Bodom trail 2015

Ihanaa! Hurjaa! Tunnelmallista! Rankkaa, mutta kivaa! Siinä ajatuksia eiliseltä Bodom traililta. Eilen oli todellista ueheilujuhlan tuntua, kun lähes 1000 polkujuoksijaa kokoontuivat kannustajineen Espooseen Pirttimäen ulkoilualueelle. Bodom trail on tätä nykyä siis Suomen suurin polkujuoksutapahtuma, ja paikat kisaan myytiin loppuun jo kevättalvella. Polkujuoksu eli trailrunning elää todellista kulta-aikaa siis, ja vaikka laji kuinka olisi ollut suunnistajien tai hiihtäjien treenimuotona vuosia jo, niin valtaväelle kyseessä on kohtuullisen uusi laji. En minäkään olisi keksinyt lähteä poluille juoksemaan ilman hypetystä Vaarojen maratonista ja sitä kautta ilmoittautumisesta mukaan. Suunnistuksen ollessa kuvioissa on oikeastaan aika luonnollista mennä välillä juoksemaan metsään. Onneksi tätä nykyä polkujuoksutapahtumia on tullut paljon tarjolle, kun kysyntääkin on ollut, ja sitä kautta laji on tullut tutuksi monille kuntoilijoille. Polkujuoksu on toki rankempaa lihaksille kuin tasaisella juoksu, mutta muutoin se on kropalle vähemmän kuormittavaa. Olipa siis ilo nähdä taas niin paljon juoksijoita eilen Pirttimäessä - ja moni oli polkujuoksussa mukana ekaa kertaa!

 Bodom trailin tunnelma ei pettänyt taaskaan. Kaikki olivat iloisia ja hymyilivät ja maaliin saapui koko ajan itsensä voittajia, sillä sen verran raskas reitti oli kyseessä. Minä itse lähdin hieman epävarmana liikkeelle, koska Salpaus-rogainingista ja niistä yli 50 taivalletusta kilsasta oli vasta reilu 1,5 viikkoa aikaa, enkä tiennyt, oliko kroppa palautunut kunnolla. No, tiesin kuitenkin pystyväni juoksemaan maaliin, sillä sen verran varma olin kunnostani. Tarkoituksena oli juosta siis vähintäänkin hyvä puolikkaan mittainen treenilenkki. Startattiin Kimmon kanssa yhdessä juoksuun kolmannesta lähtöryhmästä. Tosin oltiin päätetty, että yhdessä ei tarvitse juosta. Ensimmäinen kilometri oli leveää kuntorataa pitkin, jossa on tarkoituksena saada letka mahdollisimman väljäksi ennen poluille menoa. Poluilla on vaikeaa ohittaa, joten tämä käytäntö on hyvä. Tänä vuonna lähtöryhmiä oli viisi (n. 200 henkilöä/ryhmä), joten mielestäni reitillä oli heti alussa jo enemmän tilaa kuin viime vuonna. Sainkin oman paikkani hyvin ja tasaisesti tuli tilaisuuksia joko ohittaa muita tai tulla ohitetuksi. Tosin välillä, jos edessä menee vain hieman itseään hitaampi juoksija, tyytyy helposti jäämään taakse juoksemaan, koska ohittaminen on sen verran työläämpää kuin kaduilla. Mielestäni silti tilaa oli sopivasti ja vain vaikeimmissa paikoissa eli ojan ylityksissä, veden alle menneillä pitkospuilla tai jyrkissä kiipeämiskohdissa porukka kasaantui yhteen ja tuli odottelua.

Vedän letkaa. Kuva: Petteri Rantanen

 Juoksin hyvää tahtia ensimmäisen kierroksen, hieman reippaammin mitä normaalisti juoksen poluilla. Totta puhuakseni en ole juuri vauhtikestävyystreeniä polkujuoksuna tehnyt, mitä nyt välillä suunnistuksen kulkiessa tulee spurttailtua kartta kädessä metsässä. Oli silti kivaa juosta ja jalat toimi hyvin. Tosin energiaa olisi voinut ottaa vähän enemmän jo ensimmäisen kierroksen aikana, sillä huomasin jossain välissä, että olo alkoi olla aika heikko. Nestettä join kyllä hyvin koko ajan juomareppuni säiliöstä. Ensimmäinen kierros oli itselle melko tuttu ja se oli pääosin hyvässä kunnossa. Toki kengät kastuivat kyllä, sillä edeltävinä päivinä vettä oli tullut kunnolla ja tietyt kohdat reitistä olivat märkiä. Kisapäivänä keli oli lähes täydellinen: puolipilvinen +10. Tuultakaan ei huomannut metsässä laisinkaan! Otin ensimmäisen, 12 km pitkän kivet ja kannot -nimisen, kierroksen jälkeen geelin ja suuntasin toiselle kierrokselle. Heikotuskin kaikkosi energian myötä.

