Mun arkipäivät toistavat usein samoja kaavoja. Kahdeksan tunnin työpäivän ja matkojen päälle ei paljon montaa eri juttua ehdi, varsinkin kun minä olen ihminen, joka käy työpäivienkin jälkeen aika hitaalla. En oikein jaksa pitää kiirettä siis. Normaalisti toistan kaavaa herää-töihin-(kotiin)-treeni-ruoka-lepo-eväsvalmistelut-nukkumaan. Mä kyllä nautin kovasti tästä kaavasta, rutiineista, tietyistä viikottaisista suosikkitreeneistä (Crosstraining nyt mainitakseni) ja arjen askareista, mutta silti herää kysymys, että pitäisikö elämän olla jotenkin mutkikkaampaa? Pitäisikö minun notkua iltapäivät sittenkin ennemmin jossain kaupungilla tai vaikka kahvilassa istuen? Äh, ei mun mielestäni. Yleensä niinä päivinä, kun olen vartavasten lähtenyt shoppailemaan, tunnen tuntien valuneen "hukkaan", kun kaupasta ei olekaan löytynyt sitä miellyttävää takkia tai istuvia farkkuja. Treeni ei ole koskaan mennyt hukkaan. Ei shoppailureissukaan, jos minulla on ollut hyvää seuraa. Mutta aina sitä seuraa ei ole saatavilla.
 |
| Sunnuntaina pääsin vuoden ekalle hiihtolenkille! |
Huomaan, että kun omat kaverini ovat myöskin siirtyneet työelämään, ei viikoilla oikein tapahdu kamalasti mitään. Jokaisella on omat rutiinit ja keinot ladata akkuja työpäivien välissä. Joillain liikunnallisillakin kavereilla voi olla niin pinttyneet jumpparutiinit, että yhteistreeninkin sopiminen voi olla työn ja tuskan takana. Toki aina välillä on jotain lautapeli-iltoja, leffareissuja tai muuta, mutta harvemmin mulla on mitään suunniteltuja menoja ainakaan arkena yhtä enempää per viikko. Yksi arki-illan meno ei mun "urheilijaelämää" saa pilalle, ja ompahan ainakin sitten tekemistä lepopäivälle. Tänäänkin tartuin töistä tullessani imurin varteen, kun piti keksiä ylimääräisille energialle käyttöä, heh! Kyllähän sitten viikonloppuisin usein tapahtuu jotain sosiaalista, mutta silloin kyllä ehtii hyvin treenaamaan sekä näkemään ystäviä, lisäksi lepäämään tai harrastamaan kulttuuria.
Jos mä en treenaisi arkena niin paljon, mä en oikein tiedä, mihin mä sen kaiken ajan laittaisin. Röhnöttäisin varmaan väsyneenä ja turvonneena sohvalla. Ei kai shoppailemassa tai leffassakaan voi joka päivä käydä - ei mun lompakko siitä ainakaan tykkäisi. Oikeastaan nykyisellä elämäntavalla ehdin usein tehdä kaikkia niitä asioita, joista pidän. Laittaa hyvää ruokaa, syömään jopa lähes päivittäin Kimmon kanssa yhdessä, treenata, katsoa telkkaria tai surffata netissä, eli touhuta aivotonta hömppää ja hengata kotona. Ei mun jokainen treenipäivä ole kuin tuo eilinen. Ei mun ole aina päästävä sinne klo 18 alkavalle tunnille, joka vie koko illan. Huomenna aion ehtiä työpäivänäi jälkeen jopa treenata, käydä ulkona syömässä, shoppailla ja käydä leffassa. Eli ei ne treenit sitten kuitenkaan ole koko elämä!
 |
| Tänään kokkailin mahtavaa linssi-bataattimuhennosta. |
 |
| Ja katsoin lemppariohjelmaa eli Masterchefiä... |
Voisin siis sanoa, on tässä kaikessa järkeä! Teen päivisin asioita joista pidän, saan liikunnasta energiaa ja iloa elämääni, pyöritän kotia ja tarpeen tullen sosialisoidun tai harrastan kulttuuria. Elämä on melko hyvää just tällaisenaan!
