Palautteluviikon kuulumisia

Heippa kaikille! Viikonloppu on mennyt vauhdilla, kun olemme olleet viettämässä sitä kotikonnuilla. Tulimme jo torstaina töiden jälkeen Turun suunnille, koska olimme päättäneet tehdä perjantaina etätyöpäivät, jotta aikaa kaikkien läheisten näkemiseen jää tapreeksi. Tämä oli hyvä päätös, sillä oikeastaan jokaisella reissulla näemme minun vanhempia (erikseen) sekä Kimmon perhettä. Tämän lisäksi mieluusti näemme myös ystäviämme, ja onneksi tälläkin kertaa ehdimme heitä treffailla! Olimme lauantaina meinaan porukalla ihanassa Turun keskustassa pyörimässä, sillä tapahtumia riitti kaupungilla yllinkyllin. Kävimme Street food carnivaleilla, maalaismarkkinoilla sekä design festivaaleilla. Oli ihanan aurinkoinen, vaikkakin tuulinen päivä. Turku on aina lempparikaupunki Suomesta, ja kuiten kaikki Suomen kaupungit, myös Turku kukoistaa keväällä ja kesällä!

Turku <3

Viikko on mennyt palautellessa rogainingista. Vaikka jalat eivät ole olleet kovin väsyneet tai jumissa reissun jäljiltä, on yleisesti olo ollut väsynyt. Uni on maistunut ja alkuviikosta tuntui, että kehokin kävi vähän ylikierroksilla. Päätinkin antaa kropalle kunnolla lepoa, sillä totaalisia useamman päivän lepoputkia ei ole juuri ollut tässä keväällä. Vasta keskiviikkona uskaltauduin pyörällä töihin, ja voi vitsit, miten onnelliseksi se mut saikaan. Oli meinaan sisälläolo saanut päänsärkyä ja vetämätöntä oloa aikaiseksi, joten oli ihanan raikasta polkaista töihin aamulla. Torstaina ajoimme Helsingistä Turkuun, ja matkalla pyäshdyimme Paimioon, eli tulevalle Jukola-paikkakunnalle kuntorasteille. Olemme muutaman kerran hyödyntänyt torstain tai perjantain matkaa kotikonnuille ja pysähtynyt joko Peimarin rasteille tai Perttelin perjantairasteille. On tosi kiva suunnistaa aivan täysin uusissa maastoissa ja uudessa kuntosuunnistustapahtumassa. Toki ei ole aivan otollisin olo lähteä juoksemaan rastien perässä istuttuaan ensin puolitoista tuntia autossa, mutta äkkiä ne jalat vetryvät! Olipahan taas kivaa suunnistaa! En voi jälleen kerran olla mainimatta, kuinka kiitollinen olen löydettyäni tuon lajin harrastuksiini. Suunnistus on vienyt sydämeni täysin!

Viikonloppuna olen myös pikkaisen liikkunut pääosin lyhytkestoisesti. Perjantaina kävin SATSilla Bodybalancessa, ja muistin taas kuinka suuri merkitys ohjaajalla on siinä lajissa. Olen pari kertaa käynyt ei-niin-minuntyylisen ohjaajan tunnilla pääkapunkiseudulla, ja todennut ettei nykyinen ohjelma ole ollenkaan kiva. No, tällä kertaa Turussa oli aivan tosi hyvä ja lempeä ohjaaja ja kappas, ohjelmassa ei ollutkaan mitään vikaa. Mulla on jäänyt tosi “hosuttu” fiilis uudesta ohjelmasta, mutta kun on rauhallinen ja armollinen ohjaaja, myös tunti on paljon levollisempi. Balance sai kehooni ihanaa lämpöä ja varsinkin takajalkojen venytykset sekä selän kierrot tekivät todella hyvää loppurentoutusta unohtamatta. Eilen juoksin lyhyen ja kevyen lenkin, joka teki todella hyvää pienen kiireen ja härdellin keskellä. Juoksimme meinaan perjantai-iltana rikkinäisen mokkulan vuoksi kaupoilla ja perinteinen perjantairentoutuminen jäi väliin täysin. Aamulenkki teki siis todella terää! Tänään päätin kokeilla vähän vauhdin huumaa pitkästä aikaan ja tein pyramidiharjoituksen, jossa kilometri kilometriltä kiihdytin vauhtia neljännen kilsan ollen kaikkein kovin ja siitä laskin samalla kaavalla takaisin. Lenkin pituudeksi tuli siis 7 kilometriä, joten treeni oli yhtä nopeasti ohi kuin oli alkanutkin! Siitä olikin hyvä lähteä äitienpäivälounaalle ja -kahveille, huhhuh!

