Vuoden 2016 parhaat endorfiinin pöllyiset palat!

Vuosi tekee kovaa vauhtia loppua, ja ajattelin tämän uuden vuoden illan kunniaksi listata blogiini viime vuoden tapaan erilaisia liikunnallisia kohokohtia menneeltä vuodelta. Vuosi 2016 on ollut upea ja elämyksellinen, ja taas olen kokenut hienoja hetkiä niin liikunnan kuin luonnonkin parissa. Haluan muistuttaa, että jaan blogissani pääasiassa endorfiinin huuruisia tunnelmia, ja elämässäni tapahtuu paljon muutakin. Nämä jakamani asiat on vain yksi osa-alue elämääni, joskin tärkeä sellainen. Tämä vuosi ei ole ollut kovin mullistava elämässäni, mutta olen oppinut sitäkin enemmän nauttimaan pienistä hyvistä hetkistä. Elämä on juhla, kun osaa katsoa ja tunnustella sitä oikein. Aamun ensimmäinen pusu, hyvin kulkeva lenkki, haastavan työtehtävän hoitaminen, hyvältä maistuva tuoreista pavuista keitetty kahvi, kaunis kynttilämeri kotona... tässä elämässä on paljon pieniä ihania pisaroita, joista minun valtamereni koostuu.

Mutta näillä puheillä mennään tarkastelemaan vuoden parhaita liikunnallisia paloja.

Vuoden pisin liikuntasuoritus

Osallistuimme Tiinan kanssa Hihhulit-joukkueella elokuussa Someron SM-rogainingiin, jossa kisattiin 24-tunnin sarjoissa. Tämä pitkä rogaining oli ollut meillä haaveena, ja nyt päätimme sen toteuttaa. Vuorokauden mittainen elämys oli erittäin huikea, opettavainen ja antoisa. Opimme Tiinan kanssa itsestämme, toisistamme ja rogainingista paljon. Nautimme matkan teosta, voitimme väsymyksen ja koimme Etelä-Suomen luontoa parhaimmillaan. 

Vuoden paras laji

Salibandyharrastuksen uudelleen aloittaminen oli itselleni todella virkistävää. Keväällä palasin vanhan rakkaan lajin pariin ja yllätyin itsekin, kuinka paljon siitä innostuin. Pelaaminen ja treenaaminen on ollut älyttömän kivaa taas! Salibandy on kaikkea sitä, mistä pidän: joukkueena tekemistä, vahdikas laji, peliälyä vaativaa tekemistä ja ennen kaikkea niin hauska harrastus, etten edes huomaa liikkuvani pallon perässä juostessa ;)

Vuoden upein näköala

Koko meidän Kilpisjärvi-Senja-Lofootit reissu oli aivan älyttömän huikea. Norja vei vuosi sitten sydämen etenkin Trolltungan ja Besseggenin vaelluksilla, joten sinne oli taas pakko päästä. Lofootit olivat kokonaisuutena aivan huikea ja jokapäiväinen huiputtaminen mahtavaa lomapuuhaa, mutta silti yksittäisesti hienoin näköala tuli koettua Senjan saarella, Seglan huipulla. Maisemat olivat kertakaikkiaan eeppiset! Aivan omaa luokkaansa!

Vuoden paras juoksu

Nuuksio Classic Marathonille osallistuin toista kertaa tänä syksynä, ja juoksu kulki taas kivasti! Juoksin koko matkan yksin omaa kehoani kuunnellen ja tossua toiseen eteen laittaen. Pääsin omien ajatuksieni kanssa totaaliseen juoksun flow-tilaan ja koko päivä oli ihan mahdottoman ihana! Nuuksio on vaan niin kaunis ja erityisesti tässä tapahtumassa kerätty upeita reittejä ympäri kansallispuistoa ja vähän sen ylikin! Huikeeta, jälleen!

Kuva: Nuuksio Classic

Vuoden uusi lajikokeilu

Swimrun!! Älyttömän upea laji! Osallistuimme sielunsiskoni Satun kanssa Porkkala Swimrunin kuntosarjaan, joka oli kokonaisuutena noin 15 kilometrin mittainen pitäen sisällään eri mittaisia juoksu- ja uintiosuuksia. Päivä oli u-pe-a! Keli oli tyyni, saaristo kaunis, merivesi raikasta, märkäpuvussa juokseminen hassua ja kuumaa, seura hienoa tsemppihenkeä ja tapahtuma kivasti järjestetty! Tämä laji tuli varmasti jäädäkseen, ainakin jollakin tasolla. Ensi kesäksi olen ainakin suunnitellut omia swimrun-treenejä, ellen saa taas seuraa johonkin tapahtumaankin (huom! Parihaku auki!) ;)

Vuoden erikoisin paikka

El Torcalin luonnonpuisto oli kaikkineensa todella kaunis ja kummallinen! Alue on joskus vuosia, vuosia, vuosia sitten ollut meren pinnan alapuolella, ja se näkyy luonnossa. Kivimuodostelmat ovat hämmästyttävän hienoja ja muutaman kilometrin mittainen luontopolku tarjoilee upeita maisemia toinen toisensa jälkeen! Muutenkin Andalusia oli erityisen kaunis: Caminito del Reyn rotkovaellus, Aurinkorannikko, Ronjan kaupunki... ja Sierra Nevada jäi vielä valloittamattakin. Pakko ehkä joskus palata ;)

Vuoden sisukkain suoritus

Alkuvuodesta kävimme Tiinan kanssa lenkillä Nuuksion metskikössä lumisena aikana. Yhtäkkiä polut hävisivät kokonaan altamme ja tampattiin loput reilu 20km lenkistä umpihangessa! Silloin ei paljon naurattanut, mutta jälkikäteen tuota on muisteltu hymyssä suin. Erittäin hyvää tsemppitreeniä, sanoisin! 

Vuoden hurahtaminen

Hiihto oli laji, josta innostuin ihan hirveästi viime keväänä. Helsingissä oli upeat peltoladut ja maisemat olivat yleensä kohdillaan. Suksi luisti useamman kerran ja tein jopa ensimmäiset yli 20 kilometrin hiihtolenkit tänä vuonna. Hiihto on hieno ja kokonaisvaltainen laji, jota todellakin tahtoisin harrastaa useamminkin. Oi, lunta saisi taas tulla tännepäin Suomeakin, kiiiitos!

Paljon jäi vielä kertomatta, ja kuvia selaillessa muistinkaan miten hieno liikuntavuosi minulla oli! Palaan vielä kootummin vuoteen 2016 yhdellä postauksella, mutta tässä vuoden vaihtumisen kunniaksi joitain paloja tästä vuodesta. 

Kiitos teille lukijoille, kun olette pysyneet täällä blogissani mukana! Teidän kommentit ja tykkäykset ovat tämän harrastuksen suola. Jatketaan samaan malliin!

Oikein sporttista ja nautinnollista uutta vuotta 2017 kaikille! Olkoon se kaikille juuri sellainen, kuin toivoisi! Muistakaa nauttia elämän pienistä, hyvistä hetkistä ja kaikesta siitä, mitä teillä on. :)