maanantai 5. elokuuta 2013

Melonnan alkeiskurssilta lajin pariin

Tosiaan, kuten tiedätte, olen nyt lomalla. Ja lomalla ehtii yleensä poikkeamaan arkirutiineista. Minulla se tarkoitti tällä ensimmäisellä lomaviikolla peräti kahta kahden treenin päivää, joista ensimmäisestä (juoksu-suunnistus) viimeksi kirjoittelinkin. Nyt perjantaina kotiinpalattuani mulla oli toinen kahden treenin päivä, vaikka en sitä ensimmäistä taas tajunnut niin liikuntana ottaa, meinaan melontaa (toinen laji oli juoksu, yllätysyllätys!).


Toi melonta on vähän jännä juttu, meinaan kun vajaa kuukausi sitten osallistuin melonnan alkeiskurssille, kysyttiin siinä alussa, miksi kukin on tullut melonnan pariin. Monet olivat sitä mieltä, että tahtoisi löytää uuden liikuntamuodon ja monipuolistaa liikuntatottumuksia. Ja minä... en ollut edes ajatellut ennen alkeiskurssia, että melonta olisi kunnollista liikuntaa! Olin vain täysin ajatellut sitä elämyspuolen lisäämisellä ja mieleeni oli iskostunut mielikuva aurinkoisesta ja tyynestä illasta, jolloin lipuisin hitaasti kajakillani meren tuoksu nokassani. Ai että.

Melonnan alkeiskurssin jälkeen olen kyllä toista mieltä. Nimittäin melominenkin voi olla liikuntaa. Ainakin itse olin 3-4 tunnin kurssipäivien ja siihen päälle matkapyöräilyjen (n.8km/suunta) jälkeen olin aina puhki. Uni maistui aina illalla. Lisäksi huomasin, että jo kolmen päivän aikana melonnan tekniikka kehittyi huimasti, ja jo viimeisellä päivällä pääsin pitämään kivaa "kärkiporukan" vauhtia, joka tuntui varsinkin selässä, vinoissa vatsalihaksissa ja olkapäissä. Melonta kajakissa on sittenkin liikuntaa. Se on vähän kuin pyöräilyä - sen voi ottaa rennosti, mutta sitä voi tehdä myös tosissaan.

Olin melonnan alkeiskurssilla Helsingin kanoottilubin jäjestämänä, ja olin todella tyytyväinen kurssin sisältöön, johon voi tutustua täällä. Ensimmäisenä päivänä oli pisin teoriaosuus, ja siihen päälle kajakin eteenpäin melomista lähinnä pienellä lenkillä. Toisena päivänä paneuduttiin enemmän tekniikkaan, ja voinkin sanoa, että toisena päivänä melontani kehittyi huimasti. Opin, miten saan taloudellisesti melottua kevyesti, mutta kohtuu reippaasti. Tehtiin aika hyvä lenkki. Viimeisenä päivänä teoriaa ei enää ollut, mutta toki ohjaajilta sai palautetta melonnan aikana. Käytiin minulle tuntemattomassa Mustasaaressa melomassa, ja siellä harjoiteltiin luonnonrantaan pysähtymistä ja kajakista nousua. Käytiin paikan päällä ihanassa kahvilassa pullakahveilla. Takastullessa harjoittelimme Rajasaaren rannassa pelastautumisharjoituksia, eli pariharjoituksia. Kun on kaksin liikkeessä, niin osaan nyt pelastaa toisen takaisin kajakkiin. Ei se kovin vaikeaa ole!


Kastumisten jälkeen oli ihana saunoa Helsingin kanoottiklubin upeissa tiloissa Rajasaaressa, pulahtaa kalliolla olevalta laiturilta veteen ja nauttia upeasta kesäillasta siellä. Jos liittyisin seuran jäseneksi, saisin käyttää saunaa päivittäin, kuten myös kalustevaraston tarvikkeita, eli kajakkeja ja liivejä, meloja yms. Vielä en ole liittynyt, koska en tosiaan ole ehtinyt pahemmin melomaan tai en osaa myöskään päättää, tuleeko melottua niin paljon, että seuraan liittyminen olisi kannattavaa. Toisaalta, perjantaina käytiin Kimmon kanssa melomassa, ja kahden tunnin vuokra oli yhteensä 30€, joten sillä äkkiä maksaakin seuran jäsenmaksun.