 Kun pääsimme taas poluille, reittiä opastamassa ollut talkoolainen huikkasi "Tervetuloa Ummet ja lammet kierrokselle!". 9 km mittainen kierros alkoi nimittäin heti suurella upottavalla suo-osuudella. Ja sitä oli luvassa toisella kierroksella paljon. Myös mäkiä riitti aika paljon, ja suurempi osa 500 nousumetristä on kyllä jälkimmäisellä puoliskolla. Raskainta toisella kierroksella oli silti lukuisat mutavellit ja suon ylitykset. Välillä jalka upposi puoleen sääreen mutaan, joten eteneminen oli raskasta. Onneksi mulla oli jalassa Sarvan nastarit, jotka tyhjenevät vedestä nopeasti. Oli toisellakin kierroksella hyväkulkuista juostavaa polkua paljon, ettei vauhti ihan kävelyksi sentään mennyt. Loppureitistä oli isot alamäet ja laskettelut kohti Pirttimäen maalialuetta, mutta omat jalkani alkoivat olla jo niin väsyneet, etten meinannut luottaa niihin enää alamäissä, jotka kuitenkin ovat jonkunmoisen polkujuoksukokemuksen jälkeen sekä rämäpäisyyteni johdosta omia vahvuuksiani poluilla. Lopussa jouduin kuitenkin vähän käsijarruilla tulla alas. Jalat eivät tainneet ihan olla palautuneet rogainingista, sillä yleensä ne eivät noin paljon väsy metsälenkeillä. Mutta ihan kunnialla rullailin maaliin, fiilis oli ainakin katossa! On aina huippua juosta maalisuoralla! Maalissa kellot pysähtyivät aikaan 2.45, johon olen kyllä tyytyväinen :) Naisten sarjassa vain neljä parasta juoksi alle kahden tunnin ajan... se kertonee jotain reitin rankkuudesta!

Fiilis maalissa!

Tapahtuma oli jälleen kerran onnistunut! Järjestelyt näinkin isossa tapahtumassa onnistuivat erinomaisesti, ja tänä vuonna jonoa ei ollut oikein missään. Pirttimäki on hyvä paikka järjestää tapahtumia, ja heidän lounaaksi tarjoama lohikeitto oli maukasta kisan jälkeen. Erityisen hyvä meininki oli ensimmäisellä juomapisteellä, jonka järjesti polkujuoksuseura Samba Running. Heillä oli kunnon kannustusjoukot paikalla ja metelin kuuli jo kauas! Myös polkujuoksukisoista tuttu meininki "ketään ei jätetä metsään" tuli taas tutuksi, kun lensin taas rähmälleni! Heti oli takaa tuleva juoksija kysymässä etten vain satuttanut itseäni. Kyllä tuli niin hyvä mieli. Ja ei, en onneksi satuttanut itseäni ja tällä kertaa kompastuin vain omiin jalkoihini! Kömpelö, mikä kömpelö!! Kaikin puolin Bodom trailista jäi taas tosi hyvät fiilikset, ja ensi vuonna olen taas taatusti mukana!! Olethan sinäkin? ;)

Oliko joku muu Bodom traililla? Mitä tykkäsitte? Haluaisitteko ensi vuonna tulla mukaan? Oletko ollut jossain polkujuoksutapahtumassa?

Moni tuttu juoksee huomenna Helsinki City Runilla! Paljon tsemppiä teille kaikille! Mun neljän vuoden putki katkeaa tähän, mutta ei haittaa - alkakoot uusi Bodom trail -putki ;)

Ps. Sporttaillaan on nyt Facebookissa! Käy tykkäämässä ;)