Turku on mahtava kaupunki, mutta sen aika ei ole nyt
Näin lomalla varsinkin on aikaa pysähtyä ajattelemaan omaa elämää enemmänkin. Meiltä usein kysytään että "Mitä teille kuuluu?" ja usein vastaus on samankaltainen "Ihan hyvää, ei ihmeempää" -mutina. Todellisuudessa meidän elämä on jo pitempään rullannut samalla kaavalla. Ollaan asuttu jo 2,5 vuotta meidän omassa kerrostalokolmiossa, ollaan molemmat vakituisessa työssä, meillä on sama auto ollut useamman vuoden ja ollaan monen monta vuotta asuttu kaksin, ihan toivotusti. Toki mun koirakuume aina välillä nostaa päätään, mutta toisaalta ei olla kasvatettu perheen kokoa neljällä tassullakaan. Meille ei tosiaan kuulu mitään kovin uutta ikinä, mutta toisaalta onko se huono juttu? Onko huono juttu, jos parisuhde on vakaalla pohjalla jo yhdeksättä vuotta? Onko huono juttu, jos työkuviot ovat vakiintuneet ja töissä viihtyy hyvin? Onko huono juttu, jos asuu omassa asunnossa, jonka kokee mieluisaksi juuri tähän elämänvaiheeseen? On harrastuksia, jotka pitävät vapaa-ajan virkeänä. On läheisiä ihmisiä elämässä, joiden kanssa voi jutella kaikesta mahdollisesta ja joiden kanssa voi tehdä kivoja juttuja. Mielestäni mainitsemani asiat ovat tärkeitä asioita. Elämä on kivaa juuri tässä ja nyt!
Hissiselfie töissä ;)
Silti aika-ajoittain poden jotain kriisiä siitä, että monet ikäiseni ihmiset pyrkivät kovasti eteenpäin vähintään yhdellä osa-alueella elämässä. Toiset kasvattavat perhettä, toiset vaihtavat maisemaa asuinkaupunkinsa puolesta, toiset etenevät työelämässä, toiset kouluttautuvat lisää tai toiset kehittävät itseään vapaa-ajalla jonkin harrastuksen parissa. Olenko minä huonompi ihminen, kun en tahdokaan pyrkiä eteenpäin juuri nyt? Olen pysähtynyt ja haluan vain nauttia näistä mahtavista hetkistä, joita elämä minulle tarjoaa. Ehkä vielä joskus tulee sellainen olo, että tahdon pyrkiä eteenpäin, mutta tällä hetkellä mulla on hyvä just näin. En kaipaa liikaa vastuuta töissä, vaan tykkään olla "rivimies", palapelin yksi tärkeä palanen, mutta en se, joka sitä palapeliä kasaa. Tykkään töistäni, koska mulla on juuri sopivasti mielekkäitä tehtäviä, jotta työpäivät menevät hyvää vauhtia eteenpäin, mutta pitkään aikaan mun ei ole tarvinnut stressata oikein mistään. Se on todella mahtava tunne. Varsinkin kun työtäni arvostetaan. Sain juuri ihania kehuja työpanoksestani ja luotettavuudestani, joten kyllä me suomalaisetkin osaamme kehua toisiamme. Oli myös mukavaa, että työtäni arvostettiin sanojen lisäksi palkankorotuksellakin. Töiden lisäksi tällä hetkellä meillä on Kimmon kanssa hyvä olla just näin. Toki meilläkin on haaveita melko lähitulevaisuuteenkin. Osa niistä haaveista on niin mahtavia, etten meinaa pysyä aloillani, mutta kyllä niiden hetkien aika tulee, kun on oikea aika.
