tiistai 26. tammikuuta 2016

Lumen allakin on polku

Vaikka onkin talvi, se ei estä meitä nauttimasta ulkoilmasta. Päinvastoin - talvellahan harrastetaan upeita ulkolajeja, kuten hiihtoa, luistelua, lumikenkäkävelyä tai pulkkailua. Retkiluistelu on sellainen laji, jota tahtoisin joskus kokeilla ja voi olla, että sen aika tulee sitten ensi talvena. Tänä vuonna pysyn hiihdossa ja yritän opetella sitä parhaani mukaan. Talvilajien lisäksi ulkona voi harrastaa myös ympärivuotisia lajeja, kuten juoksua, retkeilyä, pyöräilyä, kävelyä... talvella vain vaaditaan varusteilta vähän enemmän kuin kesällä, mutta muutoin lajit ovat hyvin pitkälti samanlaisia ympäri vuoden.



Juoksun kuulee usein olevan laji, jota ei välttämättä harrasteta ympäri vuoden, vaan laitetaan ikään kuin talvitelakalle. Monesti ihmiset valittavat talvella teiden olevan liukkaita tai kelien kylmiä... mielestäni nuo eivät kuitenkaan ole syitä, joiden vuoksi juokseminen pitäisi laittaa tauolle talvellakaan. Lumi on mielestäni ehdottomasti paras alusta juosta (jos pehmeitä neulaspolkuja ei lasketa), sillä lumi on armollisen pehmeää jaloille ja pito on yleensä hyvä. Jää on asia erikseen, mutta sanoisin silloinkin pärjäävän kävelyä paremmin, koska kosketus maan pintaan ei ole niin pitkä juostessa. Jos on epävarma pidosta, nykyisin löytyy hyviä nastakenkiäkin kauppojen hyllyltä jo yllin kyllin.

Polkujuoksuakin voi harrastaa talvellakin, vaikka metsät olisivatkin lumen vallassa. Löytyy ne polut lumen altakin ja myös lumi antaa mahdollisuuden luoda omia polkuja suoraan umpimetsän päälle. Toki lumessa kahlaaminen on rankempaa kuin kadulla juoksu, mutta erittäin kehittävää. Voin kertoa, että keväällä asfaltin tullessa esiin askel on kevyt, kun on painanut lumessa talvikauden. Talvipolkujuoksu on ihan oma maailmansa, mutta siihen kannattaa sukeltaa sisään. Talvinen metsä on äärettömän kaunis, treenit ovat vaihtelevia ja mukavia ja ennen kaikkea hankijuoksu irroittaa kokeneemmankin juoksijan syke- ja matkamittarin tarjoamasta datasta. Talvella polkujuoksussa ei voi mitenkään verrata lenkkien vauhteja keskenään, sillä olosuhteet ovat niin omanlaisensa. Ja sepä onkin mukavaa! Antaa vain fiiliksen viedä ja tossujen liikkua - ihan siten, miten tänään tuntuu parhaalta! Vapauttavaa.



Sunnuntaina olin Satun kanssa juoksemassa mun lähipoluilla, eli melkoisilla kaupunkipoluilla (postauksen kuvat ko. lenkiltä). Metsä oli kuitenkin luminen, joten välillä saattoi unohtaa olevansa ihan kaupungin keskellä. Juoksentelimme metsäpolkuja pitkin, ja välillä saimme vuoron perään raivata ihan polkua allemme. Satu on kova mimmi juoksemaan, joten hänet piti lenkin päätteeksi viedä vielä porras- ja mäkijuoksun pariin. Kyllä minä ihailin, kuinka tossu nousi sisukkaalla kuopiolaisella. Satu kertoikin Kuopiossa olevan paljon mäkiä, joten maaston vaihtelevuus ei ole uutta. Ja sen kyllä huomasi! Oli kyllä aivan mahtavaa juosta hyvässä seurassa polkuja pitkin, parantaa maailmaa ja uhmata lumimyräkkää! Olimme liikkeellä 1,5 tuntia, jonka ajan hangessa jaksoi tarpoa ihan kivasti.

Suuntasimme lenkin päätteeksi Karkin luokse brunssille, jonne myös Tiina saapui. Oli aivan älyttömän ihanaa olla tutulla bloggaajaporukalla vuoden tauon jälkeen koossa. Karkki oli loihtinut meille sitä paitsi aivan älyttömän ihanat tarjoilut, joten kyllä kelpasi istua pöydän ääressä useampikin tunti. Olen niin kiitollinen noista kolmesta naisesta ja tällaisista sunnuntai-päivistä. Ei voisi paljon paremmaksi muuttua, ihanaa! :)



Ihanat tytöt ja Karkin ihana tytär, Isla. :)

Kyllä muuten ruoka maistuu aina todella hyvältä ulkoilun jälkeen! Mielestäni viikonloppuaamun helmihetkiä on pitkät ulkoilut ja sitä seurannut ruokailu! Heh, kaksi elämän suolaa yhdessä ;)

Polkujuoksun ystäville tiedoksi, että talvella yleensä merkatut polut on tallattuja, jos ei halua aivan umpihankijuoksua alkaa harrastaa, mutta kaipaa metsään juoksemaan. Pääkapunkiseudulla Nuuksiota voi hyvin suositella talviseen lenkkiin. Muistakaa silti varoa hiihtolatuja... hiihtäjät voi olla vihaisia, jos kengillä menee tallomaan heidän reiteilleen ;)

Oletteko te harrastaneet polkujuoksua talvella? Vai pysyttelettekö talvella katujuoksun parissa? Missä on parhaat talviset polut juoksuun? Mistä talviliikuntalajista sinä pidät ja mitä haluaisit kokeilla? 

4 kommenttia:

  1. Poluilla juokseminen on ollut aina mukavaa eikä talvi ole tehnyt siitä poikkeusta. Nyt kun harrastaa "tavoitteellisesti" (kröh ja hah) tulee helposti mentyä kadulle juoksemaan jos on esimerkiksi pimeää tai muuten hankalammat olosuhteet. Sitä jotenkin haluaa lenkistä mahdollisimman "täydellisen". :)

    Sama juttu juoksumaton kanssa, eli tuli sitä vedettyä aika monta treeniä matolla niillä männä viikon hirmupakkasilla vaikka inhoan mattojuoksua. Tai ehkä en enää niin paljon, mutta eihän se nyt kunnon polkujuoksulenkkiä voita!

    Ehkä ne maastolenkit jääkin sitten viikonlopulle. Aika monta pitkistä on tullut vedettyä poluilla tälle talvelle ja arkiset peruslenkit tehdään yleensä tiellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, tiedän tunteen, kun lenkki ei saa mennä piloille liikojen ylämäkien tai muiden syiden takia, vaan pakko optimoida retti kadulla.. Tosin enää en sitä juuri harrasta ;) Juoksumatto on kyllä yks hirvitys.. yhen 30min treenin sain vedettyä siinä, mutta that's it. Ei oo mun juttu ollenkaan :)

      Mut viikonlopun maastolenkit on kyllä aina huippuja! Täällä etelässä vaan meni plussan puolelle, että saa nähdä uskaltaako sitä metsäpoluille ollenkaan liukkauden vuoksi...

      Poista
  2. Awww. Ihana sinä - Olipahan huippua! <3

    VastaaPoista

Kommentoi on bloggaamisen suola. Arvostan jättämääsi kommenttia suuresti :)