Bodom Trail: Totaalihurahtaminen polkujuoksuun

Huh moi! Täällä on takana kiireinen viikonloppu, kun vietettiin pidennettyä viikonloppua Turun suunnilla nähden perheitämme ja ystäviämme. Tosin, perjantaina mulla oli työpäivä etäpäivän merkeissä, joten viikonloppu meni silti ihan hurjan nopeasti. Eikä vähiten siksi, että lauantaina oli Kimmon pikkuveljen lakkiaisjuhlat, ja siinä tohinassa meni koko päivä! Oli koululla juhlatilaisuus ja sitten anoppilassa otettiin vieraita koko pitkän päivän. Minä autoin yleisien asioiden kanssa, ja voin kertoa, että en muista koska olisin ollut viimeksi niin väsynyt, kuin juhlapäivän ja illalla nautittujen mökkisaunan löylyjen jälkeen. Huhheijaa! Joten kiireessä en ole kamalasti ehtinyt blogia miettiä, mutta touhujani voi halukkaat silti seurata instagram-tililtäni. Sinne päivittyy arkisia tapahtumia ja muitakin juttuja vähän enemmän reaaliajassa.

Minulla välillä päällä muutakin kuin lenkkarit ja trikoot...

Torstaina pyhäpäivänä mulla ei ollut muuta tekemistä, kuin herätä kellonsoittoon jo seitsemältä ja vetäistä iso puurolautasellinen naamaan, laittaa maastolenkkarit jalkaan ja odotella kyytiä Nuuksion maisemiin jo kahdeksan aikoihin! Helatorstai oli pyhitetty Bodom Trail -juoksutapahtumalle, jonne olin ilmottautunut heti kyseisen tapahtuman ilmoittautumisen auettua. Ja hyvä niin, ensikertaa järjestetty tapahtuma myytiin loppuun (800 henkeä) jo kauan ennen h-hetkeä! Polkujuoksutapahtumalla on selvästi kysyntää, ja hyvä niin! Monet polkujuoksut juostaan syksyllä ja ei täällä pääkapunkiseudullakaan liiaksi noita tapahtumia ole. Bodom traililla oli käytössä hieno erikoisuus, eli voi lennosta 12 kilsan juoksun jälkeen päättää, kurvaako maaliin vai lähteäkö kiertämään vielä yhdeksän kilsan lenkkiä, jolloin puolimaraton tulisi täyteen! Mä olin mielessäni miettinyt koko lenkuran juoksemista, mutta kisa-aamuna aloin vähän miettiä pelkkää 12 kilsan lenkkiäkin... mulle polkujuoksu on sen verran uutta, että en tiennyt, miten kroppa siihen reagoi ja palautuu koitoksesta, joten hyvin ajoissa päätin, että kyllä se 12 kilometriä saa riittää. Vaikka kuinka olisi tehnyt mieli mennä koko puolikkaan matka!

Ennen juoksua oli intoa!

Saavuimme kisapaikalle siinä puoli yhdeksän jälkeen ja haimme kisamateriaalin. Muuten tapahtuma oli aivan loistava, mutta materiaalinnouto ja varustesäilytys olivat ahtaita ja jonoutuivat helposti. Silti lopulta kaikki meni hyvin, ja jokainen varmasti sai kisamateriaalinsa noudettua ajoissa. Tämä tavaroiden jako tapahtui sisätiloissa Pirttimäen tuvassa, ja on ymmärrettävää, että sen täytyy sisällä tapahtua mahdollisten sateiden vuoksi. Nytkin oli todella epävakaa keli - koko yön oli satanut, mutta aamulla sade väistyi. Vähän silti pelotti, kuinka mutainen polkujuoksu reitti olisi sateiden jälkeen... Lähdettiin ystäväni kanssa toisesta lähtöryhmästä, sillä kummallakaan ei ollut aikomusta tehdä juoksua aikaa vastaan, vaan haettiin lähinnä kokemusta Vaarojen maratonia varten! Aluksi reitti kulki kuntorataa pitkin, ja siinä letka hyvin hajaantui lähdöstä, mutta vauhti hidastui ja jono puuroutui, kun lähdettiin ensimmäiselle polkuosuudelle. Nopeasti kuitenkin vauhti kasvoi itselle ihan sopivaksi, ja viimeistään ensimmäisen lenkin puolivälissä tilaa oli jo yllinkyllin. Tosin ohittaminen on varsin hankalaa kapeilla poluilla, ja itsekin olin varmaan osaamattomana tukkeena monelle nopeammalle juoksijalle. Pitäisi ehkä osata väistyä sivuun...

