sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Caminito del Rey - "Maailman vaarallisin vaellus"

Vaikka ainakin täällä Etelä-Suomessa ollaan saatu nauttia jo upeista talvikeleistä sekä marraskuun harmaudesta, niin palataan täällä blogiin vielä hetkeksi ihanaan lokakuun alun Espanjan matkaan. Vietimme hyvässä seurassa oikein ihanan ja lämpimän viikon Aurinkorannikolla vuoropäivin löhöillen ja reissaten. Meillä oli auto käytössä, joten pääsimme hyvin liikkumaan eri paikkoihin. Jo matkaa varatessa oli selvää, että halusimme mennä tsekkaamaan 2015 keväällä uudelleen avatun, "maailman vaarallisimmaksi vaellusreitiksi" kutsutun Caminito del Reyn vaelluksen. Vaellus on melko suosittu ja koska reitille otetaan vain 600 kävijää päivässä, pitää sinne varata liput etukäteen tiettyyn aikablokkiin. Lippu maksaa 10€/naama, joten pienen summan joutuu pulittamaan, mikäli reitille haluaa.



Vaellusreitin historia on kiinnostava. Alunperin reitti on rakennettu jo 1900-luvun alussa, jolloin sitä käytettiin Gaitanesin rotkon ylittämiseen. Polku kulkee pitkin rotkon ja kallion seinämiä ja aikanaan siinä ei ollut mitään kaiteita, vaan reitiltä on ollut turvaton, jopa satoja metrejä korkea pudotus rotkoon. Vuonna 2000 reitti suljettiin useiden kuolettavien onnettomuuksien jälkeen. Reitti oli pitkään suljettu, mutta avattiin vuosien kunnostamisen jälkeen uudelleen maaliskuussa 2015. Uusittu reitti on turvallinen ja kulkee osittain vanhaa reittiä myötäillen eli rotkon seinämiä pitkin. Vanha reitti on hienosti jätetty ennalleen, jotta sitä pääsee kauhistelemaan oman turvallisen kävelyn aikana. Sen verran rappeutunut tuo vanha reitti on, että ei ihmekään, että vaellusreitti on päätetty aikoinaan sulkea.

Caminito del rey on pisteestä toiseen pisteeseen kulkeva vaellus, joka ei siis ole rengasreitti. Lipunoston yhteydessä on mahdollista ostaa myös paluumatkalle lippu bussikyytiin 1,5€ hintaan. Meidän lähtömme tapahtui pohjoiselta portilta, jonne oli helppo lähestyä autolla. Jätimme auton parkkipaikkaan ravintolan lähelle. Parkkis oli pieni, mutta vielä aamulla siellä oli hyvin tilaa. Parkkimaksu oli 2€. Lähdimme kävelemään muutaman kilometrin matkan varsinaisella lähtöportilla. Kävely oli helppoa ja hyväkulkuista. Reitin alussa oli tunneli, joka oli todella hurja, kun piti mennä monta sataa metriä kapeaa ja ahdasta tunnelia pitkin pimeässä. No, siitä selvittiin ja päästiin loppuaika nauttimaan hienoista maisemista. Alla kulki koko ajan joki, jonka vartta pitkin reitti kulki. Olimme lähtöportilla hyvissä ajoin liian aikaisin, mutta pääsimme lähtemään aiemman ryhmän mukana varsinaiselle noin kolmen kilometrin vaellusosuudelle.



Portilla saatiin kypärät päähän ja kerrattiin turvallisuussääntöjä. Vaikka lähdimme porukassa porteista etenemään, niin porttien sisällä reitillä saisimme edetä juuri niin hitaasti tai nopeasti kuin haluamme. Puolen tunnin välein tapahtuvat lähdöt ovat vain tarkoituksena porrastaa ihmismassat reitillä, sillä polku on melko kapeaa koko matkan ajan. Reittihän on laudoitettu suurimmalta osalta kallion reunaan, joten se on hyvin erilainen, kuin mitä muissa vaeltamissani reiteissä. Näkymä rotkoon ja vuorille oli koko ajan sanoinkuvaamattoman upea ja pudotus alas oli jopa satoja metrejä, joten hurjaa oli kävellä siinä, vaikka turvallinen olo olikin koko ajan. Etenimme hitaasti maisemia ihaillen koko matkan. Puolivälissä matkaa pidimme evästauon. Rotko toimi muuten tuulitunnelina, joten kuuma ei reitillä päässyt tulemaan. Toisinaan tuntui, että pää lähtee irti.




Lopulta varsinainen Caminito del Reyn vaellus ei ole kovin pitkä, noin 3-4 kilometriä. Kokonaismatkaksi meillä tuli 9 kilometriä autolta bussikyyfitykseen. Vaellusreitin lopussa oli riippusiltaylitys, joka oli mieleenpainuva. Oli jännää päästä vihdoin ylittämään rotko sen sijaan, että kävellään sen vieretystä. Vaellus ei ollut fyysisesti raskas, ainakaan pohjoisesta etelään kuljettaessa. Reitti vietti alaspäin koko matkan ajan, joten toiseen suuntaan tilanne voi toki olla eri. Päätöspisteessä oli myyntikoju ja kypärien palautuspiste. Paluukyydin pysäkin löytäminen ei ollut aivan helppoa El Chorron kylässä, mutta ystävälliset työmiehet auttoivat meitä. Jotain opasteita voisi kuitenkin olla, sillä moni vaeltaja tarvitsee bussikyydin takaisin parkkipaikalle. Vaellus oli ainutlaatuinen kokemus ja maisemat taas omaa luokkaansa. Voin suositella lämpimästi tätä reittiä, jos liikkuu etelä-Espanjan suunnilla. Tämä sopii hienosti vaelluskohteeksi porukalle, jossa kaikilla ei ole niin kova kestävyyskunto, sillä hitaasti edetessä tämä ei suuria ponnisteluita vaadi. Malagasta ajaa reilu tunnin verran pohjoiseen lähtöpaikkaan. Me yhdistimme tämän maaseutumatkailun upeaan Rondan kaupunkivierailuun!

Oletko käynyt Caminito del Reyssa? Mitkä on sun mielestä Andalusian parhaat paikat? Entäs lempparivaellusreitit maailmalla? :)

4 kommenttia:

  1. Ohhoh, muistelen kirjoittaneeni tuosta reitistä vuosia sitten, tosi hienoa lukea kun joku tuttu on sen oikeasti kulkenut.

    Samassa bloggauksessani taisi olla myös tästä reitistä http://www.uqpu.net/teahouse/ , se on varmaan sitten todo-listallasi seuraavana? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei joo, oli pakko kaivaa sun bloggaus esille. :) Jännää!

      Toi Teahouse olis aivan sairaan magee! Valitettavasti sinne ei oo vielä reissuu suunnitteilla.. kevään suuret matkasuunnitelmat laittaa reissubudjetit jäihin vuosiks, hahah. :'D

      Poista
  2. Siis voi vitsi, tuo on kyllä niin hienon näköinen paikka! Pitääpä alkaa suunnitella Espanjan lomaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Caminito del Rey on kyl upea! Eli ehdottomasti Espanjaan, Andalusia on ainakin ihana. :) Samalla reissulla käytiin El Torcalin luonnonpuistossa, ihan mahtava paikka sekin!

      Mä haluaisin joskus Pyreneille :)!

      Poista

Kommentoi on bloggaamisen suola. Arvostan jättämääsi kommenttia suuresti :)