lauantai 30. maaliskuuta 2013

Minun kehoni - elän siinä vain kerran


Olen vasta ihan viime vuosina alkanut ymmärtää oman kehon tärkeyden. Keho on kuitenkin se paikka, jossa "elämme" koko loppuelämämme, emmekä pysty sitä vaihtamaan. On siis tärkeää, että viihtyy siinä kehossa, jonka on saanut, ja arvostaa sitä juuri sillä tärkeydellä, Ja ei, en tarkoita sitä, että jokaisen pitäisi olla fitness-malli, osata seisoa päällä tai saada kämmenet lattiaan suorilla jaloilla. Ehei, en minä ole tai osaa mitään noista, ja silti nykyään olen oppinut viihtymään kehossani, ja ennen kaikkea olen valmiimpi tekemään enemmän sen eteen, että kehoni jaksaa koko pitkän tiemme.

Lähinnä minun kohdallani tämä tarkoittaa sitä, että pyrin nykyisin kiinnittämään enemmän huomiota siihen, mitä ravintoa suuuni laitan ja miten huollan kehoani treenien välissä, jotta saan siitä kaiken irti treenatessa. Lisäksi on mukavaa hemmotella omaa kehoa (ja mieltä) saunan lämmössä, erilaisilla vartalohoidoilla ja jalkapohjien huoltamisella. Pyrin siihen, että saan kehostani kaiken irti niin normaalissa arjessa, kuin treenatessakin. Osittain myös treenaaminen on syy siihen, miksi jaksan arjessa niin hyvin! Mietitäänpä tilannetta, jossa kuntoni olisi paljon huonompi kuin nyt, enkä esimerkiksi lomareissulla jaksaisi kävellä päivää ympäriinsä tutustuen uusiin paikkoihin. Nii-in, olisi paljon vaikeampaa. Ja kun tämä on niin todellistä nykypäivänä, että kunto on niin huono, että peruskävely on raskasta. Istumatyö voi heikentää kehomme todella huonoon jamaan.



Asia, johon heräsin tuossa reilu vuosi sitten, oli oma liikkuvuuteni. Koko nuoruuden olen harrastanut lajia, eli salibandya, jossa kehonhuoltoon ei kamalasti kiinnitetty huomiota. Oli ihan yleinen vitsi, että  kaikki säbääjät ovat ihan kankeita... toivottavasti asiat on nykyään paremmalla tolalla ;) No, juoksuharrastuksen muuttuessa "totisemmaksi", olen alkanut tajuta kehonhuollon merkityksen. Ennen en voinut kuvitellakaan, että lähtisin SATSille vain venyttelemään, vaan jokainen jumppa piti olla hikijumppa!! Kaikki oikeastaan muuttui noin 1,5 vuotta sitten, kun hurahdin BodyBalanceen! Sen kautta heräsin, ettei jokaisen treenin tarvitse, eikä pidäkään, olla verenmakusuussa tehtyä hikiliikuntaa! Dynaaminen liikkuvuusharjoittelu, jota muun muassa joogassa ja BodyBalancessa tehdään, on todella hyvää venyttelyä keholle. Toki välillä on hyvä tehdä pitkiä syvävenyttelyliikkeitä,  ja myös treenipäivinä on hyvä tehdä noin 30-40 venyttelyitä muutama tunti treenin jälkeen, jolloin lihas palautuu omaan mittaansa, ja palautuminen seuraavaan treeniin on nopeampaa!

Minulla on paljon opittavaa päivittäisestä venyttelystä.. liian usein luistan siitä, vaikka tiedän sen tärkeyden. Tämä onkin asia, johon aijon jatkossa panostaa kunnolla. BodyBalancesta on tullut mulle jo rutiinia treeniviikkoon (onneksi), ja huomaan kyllä positiivisia vaikutuksia kehoni liikkuvuuteen. Toki parannettavaa mulla on ja paljon!! Mutta maltilla lähden kehittäämään liikkuvuuttani... Rauhalliseten balance- tai joogatuntien jälkeen on kaiken lisäksi upea ja raukea tunnelma ja fiilis kehossa.. keho oikein kiittää minua hyvästä treenistä!


Kuinka tärkeässä osassa oman kehon huolto on teidän elämässänne? Onko teillä jotain kehonhuoltorutiineita?

Ravinnosta ja hemmottelusta tulen tekemään omat postaukset, jottei tästä tule kilometrin postausta, heh! Mites teidän pääsiäispyhät on lähteneet käyntiin? Me ollaan nyt pari päivää kotikonnuilla, ja ohjelmassa on ajanviettoa perheiden ja ystävien kanssa, ihanan rentouttavaa <3

6 kommenttia:

  1. Mä olen ihan surkea venyttelijä ja kehonhuoltaja. TIEDÄN, kuinka tärkeää se kaikki on, mutta olen vain ihan surkea siinä hommassa. :D Aina välillä muistan venytellä ihan kunnolla, ja huomaan olevani jäykempi kuin näkkileipä, mutta en siltikään saa itseäni kuriin asian suhteen. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, siis varmaan se syy on siinä, että tuntee olevansa jäykkä kuin näkkileipä! Silloin venyttely ei ole mieluisaa, eikä sitä tee mielllään... mutta siinäkin näkee kehitystä, ja kehitys onkin huimaa alussa... joten yritetäänhän ottaa itsejämme niskasta kiinni, kumpainenkin? ;)

      Poista
  2. Minulla homma menee ajoittain. YLeensä käyn niin, että alan kunnolla huoltaa kehoa kun se on käytännössä jo myöhäistä, eli kun jokin vamma alka nostaa päätään. Esim. polvi kipeytyy tai vastaavaa.

    Jossain vaiheessa olin tosi iloinen, kun ohjattaviin tuntiini sisältyi puolen tunnin venyttely. Huomasin sen vaikuttavan, vaikka sitä oli vain kerran viikossa. Sen jälkaisinä päivinä muisti lisäksi myös omatoimisesti venytellä.

    Kiva postaus! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)

      Joo, kerran viikossakin tehtävät pidemmät venyttelyt auttavat taatusti liikkuvuuteen! Sen lisäksi kun älyäisi vielä tehdä noita lyhyitä, palauttavia venytyksiä, niin olisi todella hyvä! :)

      Mut niinhän se usein menee, että jotain alkaa tehdä vasta silloin, kun on ns. "pakko" :)

      Poista
  3. No mulla taas on tanssiharrastustausta, joten sitä kautta tuttua ja luontevaa myös venyttely. Viime syksynä olen aloittanut joogan (iengar), josta olen myös tykännyt kovasti, koska se on juuri sitä kehonhuoltoa, jota kaipaan. Että hyvin samoilla linjoilla tästä asiasta siinä mielessä. Kehon asennot, kehonhallinta ja venyneisyys vaikuttaa myös tekniikkaan jumpissa (no siis vaikka zumbassa tai bodycombatissa) ja siten tehoihin, juoksussa taas huono juoksuasento voi saada kehon juntturaan. Olen samaa mieltä, että usein korostuu se pelkkä hikisuoritus mutta ei kehonhuolto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, varmasti taustalla on suuri merkitys siihen, millainen suhtautuminen siihen on tänäpäivänä. Mua harmittaa hirveästi, ettei venyttely tule mulle itsestään tai luonnostaan. :/

      Oot kyllä täysin oikeassa! Ilman liikkuvuusharjoituksia ja venyttelyä tekniikka alkaa kärsiä monessa muussa lajissa, ja siitä ei hyvää seuraa! :(

      Poista

Kommentoi on bloggaamisen suola. Arvostan jättämääsi kommenttia suuresti :)