Onko teidän liikunnallisessa elämässänne järkeä? Joudutteko karsia jotain muita menoja liikunnan tieltä?
Kuulostaa tutulta! Kyllähän sitä tulee paljonkin karsittua menoja liikunnan vuoksi. Nyt on vielä hankalampaa, kun ei voi yhdistää liikuntoja koirien kanssa ulkoiluun (normaalisti juoksulenkki hoituu siinä samalla). Esim. tänään mun ohjelma oli töihin klo 7.30-kotiin-koirien kanssa metsään-ruokaa-uimaan. Kotona olin klo 21. Tämmöistä tää mun elämä nyt on vaan aina ollut, niin en edes osaa kuvitella mitään muuta. :)
VastaaPoistaTulihan tuossa pakon edessä myös lorvittua kotona. Onhan se joskus ihan mukavaa, mutta rajansa silläkin. Tosin silloin tuli hoidettua kotia vähän paremmin. Se kun yleensä saa väistyä ensimmäisenä liikuntojen tieltä. ;)
No huh, sulla on kyllä tiukka ohjelma kun on koiratkin hoidettavana! Mä haaveilen pennusta, mitenköhän mä sit pärjäisin, kun olisi koirakin vielä? :D
PoistaHeh, mullakin koti on sellainen, joka ehkä jää vähän rempalleen.. tosin, ei meillä kyllä epäsiistiä ole, sen verran tarkkoja ollaan... :)
Liikunnassa on aina järkeä :). Ainoa mikä saa minut joskus miettimään, onko missään järkeä on se, että työpäivät vie ihan liikaa aikaa ihmiseltä. Se, että suurin osa meistä (itse pystyn onneksi päättämään päiväni pituuden ja usein työpäivätkin) työskentelee 8 tuntia, tarkoittaa matkoineen ja valmisteluineen 10 tuntia pois jokaisesta päivästä. Siihen kun lisätään treenit ja se kaikki välisähläys mitä kuuluu asiaan, niin kyllä ainakin minä välillä kysyn, että miksi elämän pitää olla niin kiireistä? Joudun valitsemaan usein ystävieni ja liikunnan välillä, vaikka useimmiten haluaisin valita molemmat. Niin ja puhumattakaan poikaystävästä, joka onneksi tykkää liikkua myös :).
VastaaPoistaHeh, tosi hyvä pointti! Onhan 8 tunnin työpäivä pitkä aika matkoineen päivineen viitenä päivänä viikossa! Ite mieluusti karsisin työtunteja jos se olis mahdollista! ;) Mäkin mieluusti tekisin elämästä vähemmän kiireistä..
PoistaNäinhän se varmasti monella menee :) Itellä kun on vielä epäsäännölliset työajat, niin pystyn onneksi treeniaikoja vaihdella, mutta siihen kun lisätään kaikkien kavereidenkin epäsäännölliset työajat, niin eipä sitä siltikään heitä tule arkisin kauheasti nähtyä. Yleensä jos nähdään, niin käydään yhdessä treenaamassa ja sen jälkeen tehdään iltapala tms, mutta se on kyllä tosi mukavaa :)
VastaaPoistaVälillä harmittaa, että elämä tuntuu jotenkin kaavoihin kangistuneelta ja jokainen päivä on samanlainen, mutta sitten toisaalta... Tästähän mä juuri nautin :) Ei olisi ollenkaan mun juttu pyöriä kaupungilla päivästä toiseen tai istuskella kahviloissa. Eli jatkukoot mielellään vaan näin eteenpäin :)
Sun täytyy vielä nauttia epäsäännöllisyydestä! Silloin opiskeluaikana mäkin tykkäsin esim. aamutreeneistä :) Mutta totta, kavereita tulee vanhemmiten nähtyä harvemmin, mutta onneksi ne näkemiset on usein laadukkaampia juttuja, esim. ihana toi teidän iltapalan laittaminen :)
PoistaNiin, rutiinit luo turvallisuutta, ja siitä mä nautin myöskin! :) Kuinka kaavoihin kangistunutta tai ei, mutta kun saa tehä kivoja juttuja, niin se on pääasia!
