Kun aika ei riitä - vai riittääkö?

Talvella, kun tein päätöksen triathloniin osallistumisesta, oli mulla selkeä tavoite treenaamiselle - treenin monipuolistaminen. Mietin mielessäni, että yksinkertaisella ohjenuoralla, eli vähintään kerran viikossa uintia, pyöräilyä ja juoksua, selviän kyllä kevään läpi. Juoksua toki on tullut enemmän, ja sen tiesin ennestäänkin, koska se on mulle kaikkein omin ja helpoin laji - helpoin siinä mielessä, että juoksu on helppo toteuttaa missä vain ja juoksemaan lähteminen ei vaadi kuin lenkkareiden vetämisen jalkaan. Juoksu on hyvä yhdistää muihin treeneihin myöskin. Mä olen äärimmäisen iloinen siitä, että tänä keväänä mulla ei ole ollut aikaa juosta niin paljon, joten juoksumotivaatio on kasvanut äärimmilleen ehkä pienoisen laman jälkeen. Nyt oikein odotan juoksutreenejä entistä enemmän!

Perjantaina työmatkajuoksulla sain koko Suomen sääkirjon. Oli rakeita, aurinkoa, nouseva sadepilvi ja lopussa kunnon vesisade. Silti hymyilytti. Paljon parempi keino viettää työmatkat, kuin istua ruuhkassa autossa.

No, huhtikuun alku toi tullessaan suunnistuskauden. Mähän siis aloitin vajaa vuosi sitten suunnistamisen, oikeastaan heinäkuussa viime vuonna, kun kävin ensimmäistä kertaa kuntorasteilla. Sitä ennen olin satunnaisesti suunnistanut muutaman kerran kiintorasteilla. Mietin talven aikana, että innostunkohan suunnistuksesta samalla tavalla, kuin viime kesänä, mutta mietintä osottautui turhaksi. Suunnistus on vienyt mut mukanaan, ja nyt voin jo sanoa harrastavani suunnistusta - joskaan en siinä mikään hyvä ole, mutta se ei ainakaan vaikuta negatiivisesti harrastuksen määrään. Mulla on vaan entistä enemmän intoa oppia ja tulla paremmaksi! Mä olen nyt käynyt pari kertaa viikossa suunnistamassa, ja mieli jopa tekisi käydä vielä useammin, mutta kyllä se siinä kahdessa saa keskimäärin pysyä, että into säilyy ja ehtii muutakin!

Niin, tarkkaavaisimmat ovatkin jo laskeskelleet, että jos treenaan kahdesti viikossa suunnistusta ja kerran pyöräilyä ja uintia, niin se tekee jo neljä treeniä viikkoon. Siihen päälle 1-3 juoksulenkkiä sekä vähintään yksi kuntosali tai lihaskuntotreeni, niin viikko alkaa olla jo aika täynnä. Tahtoisin kuitenkin pitää myös vähintään yhden aivan täysin lepopäivän, sekä olisi mukavaa, että jokin päivä sisältäisi vain jotain kevyttä tekemistä, kuten tekniikkaan perustuvaa suunnistusta tai uintia, esimerkiksi. Treenitehot eivät kuitenkaan pääse nousemaan kovin korkeiksi, sillä monet treeneistä ovat ihan pk-treenejä, koska esimerkiksi uinnissa ja pyöräilyssä ylipäätään opettelen vasta tekniikoita ja treenitapaa, joten tehotreenejä en yksinkertaisesti ole viitsinyt tehdä. Juoksu on yleensä jakautunut niin, että on ollut yksi pidempi, ja sitten toinen on ollut joko täydentävä treeni, mutta tällä viikolla olin pitkästä aikaa tekemässä kovempitehoista treeniä, ja hyvä niin. Vaikka mulle vakuuteltiin tällä viikolla, että peruskestävyyden treenaaminen on kaiken aa ja oo, niin silti mulla on sellainen olo, että olisi parempi, että mulla olisi vähän enemmän vauhdikkaampia ja sykettä nostattavia treenejä mukana. Olisi sitten helpompi saada "kisoissa" itsestä vielä se piirun verran enemmän irti, vaikka totta puhuen tämän vuoden tapahtumissa se ei olekaan pääasia, vaan ihan muunlainen itsensä voittaminen. Mutta onhan se silti kivempaa, jos saa itsestään kaiken irti, kuin pelkkä maaliinpääsy.