Vapaa-ajan juoksuharrastuksenkin suhteen minulla on tällä hetkellä hyvin seesteinen olo. Nautin kaikesta harrastamisesta, mutta tällä hetkellä en tahdo panostaa ylipaljon tai ottaa stressiä siitäkään. Siksi minun on hyvä olla turvallisten juoksumatkojen parissa sekä lisäksi vanhojen hyvien lajien kanssa. Odotan kovasti suunnistuskauden alkua jo vähintäänkin kolmantena keväänä putkeen, olen iloinen sujuneesta hiihtokaudesta, nautin paluusta salibandyn tiimellykseen ja suunnittelen uusia polkuja uusien maastotossujeni alle. Harrastustenkin kanssa on just hyvä näin!
Ja vielä joskus taivaanlaivaan mä vaivatta daivaan,
Mutta tänään kaiken paskan tieltä pois raivaan
Ja nautin mun elämästä,
Tästä jäätävän lyhyestä.
(Haloo Helsinki! -Taivaanlaiva)
Muistakaa nauttia elämästä juuri nyt! Koskaan ei tiedä, onko liian myöhäistä. Toki aina kannattaa pyrkiä kohti unelmia, mutta ei ole väärin nauttia niistä asioista, jotka elämässä on tällä hetkellä hyvin. Ihanaa pääsiäispyhien loppua teille ja kaikkea hyvää arkeen! Laitetaan hymy kiertoon, jotta kaikilla on piirun verran parempi olla :)
Mitä ajatuksen tekstini sinussa herätti? Pyritkö sinä tällä hetkellä eteenpäin elämässä vai oletko yhtä pysähtynyt kuin minä? Voiko olla onnellinen, vaikka "kuuluukin sitä samaa vanhaa"? :)
Ei mun mielestä elämässä tarvitse jatkuvasti pyrkiä eteenpäin, jos ei siltä tunnu. "Pysähtyneisyys" (kuten itse asian ilmaisit) ei missään nimessä tee sinusta huonompaa ihmistä! Musta se on vaan hienoa, että osaa nauttia tämänhetkiseen elämään kuuluvista asioista. Joillainhan voi olla niinkin, että aina tavoitellaan jotain ja kun sen saavuttaa, se ei tunnukaan miltään. Sitten keksitään uudet tavoitteet, ja sama homma jatkuu. Sellainen elämä kuulostaa omaan korvaan jokseenkin ikävältä, toisin kuin sun tyylisi. :)
VastaaPoistaItse pyrin tällä hetkellä eteenpäin ammatillisessa ja terveydellisessä mielessä. Kummassakaan aikaisempi tilanne ei miellyttänyt. :)
Leppoisaa lomaa! Ja onnea palkankorotuksesta! :)
Oot ihan oikeassa, Suvi! Jotkut saattavat joutua näihin kierteisiin, että mikään ei koskaan riitä, vaan aina pitää mennä eteenpäin. On hyvä ainkin välillä olla tyytyväinen omaan tilanteeseen. Ehkä joskus tulee taas aika mennä eteenpäin.. :)
PoistaSun jutut kuulostaa hyvältä! Jos on tyytymättömyyttä, on oikein mennä eteenpäin!
Kiitos <3
Mielettömän hyvä teksti Hanna!! ♡ Pakko kommentoida heti keskellä yötä, kun tätä luen! ;) Musta on ihan mahtavaa, että olette molemmat tyytyväisiä ja onnellisia tässä ja nyt!! Niinhän sen pitäisi ollakin! ♡ Liian usein ihmiset elää "sitten kun"-elämää ja koskaan ei olla tyytyväisiä siinä hetkessä, missä ollaan. Ens kerralla vastaat vaan "tosi hyvää", kun kysytään mitä kuuluu! ;) Ihanaaa lomaa!!! ♡♡
VastaaPoistaKiitos, Karkki, hyvä että tykkäsit :) Mustakin on ihanaa, kun ollaan niin tyytyväisiä näin, tällä hetkellä! Vitsit, seuraavaksi tosiaan vastaan "tosi hyvää", koska niinhän se on :D <3 Kiiiiitos!! :)
PoistaHyvä teksti taas! Meilläkin on elämä rullannut aika pitkään samanlaisena ja vaikka oon oppinut nauttimaan siitä suuresti, niin en aina osaa kertoa siitä silloin, kun jollakulla muulla on elämässä isoja muutoksia meneillään. Luulen, että semmoinen läsnäolemisen taito ja kiitollisuus tästä hetkestä ovat olleet ihmisillä osin kadoksissa olleita taitoja, kun kovasti on korostettu muutoksen ja kehittymisen tärkeyttä. Olen aistivinani, että tämä on kuitenkin muuttumassa ja nykyään yhä useampi pyrkii löytämään onnen nykyhetkestä! Ja se on mielestäni ihanaa ja olet onnellinen ja onnekas, että sulla on taito nauttia nyt ja tässä!