Lapuuden maisemissa lenkillä

Huomenna sinetöin palatumisen menemällä hierojalle. En saanut aikaa vakiohierojalleni, mutta kokeilen nyt taas uutta hierojaa. Mulla on ollut jo pidemmän aikaan takareidet kireät. Ne eivät estä juoksemista, mutta pakaran ja takareiden yhdistymiskohdassa tuntuu kireyttä kunnolla. Lisäksi pohkeeni ovat ainainen murheenkryyni ja sisäreidet myös. Täytyisi varmaan vain ymmärtää, että hierojalla käyminen kuuluu tähän “oman elämän huippu-urheilijan elämään”… vai kuuluko se teillä? 

Tuleva viikko on muutenkin jännittävä! “Kisakausi” pyörähtää kunnolla käyntiin helatorstaina, kun osallistumme Kimmon kanssa molemmat Bodom Trail -polkujuoksutapahtumaan Espoon Pirttimäessä. Mä en tosin osaa ajatella tätä kisana, koska viime vuonnakin tapahtuma oli enemmänkin kuin iso kimppalenkki! Mutta kiva saada silti numerolappu rintaan ja tarkoituksena on juosta tällä kertaa molemmat lenkit, eli 12 ja 9 kilsan lenkit, jolloin puolimaraton tulee täyteen. Viime vuonna juoksin vain 12 km. Tapahtumassa on se erikoisuus, että matkan voi päättää vasta ekan kierroksen jälkeen, jolloin on mahdollista kaartaa joko maaliin tai toiselle, lyhyemmälle mutta rankemmalle, kierrokselle. Bodom trailin reitti on melkoisen tuttu, sillä olen usein viime kesänä juossut siellä polkulenkkejä ja pidin talvella myös kimppalenkkejä siellä. Odotan tapahtumaa jo kovin, sillä mukana on paljon tuttujakin!!

Bodom trailin lähtöalue viime vuonna

Kimppalenkistä tuli mieleen, että olisiko teillä lukijoilla kiinnostusta taas tulla mukaan lenkeille?! Olen suunnitellut, että voisin toukokuussa pitää pari polkujuoksulenkkiä, jos kiinnostusta löytyy. Tällä kertaa olen miettinyt arkipäivää - nyt kun on jo niin valoisaa, että hyvin voidaan lenkkeillä ilman lamppuja metsässä illalla. Kertokaa, ketkä olisi mukana, jos pidän lenkin joku arki-ilta hyvien kulkuyhteyksien päässä kehä 3:n sisällä? :)

Tästä ei pitänyt tulla kuulumishöpöttelyä, mutta sellainen siitä nyt tuli! Mulla olisi paljon asiaa, mutta jotenkin kevään ja valon tullen en ole malttanut istua koneen ääressä niin paljon kuin talvella. Positiivista on kuitenkin se, että innostusta bloggaamiseen riittää! Jos teillä on myös jotain aihetoiveita, niin antakaa kuulua kommenttiboksissa! Keväästä ja kesästä on tulossa niin huikea, etten malttaisi pysyä pöksyissäni… polkujuoksuja, Jukola melkein kotikonnuilla (läheisiä tulossa katsomaan), triathlon ja paljon muuta, jeee!

Ihanaa äitienpäivää muuten! Mitenkä teidän viikonloppu on mennyt? Käyttekö usein hierojalla? Kiinnostaako kimppalenkit pääkapunkiseudulla polkujuoksuna?