Tämä kulunut viikko oli kaikinpuolin hyvin onnistunut, ja tarkoitus olikin vetää kova viikko alle ennen kevyttä viikkoa. Ensi viikko on HCR-viikko, ja vaikka mulla ei Runille kummoisia suunnitelmia ole, niin kevyt viikko ajottui silti tähän toukokuun alkuun. Mä en usein kirjoittele treenimääriä tänne blogiini, ja nytkin teen sen suurpiirteisesti. Tahdon vain valaista onnistuneen treeniviikon kulmakiviä. Maanantaina suunnistus sisälsi vain Venlakoulun maastoharjoittelua, ja kävelimme metsässä ohjaajan kanssa viiden kilsan radan läpi hitaalla vauhdilla. Päätin tehdä silti tuosta päivästä treenipäivän, ja pyöräilin suunnistuspaikalle ja takaisin vajaa 30 kilometriä. Tiistaina olin puolestani Tiinan kanssa tekemässä viikon ainoan lihaskuntotreenin, ja keskityimme pääasiassa ylä- ja keskivartaloon. Yksi lihaskuntotreeni viikkoon on itselleni tärkeä, sillä hyvä, tai edes kohtalainen, lihaskunto on mielestäni myös kestävyyslajeissa tärkeää, sekä toki ylipäätään hyvinvoinnin kannalta katsottuna. Keskiviikkona oli tosiaan viikon kovin treeni tehojen puolesta, sillä tein kaksi 2,3 kilsan vetoa mäkisessä maastossa. Voi, kun aika riittäisi jatkossa näihin kovatehoisiinkin treeneihin, ja niin on tarkoituskin saada riittämään. Torstaina oli totaalilepopäivä, kun makasin koko päivän vain X-asennossa sohvalla. Perjantaina juoksin töistä kotiin pienen mutkan kautta, ja sain hyvän puolipitkän (1,5h) lenkin tehtyä. Tällä viikolla tuli paljon pitkiä treenipäiviä, joten ajattelin tuon riittävän pitemmästä juoksusta.

Eilen olin suunnistamassa, ja voin kertoa, että kaikki ei tosiaan mennyt niinkuin Strömsössä! Otin A-radan (7,1km), koska B-radan kartat loppuivat kesken. Alku meni hyvin suunnistuksessa, mutta lopussa totaaliseen kämmiin koko ote herpaantui, ja koko suunnistus meni ihan mönkään. Rämmin silti radan läpi, sillä enhän Jukolassakaan voi luovuttaa. Tänään voin jo nauraa suoritukselle, ja olenkin pään sisällä käynyt oppimisprosessin läpi. Ensi kerralla taas vähän paremmalla menestyksellä, toivottavasti. Tulipahan muistutus, kuinka herkkä laji suunnistus on!

Tänään sunnuntaina oli mun triathlon-treenipäivä. Halusin ehdottomasti tehdä molemmat lajit, uinnin ja pyöräilyn, joten suunniteltu pidempi pyöräily sai supistua tuntivarttiin, jotta paukkuja riitti vielä uinnissakin. Uin 1,5 km melko kevyttä vauhtia, mutta lopussa kokeilin tehdä 5x25 metrin vedot. Koska mulla ei ole hienoa sekuntikelloa uidessa, en tiedä oliko vauhti yhtään normaalia ripeämpi, vai räpiköinkö melkein paikallani nuo vedot! No, ainakin tuintui tiukemmalta, kai se on pääasia.

Tästä alkaa kevyt viikko, joka huipentuu lauantaina Helsingin kaduille tuhansien muiden kanssajuoksijoiden kanssa. Tavoitteena on tehdä hyvä pitkis! Katsotaan, mihin se riittää, mutta paineita en aio ottaa. Mä olen sen verran kuitenkin juoksua laiminlyönyt muiden lajien tieltä, että odotukset eivät ole kovin korkealla. Kevään päätapahtumaan onkin enää viisi viikkoa aikaa, ja se tosiaan tulee nopeammin kuin kuvittelinkaan! Ensi viikon jälkeen mulla on aikomuksena tehdä kaksi kovaa treeniviikkoa, ja sitten keventää treeniä Bodom trail -viikolla, jonka jälkeen onkin enää viimeistelyviikko ennen Vantaan triathlonia. Siinä viimeisellä viikolla mulla on kaksi avovesiuintikurssin kertaa, jotta saisin uintiin vielä viimeisen rohkeuden rippeen ennen h-hetkeä. Tosi jänniä aikoja tässä eletään! Viikko triathlonin jälkeen olenkin samoilemassa kartta kädessä Kuopion metsässä, joten kyllä se kesä tulee taas nopeammin kuin osasi odottaakaan!

Suunnistusta, kuntosalia, juoksua, pyöräilyä, uintia ja vähän kehonhuoltoakin. No, eipä ainakaan käy treeni tylsäksi. Huhhuh.

Onko teillä muilla samoja "ongelmia" kuin mulla, että lajeja on liikaa?! Miten te selviydytte näistä aikatauluongelmista? Painotatteko koko ajan kaikkiin lajeihin, vai onko teillä välillä painotus tietyssä jutussa, ja toisella viikolla toisessa lajissa?