tiistai 19. maaliskuuta 2013

Olenko valmis maratonille?

Näin kevään juoksutapahtumien lähestyessä varmasti monen mieleen juolahtaa otsikon kysymys... tai vastaavasti "Olenko valmis puolimaratonille?" tai "Jaksanko varmasti juosta kympin maaliin?". Ajatuksien ilmaantuessa mieleen, ei kannata panikoitua. Voin vannoa, kokemuksen syvällä rintaäänellä, että et ole ainoa, joka miettii noita samoja asioita! Kyllä minunkin mieleeni juolahti ennen 2011 vuoden puolimaratonia, ensimmäistä laatuaan, että jaksanko varmasti juosta yli 6km enemmän, kuin tähän astinen pisin lenkkini?! Tai puhumattakaan ensimmäistä maratonia.. vielä lähtöviivallakin 42km tuntui aika utopistiselta ajatukselta, joskin ei niin paljon, kuin vielä puoli vuotta aiemmin!

Ja jos totta puhutaan, kyllä mä vielä näin ennen kolmattakin maratonia mietin samaa kysymykstä mielessäni, vaikkakin en niin epäilevästi, kuin ensimmäisellä kerralla. Maraton on aivan mahdottoman pitkä matka, joka vaatii kunnioitusta, jotta sen pääsee maaliin. Se vaatii huolellista valmistautumista ja treenijaksoa, mutta ennen kaikkea se vaatii uskoa. Maratonin suurimmat taistelut käydään pään sisällä, jos vain suinkin olet treenannut siihen muutoin hyvin!

"Vähän" jännitti ennen ekaa maratonia, syyskuussa 2011.


Mutta mikä on riittävä määrä treeniä ennen maratonia?! Sitä ei voi kukaan sanoa, sillä me jokainen olemme yksilöitä. Toisille riittää edes jonkinmoinen säännöllinen lenkkeily ennen maratonia, ja jotkut vaativat kymmeniä kilometrejä viikottain alle. Itse kuulun ehdottomasti jälkimmäiseen ryhmään, sillä en koe olevani minkäänlainen luonnonlahjakkuus tässä juoksuasiassa. Kysymys on myös siitä, kuinka hyväksi kokemukseksi maratonin tahtoo itselle tehdä, vai haluaako juosta niin, että jalkoja alkaa jomottamaan jo ennen ekan kympin täyttymistä?! Toki jokaisella myös käy mielessä jonkinlainen tavoiteaika, mutta sitä en lähtisi kiveen kirjoittamaan. Maraton on pitkä, siten myös petollinen matka, jolla et koskaan tiedä, mitä tapahtuu. Varsinkin ensimmäisellä kerralla et voi tietää, miten kroppasi reagoi näin pitkään koettelemukseen.

Uskon vakaasti siihen, että jos olet treenannut säännöllisesti noin 3-6 kuukautta, tehnyt ainakin 6-8 pitkää lenkkiä (18-25km, tai yli), niin olet jo valmis maratonille, ainakin maaliinpääsyyn. Nuo on karkeita arvioita, ja uskonkin, että jokainen joka on ottanut tavoitteekseen maratonin, ymmärtää sen vaatiman rasituksen ja on valmistautunut siihen tarpeeksi hyvin. Ei todellakaan siis kannata lähteä maratonille aivan kylmiltään vain siksi, että "On cool tyyppi, ja pärjää missä vain!", koska seuraukset voivat olla todella huonot. Maraton-ohjelmia on internet pullollaan, ja esimerkiksi Sepon Maraton läpi -ohjelma on todella hyvä aloittelijalle, kannattaa katsoa! Itse en siis varsinaisesti suorita mitään ohjelmaa, vaan räätälöin omassa päässä treenit itselle sopivaksi. Tällä hetkellä yritän pitää mielessä kesän toista tavoitetta, eli triathlonin perusmatkaa, treenejä suunnitellessa.



Vielä ehdit siis hyvin treeanata itsesi maraton-kuntoon kesäksi, todellakin! Ja jos maratonisi kolkuttaa jo ovella, kannattaa vaan luoda uskoa itseensä! Minä voin kokemuksella sanoa, että jos jaksat juosta 24km niin, ettet ole aivan poikki, niin pääset maratonillakin maaliin! Superpitkiä lenkkejä en suosittele muutenkaan tehtäväksi kovin usein, koska ne kuormittavat valtavasti kehoa, ja vaativat pitkän palauttelun. Itse ajattelin tänä keväänä juosta yhden "ylipitkän" eli noin 27km varmaan, ja se saa riittää. Mielestäni ylipitkillä lenkeillä on enemmän henkinen merkitys, kuin fyysinen. Sieltä saa uskon, "kyllä minä jaksan!"

Viimeisillä viikoilla, kun palauttelu alkaa, ei kuntoa voi enää oikeastaan juoksemalla parantaa. Voit kyllä menettää hyvin treenatun kunnon sillä, että treenaat kahden viimeisen viikon aikana liikaa. Maratonin ja myös muiden matkojen juoksun tarkoituksena on se, että juostaan tuoreilla jaloilla, tuoreella mielellä ja intoa puhkuen niin, että saat jarrutella itseäsi ensimmäisen neljänneksen aikana, jottet innostu liian kovaan menoon! Kunto kasvaa levossa, ja niin se kasvaa myös ennen maratonia! Treenijakson huippupiikki yritetään tähdätä osittain levon ja ravinnon avulla niin, että se on korkeimmillaan maratonilla! Silloin olet onnistunut! Näistä valmistautumisjaksoista ja "millä vauhdilla lähden kisassa juoksemaan" -aiheesta teen vielä postauksia myöhemmin kevään aikana. Ne askarruttavat taatusti jokaista, ainakin ensikertalaisia.