VastaaPoistaMun mielestä on tärkeintä, että on rehellinen itselleen ja elää oman sydämen mukaan. Jos sydän kertoo, että on muutoksen aika, niin silloin voi pyrkiä muutokseen ja toisaalta taas jos nykyhetki tuntuu hyvältä, niin miksi turhaan hötkyilemään, vähiten ainakaan joidenkin (kuviteltujen) ulkoisten odotusten vuoksi!
Ihanaa ja aurinkoista lomaa!!❤❤
Kiva, että tykkäsit :) Totta, yleensä peilaa helposti muiden muutoksiin ja vähättelee omaa elämää. Läsnäolemisen taito on hyvin sanottu, sitä varmasti tarvitaan, jos on tyytyväinen elämään tällä hetkellä. Onneksi tosiaan nykyään pyritään enemmän ja enemmän löytämään se TÄMÄ hetki ja tietoisuus siitä.
PoistaJa olen samaa mieltä, tärkeintä on kuunnella omaa sydäntä, ja tehdä kuten se sanoo. Mutta usein saattaa olla, että ne muutoksen odotukset ovatkin ulkoisia paineita, eikä niitä omia sisäisiä tarpeita.
Kiitos, Tiina :)
Kiinnostavaa pohdintaa! Minun mielestäni on tärkeää pysähtyä miettimään, mitä itse haluaa - ympäristön mielipiteistä viis. Jos lisäkouluttautuminen tai muu kiehtoo, siitä vain, mutta jos kokee riittäväksi sen, mitä on, hyvä niin. Aina ei voi kehitellä jotain uutta vaan joskus on hyvä muistaa pohtia myös sitä, mikä juuri nyt on hyvin. On niin ilahduttavaa kuulla jonkun sanovan, että on arkeensa tyytyväinen. Liian usein sellaista ei kuule.
VastaaPoistaHyvää lomaviikkoa!
Totta, tärkeintä on kuunnella tarkkaan omaa sydäntä. Tahdoinkin omalla kokemuksellani tuoda ilmi sen, että joskus on ihan ok olla tyytyväinen nykyhetkeen, olla tavoittelematta mitään muuta. :) Ja kiva kuulla, että mun sanoma ilahdutti! Onni lähtee tyytyväisyydestä ja hyväksymisestä! :)
PoistaKiiitos :)
Tää teksti sai mut pohtimaan enemmänkin. Itseasiassa niin paljon että en saanut asialta rauhaa ennenkuin oma postaus vähän aiheen vierestä oli ulkona. :) Me ollaan sun kanssa tämän suhteen ihan erilaisissa elämäntilanteissa (mä oon lähihistoriassa vaihtanut kaiken muun paitsi miehen) mutta kummankaan tapa ei tai elämä ei ole toista parempi tai huonompi. Tämä sopii mulle, sun elämä sopii sulle. Tärkeintä että molemmat ollaan elämään tyytyväisiä! :) Toivoisin todella että ihmiset enemmän joko havahtuisivat siihen että ovat tyytyväisiä elämäänsä vaikkei siinä ole mitään "uutta" tai sitten tekevät muutoksia jos sitä jotain uutta kaipaavat! Sulla on hyvä positiivinen asenne ja uskon että tartut toimeen jos joskus sulle sellainen fiilis tulee ja siihen asti, sen kun olet vaan ja nautit elämästä - niinkuin teetkin! :)
VastaaPoistaMä muuten yleensä vastaan "tosi hyvää" kun kysytään. :) Joskus saan vastineeksi jopa hämmentyineitä ilmeitä, että mitä nyt niin erinomaista on :D
