pehmeä startti :) Ala-asteella suunnistus oli ihan mun lemppareita kaikista liikuntalajeista! Ei vaan ole koskaan tullut kokeiltua koulun ulkopuolella. :) Kyllä vielä kokeilen, kunhan osuu ajankohta ja olosuhteet kohdilleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No harmi! :/ Tää olis just sopiva startti! Hitsit, ehittäsikö me siellä Vierumäellä ihan metsärasteillekin...? Siellä on meinaan kiintorastikarttoja. :) Suunnistus on valtavan upea harrastus, ihan paras kaikista. :) Ja mikä parasta, toisteksi parhain laji, eli juoksu, tukee sitä hyvin! Jihaa!

      Poista
  4. Mä oon nyt yrittänyt todenteolla etsiä omiin aikatauluihin sopivaa suunnistus kurssia. Niitä tuntuu olevan melko heikosti tarjolla aikuisille. :/ Laji vaikuttaa kivalta ja luulen että se vois sopia mulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei jee, suunnistuskurssilta saa loistavan startin lajin pariin! :) Mä oon kans varma, että suunnistus sopis sullekin tosi hyvin!!

      Poista

Kommentoi on bloggaamisen suola. Arvostan jättämääsi kommenttia suuresti :)