Tämän kirjoituksen pointti on se, että jokaisen tulee uskoa tekemiseensä ja uskoa itseensä, vain se on tie kohti unelmia ja maratonin maalia! Maratonilla ei voi mitenkään oikoa mitään mutkia suoriksi, vaan matka on käytävä huolellisesti läpi alusta loppuun, joka kerta. 42,2 km tuntuu pitkältä matkalta, mutta kun sitä lähtee taivaltamaan, matka lyhenee koko ajan - usko mua ;)

13 kommenttia:

  1. Jei tosi mukava ja kannustava postaus :)
    Näistä jatketaan Tukholmaa kohti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kiva että oli kannustava! Se oli tarkoituskin! :) Sulla ei tuu olee Tukholmassa hätää, sen verran kovassa kunnossa oot, ja lisäks asenne on kohillaan!!

      Poista
    2. Kiitos tosi paljon noista sanoista :) Sä tiedät mistä puhut, joten luotan sinuun.

      Noi yli 30km:n lenkit, jotka oon tehnyt, on enemmän varmuuksia siitä, että kroppa ja pää kestää. On helpottunut olo, kun tietää jo ennen maratonia, että on jo melkein suorittanut saman pituisen matkan ja vielä vapaaehtoisesti. Ehkä yks yli 30km:n lenkin ajoin vielä vetästä (jos löytyy seuraa) muuten ne pysyvät siinä 20-28 km paikkeilla, koska tiedän jo, että osaan :)

      Poista
    3. Juu, jokainen tekee, miten itse kokee parhaaksi noiden "ylipitkien" lenkkien suhteen! Ehkä ne mullakin toimisivat, en tiedä... ja ajattelinkin juosta tänä keväänä muutaman pidemmän (n.27-28km) lenkin, koska aiemmin oon mennyt noilla max 25km:n lenkeillä maratonille!

      Poista
  2. Mulla alkoi tänään treenaaminen ihan oikeasti puolikasta varten, toivottavasti treeniohjelma pitää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mahtavaaa!! :D Täällä yks tsemppari sulle! ;) Hei, meetkö jonkun ohjelman mukaan vai ominpäin?

      Poista
    2. http://my.asics.fi/my/dashboard Tämmösen ohjelman mukaan. Tota Sepon versiota mietin myös, mutta päädyin rekisteröitymään sit tuonne kun saa lenkit hyvin mitattua :D

      Poista
    3. okei! En nähnyt tietystikään sun ohjelmaa, mutta itselleni kokeilin tehdä ohjelman, ja aika kovalta näytti, koska siellä oli 32km:n lenkkejä! Huh. Mutta varmaan ihan hyvä toi ohjelma, ja tsemppiä treenailuihin! :)

      Poista
    4. Aivan joo, mutta melko valmiin ohjelman se sieltä lykkäs jo tavoitematkan mukaan :D

      Poista
  3. Huippu postaus, ja henkii ihanaa tsemppiä ja positiivisuutta :) Tästä saa kyllä uskoa omiin treeneihinkin, vaikkakin "vain" puolikas on tavoitteena! (Hehe, mulle tuo puolikas ei kyllä koskaan tule olemaan kuvailtavissa sanalla "vain", sillä niin utopistinen ajatus se vielä joitakin kuukausia sitten oli :D).

    Ja tuo on varmasti äärettömän hyvä vinkki, että 1-2 viikkoa ennen maratonia kannattaa satsata kehonhuoltoon ja palauttelevaan liikuntaan, voimien keräämiseen. Olen kyllä omallakin kohdallani huomannut, että esim. viikon juoksutauko tekee välillä todella hyvää, ja sitten jaksaa taas ihan eri tavalla!

    Oi ja mahtava tuo sinun maalintulokuvasi! Voi vain arvailla minkälaisia tuntemuksia ja ajatuksia tuolloin päässäsi liikkui :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puolikas ei missään nimessä ole VAIN puolikas, vaan itse pidän sitäkin haastavana matkana! Ja itelle oon asettanut siihenkin tavoitteen tänä vuonna, johon toivottavasti elokuussa pääsen ;)

      Nuo monet sopivat siis vallan hyvin puolikkaallekin. Itse oon yleensä ennen puolikasta pitänyt viikon kevyemmän jakson, mutta ensikertalaiselle 10-14 päivää on siihenkin hyvä! :) Jep, noi tauot tai keventelyt ei missään nimessä huononna kuntoa, vaan juurikin päinvastoin, kunhan niitä vaan on sopivassa suhteessa muuhun treeniin!

      Hih, maaliintulokuvat ovat aina parhaita! Ekalla HCR:lla tuli tippa linssiin maaliin tullessa, "jes mä tein sen" :)

      Poista
  4. Kiitos mahtavasta postauksesta! Antaa uskoa omaan juttuun :)

    VastaaPoista

Kommentoi on bloggaamisen suola. Arvostan jättämääsi kommenttia suuresti :)