Tosi kiva että pohdit asiaa myös omassa blogissasi :) Oon kans samaa mieltä, että kumpikaan tapa elää ei ole väärä - toiset pitää pysyvyydestä, toiset vaihtelevuudesta :) Onneksi meillä kaikilla on kuitenkin vapaus valita elämästämme, asenne vain ratkaisee. Huonossa fiiliksessä ja tilanteessa ei kannata kauan roikkua... tärkeintä on olla onnellinen. :) Uskon myös, että osaan tarttua toimeen, jos (ja kun) jossain vaiheessa on muutosten aika ;)
PoistaMäkin vaihdan "tosi hyvää" -vastaukseen... "sitä samaa" on kovin suomalainen vastaus, vähättelevä...
Minä taas kuulun niihin, kenellä koko ajan on jokin tavoite mielessä jollain tapaa niin työelämässä kuin vapaa-ajalla. Ei niinkään, että haluaisin olla jokin toimitusjohtaja viiden vuoden päästä, vaan lähinnä haluan kasvattaa asiantuntijuuttani jatkuvasti ja jos tuntuu että kehitys ei kehity, tuskastun :) Olen ehkä parhaimmillani pikku paineessa... Ja vapaa-ajallakin nämä erinäiset maraton- yms. projektit saavat minut paremmin liikkeelle kuin se, että liikkuisin ilman mitään tavoitteita. Siltikään en myönnä, ettenkö osaisi elää hetkessä ja nauttia myös tästä hetkestä :) Mutta, kuten moni edelläkin sanoi, meitä on täällä yhtä monta erilaista tyyppiä kuin on ihmisiäkin - hyvä niin. Se mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi toiselle. Ja taitaa erilaiset elämäntilanteet ohjata aina ihmistä itseäänkin, välillä vähemmän tavoitteita, toisessa hetkessä vähemmän. Niin ja siihen "mitä kuuluu" -kysymykseen vastaan usein samalla tavalla kuin sinäkin ;)
VastaaPoistaMeitä todellakin on moneen veneeseen, mutta se on vain hyvä juttu! Pääasia, että on onnellinen siihen tapaan, miten elää ja varsinkin elää hetkestä nauttien, vaikka onkin tavoitteita. Onni on kuitenkin niin tärkeää tässä elämässä ja se kantaa pitkälle <3 :)
PoistaPakko sanoa, että toki minäkin asiantuntijatyössäni haluan kasvattaa osaamista, mutta asemaani olen tosi tyytyväinen, ainakin nyt. :) Sama juoksun kanssa.. kyllä mullakin on pieniä projekteja nyt, mutta mitään radikaalisti uutta (esim. juokse maraton alle 4h tai juokse 100k ultra) en nyt halua. :)
Mut hei, meidän täytyy alkaa vastailemaan "tosi hyvää", eikä vähätellä itseämme :)
Musta on tosi upeeta kuulla, että olet onnellinen juuri nyt, tämän hetkisessä elämäntilanteessa. Sehän juuri kuvastaa sitä, että just nyt on hyvä näin ja arki on sellaista kuin sen haluaakin olla. :) Ole siis ylpeä juuri tämän hetkisestä elämäntilanteestasi ja nauti olostasi! <3
VastaaPoistaKiitos, Satu :) Aion ollakin ylpeä, sillä näin seesteinen olo on upeaa. Ei varmasti aina tule olemaan näin, mutta tällä hetkellä kaikki on just nyt hyvin <3
Poista