Sporttaillaan 4v ja oivalluksia :)

"Hei, olen 25-vuotias sporttihenkinen nainen, jonka erityisiä kiinnostuksen kohteita, mitä liikuntaan tulee, on juokseminen, ryhmäliikunta, salitreenailu ja pallopelit! Olen koko ikäni harrastanut pallopelejä, ensin jalkkista ja sitten sählyä, joten yksilölajit tulivat kuvioihin paljon myöhemmin! Nykyisin ne ovat selvä intohimoni!"

Näin kirjoitin blogiini 12.11.2012 eli reilu neljä vuotta sitten. Olin päättänyt aloittaa blogini pitämisen, jotta saisin jauhaa rakkaasta liikuntaharrastuksista niille, joita asia todella kiinnostaa. Nykyisin blogini on paljon muutakin kuin pelkkää puhdasta liikuntaa, sillä esimerkiksi haluan jakaa täällä rakkautta ulkoilua ja luontoa kohtaan, arkisia helmihetkiä tai pohdintoja, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ajatuksia sekä toki niitä liikuntahurahduksia. Mä olen aina pitänyt blogiani tärkeänä paikkana itselleni, sillä tänne on hyvä kirjoittaa omia ajatuksia auki. Olen myös löytänyt täältä samanhenkistä porukkaa (osan jopa ihan irl-elämäänkin!), joiden kanssa on mukava vaihdella mielipiteitä eri asioista ja tsempata toisia liikkumaan. Liikunta on kuitenkin itselleni yksi hyvinvoinnin kulmakivistä. En voisi kuvitella elämääni ilman liikuntaa, sillä niin paljon iloa, energiaa ja elämyksiä se minulle antaa. Sellaisia elämyksiä, joita muistelen vielä kiikkustuolissa vanhana.

Blogini ensimmäisen postauksen kuva

Blogin kirjoittamistahti on hidastunut selkeästi. Varsinkin viime aikoina olen harmitellut vuorokauden tuntimäärän vähyyttä. Toki ei se huono juttu ole, jos arjessa on niin paljon elementtejä, etten ehdi blogia päivittämään. Ehkä myös nykyisin arvostan kotona "nollaamista" sen verran enemmän kuin aiemmin, että en osaa ensimmäisenä kotona olla blogiin päivittämässä. Blogiin kirjoittaminen vaatii aikaa, koska haluan panostaa teksteihin enkä vain hutasta niitä ulos. Siksi kirjoittelen nykyään harvemmin, mutta missään nimessä en halua lopettaa blogin pitämistä. Toivottavasti te lukijat jaksatte kulkea mukana vielä jatkossakin, vaikka päivitystahti on väljempi. Vuorovaikutus on kuitenkin blogin parhaita puolia ja syitä, miksi jatkan jaksaa kiireenkin keskellä.

Ajattelin tämän synttäripostauksen mukana vastata minulle osoitettuun #oivalluksia haasteeseen, johon sain haasteen Kantapääopistossa-blogista. Haastehan on seuraava:

Oivalluksia-haaste eli #oivalluksiahaaste

"Poimi puhelimesi kätköistä 10 (tai itsellesi sopiva määrä) kuvaa, jotka spontaanisti herättävät ajatuksia. Pikku oivalluksia tai muuta jakamisen arvoista. Kuvien laadulla ei nyt ole väliä vaan sillä, mitä niistä haluat kertoa. Lyhyesti - lause tai kaksi/kuva riittää, varsinkin jos kuvia on paljon. Voihan niistä kiinnostavammista tehdä vaikka omat postauksensa. #oivalluksiahaaste"

Puhelin on täynnä ruokakuvia. Ruuanlaitto on mulle arjen parasta puuhastelua. Tykkään panostaa ruuan makuun ja laatuun. Kokkaaminen on mulle sydämen asia. Hyvä ruoka on suurta nautintoa ja parasta on tietysti kokata muilekin ja jakaa ruuan ilo yhdessä ruokapöydän ääressä. Tässä kuvassa toinen oivallus on leipä: mun vatsani ei oikein pidä ruisleivästä vaikka itse rakastan sen makua. Onneksi 100% kauraleivät on terveellisiä ja erinomaisen makuisia, kuten vaikka tämä Lidlin paistopisteen kotimainen luomukauraleipä.

