Kohti Nuts Pallasta rennosti kaveritreeneillä

Pikkuhiljaa voi sanoa, että treenit kohti kesän koitoksia kohden ovat alkaneet. Muutosta sinällään ei aiempiin treeneihin ole tullut, mutta jonkinlaista järjestelmällisyyttä olen pyrkinyt saamaan viikkoihin. Haluan ylläpitää lihaskunnosta ja erityisesti hyvästä keskivartalosta, haluan juosta yhden kovemman treenin viikossa ja haluan juosta myös yhden pidemmän lenkin viikossa. Kaikki muut treenit pyrin tekemään fiiliksen mukaan, mutta luultavasti mukana pysyy edelleen uintia, bodybalancea, juoksua ja spinningiä. Mulla on kesälle lukkoonlytynä päätavoitteena Nuts Pallas -juoksu, joka on 55 kilometrin mittainen tunturijuoksu Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Reitti tulee olemaan varmasti mäkisimpiä, joita Suomessa löytyy, joten ilman treeniä sinne ei kannata lähteä. Mä kuitenkin olen taas valmis haastamaan itseni ja tykkään, kun treenillä on kaukainen tavoite. Monipuolisuutta en tahdo unohtaa, ja muiden kestävyyslajien mukanapysymisen tulee takaamaan osallistuminen ainakin Vantaan triathlonille sekä Jukolan viestiin. Suunnistus nyt ei muutenkaan varmasti olisi unohtunut, sen verran on intoa siihen lajiin. Ja uintiin olen saanut ihan uutta intoa tekniikkakurssin myötä. Tänäänkin harjoittelin innoissani käsivedon liukua.

Minä ja Tiina ennen Vaarojen maratonia Kolilla. Onni on treenikaverit.

On ihan mahtavaa, että mulla on mahtavia treenikavereita. Jälleen kerran ollaan menossa ystäväni Tiinan kanssa yhdessä kesän päätapahtumaan, ja se takaa treeniseuraa usein. Lisäksi voidaan yhdessä fiilistellä kaikkea treeniin ja tapahtumaan liittyvää sekä tietysti jakaa vinkkejä varusteista tai parhaista harjoitusmetodeista. Tällä viikolla olenkin treenannut Tiinan kanssa poikkeuksellisen monta kertaa, sillä olen kaikki viikon päätreenit ollut hänen seurassaan. Varsinaisen ensimmäisen treenin kävin temeässä vasta keskiviikkona, sillä halusin palautella Vierumäen viikonlopun jäljiltä. Lisäksi mun uudet maastokengät olivat painaneet toisen kantapään araksi, joten pyrin pari päivää olemaan mahdollisimman vähän kengät jalassa. Mä kun en ollut sisäänajanut kenkiä ennen Vierumäen viikonloppua, ja ne olivatkin käytännössä mun ainoat ulkokengät koko viikonlopun aikana. Kantapää otti vähän nokkiinsa, mutta alkaa olla jo parantunut Voltaren-geelin ja levon turvin. Keskiviikkona tehtiin mäkitreeni, jossa juostiin kahdenlaista mäkeä ylös. Ensimmäisessä, vähän jyrkemmässä mäessä teimme vetoja siten, että juoksimme reippaasti niin ylös kuin alaskin, ja palauttelimme tasaisella. Vedon pituus oli yhteensä noin 700 metriä. Teimme vedon neljä kertaa. Sitten siirryimme toiselle mäelle, jossa juoksimme loivemman mäen neljä kertaa ylös ja palauttelimme alaspäin juoksun aikana. Treeni oli tosi hyvä ja tiukka - enkä ollutkaan pitkään aikaan tehnyt mäkitreeniä.  Treenin päätteeksi teimme vielä lyhyen core-treenin, johon sain opit Vierumäellä. Mähän lupasin, että ainakin kerran viikossa teen kyseisen treenin läpi, jee!

