"I run long distance to feel good, not to look good"

Tiedättekö Oatmeal-sarjakuvat? Tänään tuli vastaan The terrible and wonderful reasons why I run long distance -sarjis, joka oli vaan kaikkein osuvin ja paras ikinä! Siinä on kolme osaa, ja kaikki oli niin hyviä ja osuvia.. voin suositella! Tässä muutama otos, jotka oli erityisesti mun mieleeni:

Hahahah, niin kamalaa kuin tämä fakta on, niin olen iloinen, että mulla on harrastus, joka luo pohjan sille, että voin syödä edes vähän vapaammin. Tosin, oma kroppani on sellainen, että se kyllä muistuttaa, jos syön liikaa herkkuja ja muuta, mutta ruokaa saa lappaa aika paljon mahaan, ja se on kiva se! Tosin, olishan se tietty parempi, että mäkin painaisin muutaman kilon vähemmän, niin juoksu kulkisi paremmin varmasti. Mutta siis fakta on se, että mä elän syödäkseni, rakastan ruokaa!

Siis, juoksuhan on itsensä voittamista! Kyllä! Kun jaksaa juosta pidemmälle, kovemmin tai muuten vain tekee flow-lenkin, on sellainen olo, että maailma onkin parempi paikka taas elää! Hahaha!!

Ihan totta!! Juokseminen ei ole juttu, jota tehdään pätkääkään ulkonäön vuoksi! Juokseminen on täysin itsensä haastamista, hyvänolon tunteen tavoittelua, nautintoa ja rakkautta lajia kohtaan. Sillä tosi asiahan se on, että kuntosalille voi mennä tekemään itsestään trendikkään fitness-tyypin! Hah! Jännä juttu silti, että juoksu on kasvattanut suosiotaan, vaikkei sen ulkonäkövaikutukset olekaan merkittäviä.

Juoksusta tulee hyvä olo. Piste.

Kun mä juoksen, mä olen omissa maailmoissani. Unohdan päivän pahat hetket ja ajatukset, ja vaivun siihen euforiseen fiilikseen, hiljaisuuteen ja tyhjyyteen. Maailma on mua varten. 

Kaikki kuvat lähteestä: http://theoatmeal.com/

Luitteko te kokonaan sarjakuvan? Pystyttekö samaistumaan siihen? 

Tämä humoristinen kirjoitus oli silti niin osuva tällä kertaa, että se oli aivan pakko jakaa teidän kanssanne! Ihan mahtava!!