Tämmöisen vuorotyön ansiosta ei tule kaavoihin kangistuttua. :) On onni, että saan viettää monia aamuja ihan leppoisasti lähtemättä yhtään mihinkään. Aikamoinen vapaus. Pystyn tosi hyvin sovittelemaan omia treenejäni muiden aikataulujen mukaan. Toki säbätreenit lohkaisivat illoista suuren osan pois, mutta nyt nekin vähemmän kun en vielä kykene salibandya pelaamaan.
VastaaPoistaJa hei. Bataattilinssiohje! Tänne kiitos!!:)
PoistaHeh, sulla on kyllä huiput työajat! Mäkin mieluusti kyllä viettäisin aamuja kiirettömästi, mutta toisaalta, en kyllä osaisi tehdä niin pitkiä työpäiviä, kuin mitä sulla on! Tosin, alakin on täysin eri!
PoistaUskon, että säbän ja muun liikunnan yhdistäminen luo paineita, mutta kohtahan se säbäkausikin alkaa olla jo lopuillaan!
Ja hmm, ohjeen voisin laittaa! :)
Heh, loistavaa analysointia tästä tavisurheilijan elämästä :) Suurin ongelma on siinä että tunnit loppuu kesken, jos menee 7.45 töihin niin pitää mennä nukkumaan aika aikaisin että saa riittävästi unta.
VastaaPoistaKiitos muuten tosta indoor running-bloggauksesta, en ole tiennytkään että sellaista on Suomessa. Joskus muistan lukeneeni että Yhdysvalloissa on elokuvateattereita joissa penkit on korvattu juoksumatoilla ja kuntopyörillä, sellainen ois kyllä mahtavaa! :)
Todellakin! Kyllähän ne tunnit loppuu väkisinkin kesken, kun "täytyy" tehdä normaalia 37,5/vko työaikaa... hehe! Nukkumaanmeno onkin vähän mulle ongelma... mutta opettelua, opettelua!
PoistaHeijoo, kiva että oli uutta infoa siinä indoor runningista. Mielenkiintoinen konsepti kyllä! Mut hei, toi leffateatteri juoksumatolla.. siinä vasta onkin pointtia!! :)
Nyt kun oon aloittanut täyspäiväisen työskentelyn mun arkielämä näyttää tältä:
VastaaPoista(kl06:15 Herätys)
(kl:06:45 Treeni)
09:00 - 17/18 Töitä
18:00 --> Syöminen
(19:00 - 20:30 Treeni)
21:00---> Hömppää (suihku tai sauna, telkku, netti, kirja...)
Aika tasapaksua, mutta ainakin tuo vaihtelevuutta se, että maanantai on aina joogapäivä, tiistai aamulenkki, keskiviikko punttis :D Jonkun mielestä varmaan tosi kaavamaista ja tylsää, mutta itse ainakin näen jokaisessa päivässä ne kultaset hetket :)
Nojoo, sullakin on aika tiukka päivärytmi :) Työt, lepo ja liikunta sitäkin pyörittää, mutta mikäs siinä :) Heh, hauskaa, kun on vakiintunut treenejä! Mullakin alkaa nyt olla vakkareita, ma spinnu, ke crosstraining ja su balance :) Sunnuntaisin ehtiikin tekemään hyvin kaksi treeniä, aamulla ja illalla :)
PoistaJoskus joudun karsimaan muita menoja liikunnan takia, mutta yleensä ne saa sumplittua päiväohjelmaan, eli jos illalla on menoja jo alkuillasta, niin sitten yritän aamutreeniä. Joskus se onnistuu, joskus ei. Niinä viikkoina, kun aikataulu on töiden suhteen tiukka, yritän pitää treeneistäni kiinni, sillä se tuo niin paljon energiaa muuhun arkeen.