Tästä kuvasta oivallan, että liikunta todellakin antaa minulle sitä iloa. Varsinkin, jos saan liikkua ulkona. Mä en voisi kuvitellakaan että harrastaisin lajia, jossa ollaan vallan sisällä. Ulkoilma piristää työpäivän jälkeen ja olo on aina energinen. Parasta päännollausta on juosta heti töistä kotiin tai työpäivän jälkeen lenkki. Toinen oivallus on se, että olen oikeasti ollut todella iloinen lumesta nyt marraskuussa. Lumi tuo valoa ja kauneutta synkkyyden keskelle.

Oivallan tästä kuvasta, että mun suurin menoerä on urheiluvaatteet ja -varusteet. Viimeisin ostokseni on nämä Sarva Xero -nastakengät talvilenkkeilyyn. Mä ostan harvemmin normivaatteita tai meikkejä, mutta urheiluvarusteisiin menee säännöllisesti rahaa. Hups! :D

Tämän kuvan oivallus on rakkaus lapsuuden maisemia kohtaan. Turku on minulle se todellinen kotikaupunki, vaikka en siellä varsinaisesti ole asunut kuin vuoden elämästäni (naapurissa kyllä sitäkin enemmän). Mulla ei ole mitään siteitä Helsinkiin, nykyiseen kotikaupunkiini, jos ei lasketa niitä rakkaita ihmisiä, joita täällä on. Helsingissä mua ärsyttää sen suuruus, pitkät välimatkat, ruuhkat ja ihmispaljous. Turku on paljon paremman kokoinen, kaunis ja yhtä merellinen kaupunki kuin Helsinkikin. Toivoisin joskus vielä asuvani Turussa, lenkkeileväni Aurajoen rantaa pitkin ja hakevani kauppatorilta vihanneksia ja marjoja. 

Livemusiikki on mulle tärkeää. Mulla on vain kourallinen bändejä, jotka on niin hyviä tai olen kuunnellut niin paljon, että haluan käydä keikalla. Mutta sitten kun niille keikoille pääsen, ovat ne mun tähti-iltoja. Nautin tunnelmoinnista musiikin tahdissa, nautin katsoa bändin soittamassa intohimoisesti ja nautin laulaa yhdessä muiden fanien kanssa biisejä. Tämä kuva on Biffy Clyron keikalta viime kuussa. Tuo ilta oli ainutlaatuinen monestakin syystä. <3

Mä en pelästy, vaikka polkulenkillä tulisi pari vetolossia väliin. Mä tykkään haasteista ja seikkailuista ja tämän kuvan oivallus on ehdottomasti se, että nautin kaikesta, mitä saan tehdä ulkona omalla keholla. Elämä on seikkailu, todellakin. 

Viimeinen oivallus on eväät. Mä tykkään tehdä eväitä töihin, ja 90% päivistä syön omia eväitä. Mä olen pihi ihminen, ja omien eväiden syöminen yksinkertaisesti tulee halvemmaksi. Lisäksi annoskoot pysyvät sopivina ja rasiassa on pääsääntöisesti jotain terveellistä ja sataprosenttisesti maukasta ruokaa. Eväiden teko ei ole hankalaa, kun yleensä rasiaan päätyy edellisen päivän jämiä. Tässä kuvassa eväänä on bataatti-feta-kvinoasalaattia, namnam.

Viikonloppu on taas ollut elämyksien täyteinen ja mahtava! Perjantaina olin rogaamassa Tampereen yössä, mutta palaan siihen paremmin myöhemmin. Muuten juhlimme isänpäivää ja tänään olimme isolla porukalla hohtominigolffaamassa ja syömässä. Toivottavasti muidenkin isänpäiväviikonloppu on mennyt kivasti. 

Onnea vielä blogilleni 4-vuotispäivänä! Hurraa!! Kiitos teille lukijoille!

Millaisia oivalluksia kuvistani teille tuli? Oliko teillä mukava viikonloppu? :)