Kurssia voin suositella kaikille. Ensinnäkin, sieltä sai diplomin, joka oikeuttaa kaikkiin seuroihin liittymisen. Tosin, joka seuraan, kuten tuonne kanoottiklubiin alkeiskurssin suorittaminen ei ole välttämätöntä liittymiseen. Lisäksi, nyt osaan mennä ja poistua oikein kajakista, tiedän, miten niitä kannetaan ja hoidetaan, tiedän, mikä on aukkopeite ja mitenpäin mela pidetään kädessä. Osaan meloa jotenkuten oikein ja rennosti, tiedän, miten tehdään kahden tai useamman kajakin tukeva lautta ja osaan pelastaa kaatuneen kaverin. Tärkeintä, minulla ei ole suurta kynnystä lähteä melomaan koska vaan, vaan mieli uuden lajin suhteen on luottavainen ja positiivinen. Ei pelota lähteä melomaan!!!

Jos teillä on mitä tahansa kysyttävää melonnasta tai kurssista, niin lähestykää kommenttiboksissa!

Onko täällä muita, jotka ovat harrastaneet melontaa kajakeilla? 


Ps. Oli aika hyvä treenipäivä: vajaa puolentoista tunnin melonta, ja vajaa parin tunnin juoksulenkki. Huh. Positiivinen huh siis. <3

8 kommenttia:

  1. Hehe, ite oon joskus leirikoulussa kanootilla tai millälie melonut kaverin kanssa ja kaislikkoonhan me päädyttiin :DD Sen jälkeen en oo koittanut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahahah, aika hauska! :D Mut uskon, että kahdestaan se on paljon vaikeampaa kuin yksin ;) Kokeilemaan vaan uudestaan!!

      Poista
  2. Mulla ei ole ollut mitään käsitystä melonnasta lajina, joten postaus oli tosi kiva!:)

    VastaaPoista
  3. Myös mun mielikuva melonnasta on just tuo "aurinkoinen ja tyyni ilta, jolloin lipuisin hitaasti kajakillani meren tuoksu nokassani." Kuulostaa kyllä aivan ihanalta harrastukselta, niin elämyksellisyyden kuin (kuvauksesi perusteella) myös treenipuolen kannalta :) Ja aah ja ooh saunalle + veteen pulahtamiselle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, ollaan varmaan niin samanlaisia luontofiilistelijöitä ;)

      Mutta kyllä siitä hyvää liikuntaa saa, kun oppii kunnolla tekniikan! Katsotaan, riittääkö mulla kiinnostus siihen, vai olenko jatkossakin satunnaismeloja ja nautiskelija ;)

      Poista
  4. muutaman kerran on tullut ihan kunnolla melottua, eli parikajakilla aukkopeitteineen kaikkineen. mökeillä on mahikset toisella inkkarikanootteiluun ja toisella ilmatäytettyyn kanootteiluun, eli vähän eri juttu :D tosin, vähän pelkään ihan oikealla kajakilla menoa kun se on niin matala (se ainainen luonnonvesipelko...), eli nuo menevät ihan hyvin korvikkeesta :D kurssi kuulostaa kyllä hauskalta ja varmasti oppii paljon tekniikasta lyhyessä ajassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tahtoisin joskus fiilistellä tuollaisella kanootilla, vaikkei se varmasti liikuntaa samalla tavalla oliskaan, niin hienoa silti :)

      Kajakissa ollaan kyllä todella lähellä veden rajaa, ja mun mielestä se on yksi sen hienouksia. Voin lohdutukseksi sanoa, että kun kajakin sisällä istuu, on se vaikea saada kaatumaan! ;)

      Poista

Kommentoi on bloggaamisen suola. Arvostan jättämääsi kommenttia suuresti :)