Juoksin mukavaa vauhtia, reipasta, mutten missään nimessä kovaa tai uuvuttavasti alusta loppuun melko tasaisesti. Reitti oli hyvässä kunnossa, ja vain muutamat märät alueet, korkemmat kiivettävät kalliot tai pitkospuupätkät menin kävelyaskelin, muuten pidin vähintäänkin hölkkää yllä. Onhan tuo juokseminen metsässä silti paljon normaalia hitaampaa, ainakin tottumattomalle juoksijalle. Jokaista askelta saa hirveästi miettiä. Toisaalta metsässä juokseminen on ihanaa, ja tuolla Bodom trailillakin oli niin kaunis, vaihteleva ja nätti reitti. Metsä on niin kaunis sateen jälkeen! Kuraakaan ei hirveän paljon ensimmäisellä lenkillä ollut. Mua lopulta oikein harmitti, kun tajusin, että reitti suuntasi Pirttimäen alueelle ja maali häämöttäisi. Pokkaa ei ollut lähteä toiselle kierrokselle, koska pelkäsin loukkaantumisriskiä väsyneemmillä jaloilla sekä mahdollista hidasta palautumista. Nyt tiesin, että palautuisin nopeasti tuosta juoksusta. Ystäväni oli vielä samassa porukassa, eli oltiin tultu koko matka lähes samassa porukassa, ja päätettiin kruunata hieno polkujuoksupäivä juoksemalla maaliviivan yli yhdessä! Juokseminen yhdessä vahvistaa! Jea!

Juoksun jälkeen naama punaisena.. vaatetta oli "hirman liikaa" ja hiki tuli! Trail tourin tapahtumista saa hienot Buffin huivit, jes! :)

Tapahtuman jälkeen vaihdoin kuivaa päälle, vaikka saunamahdollisuuskin olisi ilmeisesti ollut. Sitten söin järjestäjien tarjoamaa lohikeittoa ja odottelinkin kyytiä, ei kotiin vaan Turkuun päin. Kaikenkaikkiaan tapahtuma oli erityisen onnistunut ja mieluisa. Todellakin aion osallistua Bodom Trailille myös ensi vuonna! Nyt viimeistään hurahdin ihan täysin polkujuoksun maailmaan. On siinä vain upea juosta, kun ympärillä on niin kaunista ja reitti vaihtelevan haastavaa. Aivan mahtavaa! Vaikka pahasti ei tullut jalkajumeja tai muuta palautumiseen liittyvää onglemaa, huomasin silti, että vatsalihakset saivat tehdä töitä tuolla 12 kilometrin matkallakin. Kesällä saa treenailla corea kuntoon, jos meinaa maratonista maastossa selvitä. Tavoite on nyt asetettu, ja syksyllä kalenterista löytyy todennäköisesti jopa kaksi polkujuoksutapahtumaa kuukauden sisällä toisistaan. Valmistava puolimaraton, ja päätavoite: Vaarojen maraton.

Mä niiiiiin odotan kesää! Treenaaminen noihin tapahtumiin tulee olemaan hauskaa! Sotasuunnitelmia on tehty, ja tulen kertomaan niistä lisää. Mä olen innoissani!

Ps. Suuren suuret onnittelut kaikille Tukholman maratonilla olleille ja etenkin itsensä voittajille!! Seurasin silmä tarkkana varsinkin ihanien blogisiskojen Karkin ja Satun taivalta, ja he onnistuivatkin molemmat upeasti! Mahtavaa! Tuli vuoden takaiset muistot mieleen, ja hinku maratonillekin olisi kova... On se vaan hienoo!!