Torstaina tein salitreeniä kahden super-Tiinan kanssa, kun mukana oli myös Parempia polkuja -Tiina. Oli oikein kiva treenata kahden sporttimimmin kanssa, ja teimme viimeistä kertaa minun suunnittelemaa salitreeniä. Seuraavalla viikolla on taas Tiinuskan vuoro suunnitella meille salitreeni. Odotan jo innolla uutta ohjelmaa, vaikka toki tämä munkin treeni on ollut melkoisen hyvä. Taas tuli hyvät tuntumat niin jalkoihin kuin ylävartaloonkin. Vähän jäi harmittamaan, että väsymykseltä en jaksanut loppuverrytellä salitreenin jälkeen. Olen huomannut, että vähentää huomattavasti jalkojen jumeja, jos teen jotain aerobista salitreenin päätteeksi. Joko poljen kotiin tai uoksen vähän loppuun.. 10 minuuttia riittää ehkäisemään lihaskipua. Oletteko huomanneet?

Yhteislenkin naiset - myös kaksi miestä oli tällä kertaa mukana ;) 

Kuvasta kiitos Tapanille.

Viikonloppuna oli tietysti treeniviikon kohokohta, eli blogini yhteislenkki polkujuoksuna. Tällä kertaan mukana oli vähän isompi joukko, ja tämä kerta oli kaikenkaikkiaan todella spesiaali, sillä lenkkireitin oli suunnitellut juoksututtuni Tapani, joka vetikin letkaa. Lenkki vedettiin kahdessa osassa, jotta kaikki halukkaat pääsivät mukaan. Ensimmäinen kierros oli noin 11 kilsan pätkä, ja toinen kierros reilu viitisen kilsaa, ja näin ollen oma Garmin näytti loppulukemiksi reilut 16 kilsaa. Reitti oli tosi kiva, kun se ei kiertänytkään vain tuttuja merkittyjä reittejä, vaan juoksimme myös pienempiä polkuja. Toki ne olivat sitten osa aivan lumen peitossa, mutta toisaalta se on osa polkujuoksun suolaa - koskaan ei tiedä, mitä tulee eteen. Jotkut kohdat olivat siis raskaita ja hitaita, mutta selvisimme kuitenkin kaikesta kunnialla. Mä ehdin nyt myös jutella vähän enemmän muiden lenkkeilijöiden kanssa, ja olin hurjan kiitollinen suuresta osallistujamäärästä. Olihan kivaa, kiitos vaan kaikille seuralaisille. Erityisesti Tapanille, joka vei meidät hienoihin maisemiin. Ei voisi muuten päivä enää paremmin alkaa... juoksu, metsä ja muut pöhköt polkujuoksijat! Ai että!

Mä loikkasin, ja Tapani kuvasi ja yhdisti näin. Hauska.

Tänään oli vuorossa vain palauttelevaa treeniä lenkin ja uinnin merkeissä. Loppupäivä menikin Helsingin jäähallilla salibandya katsellen, kun vuorossa oli Suomen cupin finaalit. Viikonloppu oli onnistunut,j oskin omaan makuuni ehkä aavistuksen liian aikataulutettu. Eilen meillä oli ystäväpariskunta pelailemassa lautapelejä, mutta perjantaina vietin täysin omaa aikaa koko illan, ja tekihän se hyvää olla kerrankin vain omassa seurassa. Nyt on intoa taas uuteen viikkoon, joka on täynnä sopivasti treeniä, treenitreffejä ja lepoa, sekä joukkoon mauhtuu yksi ravintoluentokin. Mielenkiintoista.

Innokasta uutta viikkoa kaikille! Mitenkäs teidän viikonloppu meni? Oletteko te yhtä sosiaalisia treenailijoita, että tykkäätte sopia treeniitreffejä? On kyllä onnekasta, kun on liikunnallisia ihmisiä ympärillä.