VastaaPoistaEhdin näkemään kavereita arkisin lounaalla, joskus kahvilla tai sitten vaikka salilla tai lenkillä. Toki puhelimessa tai Facebookissa tulee vietettyä aikaa myös. Viikonloppuisin on sitten enemmän aikaa nähdä, mutta välillä viikonloputkin menee töissä. Toisaalta näillä hoodeilla työmatkat on suht lyhyitä kaikilla, joten aikaa ei tuhraannu niihin.
Eli aika hyvin menoja saa aina sumplittua ja viikosta tasapainoisen, paljon auttaa myös se, että töitä voi tehdä liukuvasti, eli joskus teen ihan surutta lyhyttä päivää (kun vastapainoksi on niitä hulluja viikkoja). Perheellisiä ihmisiä kyllä mietin, että miten ihmeessä he saavat kaiken rumban mahtumaan aikatauluihinsa?!
Munkin pitäisi kokeilla tuota aamutreniä! Ens viikolla aattelinkin kokeilla aamu-uintia! Sillon on varmasti rauhallista klo 6 jälkeen altaassa ;)
PoistaJeps, mullakin asuu kavereita muuallakin, joten ei heitä niin usein arkena muutenkaan näkisi. Pk-seudulla välimatkat on niin pitkät, ettei sielläkään huvikseen aleta näkemään ihmisiä, jotka ei satu asumaan kohtuu lähellä. Lounaat ja muut olis kiva, mutta ei oo mulle mahollista. :S
Totta, mäkin mietin aina perheellisiä, että miten ihmeessä sitä kaikkeen riittää aika?! Joo, ja liukuva työaika on kyllä helmi :)
tottakai siinä on järkeä :) kukin rentoutuu ja harrastaa tyylillään. meillä se on urheilu, jollakulla se voi olla vaikka käsityöt tai musiikki. tärkeintähän on, että oma arki rullaa mukavasti ja harrastuksista/elämäntavasta tulee hyvä mieli <3
VastaaPoistahyviä tekstejä muutenkin ollut viime aikoina, vaikken ole osannut sen kummemmin kommentoidakaan :) keep it up!
Toi on kyllä totta! Tää on tapa rentoutua ja se asia, josta me liikunnalliset ihmiset nautitaan arjessa! Kiitos kun valaisit mua ;)
PoistaJa kiitos kauniista sanoistas! Lämmitti mieltä!! :)
Kyllä on ehdottomasti järkeä! Gnirom tuossa jo sen hyvin kiteyttikin, että kaikilla on kuitenkin "joku juttu", mihin vapaa-aikaa menee, olkoon se sitten sarjojen katselu, koiraharrastus tai lukeminen. Meillä se on liikunta, ja siinä parasta on kyllä se, että se hyvä olo kantaa paljon sitä yksittäistä liikuntahetkeä pidemmälle :) musta on myös hullun kivaa käydä kaverin kanssa jumpalla, sillä vaikkei ehdi jutellakaan, niin silti tuntuu sosiaalisemmalta kuin yksin puurtaessa. Tätä selittelin pt:llekin tänään, kun kerroin miksen ole oikein pysynyt mun salitreeniohjelmassa ;) hyvä teksti!
VastaaPoistaTotta, eihän liikunta ole kuin yksi harrastus muiden joukossa! Harrastukset taas ovat niitä, jotka pitävät arjen rullaavana ja kantavana! Ja totta, vaikka kiireessä raahautuisikin sinne spinning-saliin tai lenkkipolulle, niin se onni ei kestä vain sitä tuntia, vaan paljon pidemmälle! :)
PoistaHahaha, hauska kun oot selitellyt pt:lle, miksi jumpat on nyt menneet etusijalle.. mutta kai kerroit meidän kovasta keskiviikon setistä, että eikö se hyvin korvaa yhen salikerran? :D
Kiitos :)