sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Vuoden toinen roga: Hämeenlinnan kaupunkirogaining

Näin Loppiaisrogainingissa mainoksen Hämeenlinnan kaupunkirogainingista, ja innostuin heti. Vaikka kyseessä oli "kaupunkirogaining", niin silti Hämeenlinna kaupunkina kiehtoi melko paljon. En ole juuri koskaan käynyt siellä, jollei  monen vuoden takaista visiittiä Aulangossa lasketa. Kaupunki oli muuten minulle aivan tuntematon, ja koska kivaahan uusiin paikkoihin on tutustua rogainingin merkeissä, ei ollut epäselvyyttä, pitäisikö Hämeenlinnan rogainingiin lähteä. Tiinakin innostui, joten niin oli Hihhulit taas viivalla. Tosi kiva, sillä ainakin yhteinen Salpausrogainingin jää tänä vuonna väliin mun reissun vuoksi. Tiinan kanssa on aina kiva mennä, sillä tunnetaan toisemme niin hyvin jo vuosien takaa. Lisäksi on tässä jo useampi pitkä rogaining yhdessä tarvottu läpi, ja aina on kiva olla rogaamassa yhdessä.


Hämeenlinnassa oli tarjolla tossulaisille kaksi sarjaa, Helan ja Sprint. Helan tarkoitti 5 tunnin mittaista kilpailuaikaa, ja Sprint kolmen tunnin sarjaa. Valitsimme tietysti Helanin, sillä tykkäämme pitkistä ja kiireettömistä suorituksista. Hämeenlinnaan lähdimme ajelemaan puoli yhdeksän aikaan aamulla, ja olimme tunnin päästä jo varaamassa itsellemme paikkaa koulun käytäviltä. Kymmeneltä saimme kartat, ja iloksemme kartta näytti riittävän haastavalta monenlaisten maastojen ja reitinvalintojen jälkeen. Pienen pähkäilyn jälkeen olimme jälleen kerran tehneet mielestämme ihan hyvän suunnitelman, joskin tällä kertaa menimme enemmän "mutulla". Emme mittailleet reitin pituutta, vaan kartan keskellä ollut lähtö ja maali tarjosi hyviä oikaisu- tai pidennysvaihtoehtoja tarvittaessa. Klo 11.05 pääsimme fillarisarjalaisten jälkeen lähtemään. Pakkasta oli 2 astetta, hieman tuulinen ja pilvinen keli. Lähes täydellinen siis.

Lähdimme hölkkäilemään mukavan leppoista vauhtia eteenpäin, ja ensimmäiselle rastille heti kivuttiin maston luokse korkealle. Tästä jo vähän aavisteltiin, että kyseessä olisi aika mäkinen kaupunkirogaining. Kivasti kartalla oli myös kaupunkimetsää katujen lisäksi. Pyörisimme eri puolilla Hämeenlinnaa; omakotialueilla, kerrostalolähiöissä, harjumaisemissa, pikkumetsissä ja isojen teiden varsilla sekä lopuksi ihan keskustassa. Kisakeskuksena toimi koulu, joka sijaitsi myös aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Alku eteni leppoisasti, ja parin tunnin jälkeen pääsimme reitin vehreimmälle alueelle, eli Ahvenistolle. Siellä oli tarjolla ihan metsäpolkuja ja kauniita harjumaisemia. Korkeuseroja oli paljon, sillä välillä kävimme aivan lammen rannassa, jonka jälkeen kiipesimme harjulle, josta taas pudotettiin alemmas ja kivuttiin takaisin korkealle hyppyrimäen juurelle. Maisemat olivat kauniin talviset ja palkitsevat. Eväätkin olivat taattua GU-laatua, eli maailman parhaita geelejä ja geelikarkkeja. Tällä kertaa en ollut panostanut hyviin pähkinäpusseihin tai parempiin kisaeväisiin, sarjan ollessa "vain" 5 tuntia. Heh.



Ahveniston mäkien jälkeen saimme pakarat jo tuleen, joten sen jälkeen oli hyvä mennä hieman tasaisempia reittejä. Missään vaiheessa ei tuntunut maastot todella tasaisilta, vaikka niin voisi kaupunkisuunnistuksessa olettaa, vaan koko ajan oli pientä tai isompaankin mäkeä. Mutta ei se haittaa, se kuuluu lajin luonteeseen. Usein rastit ovat mäen korkeimmilla kohdilla tai muuten reitit kulkevat niin, että kannattaa ylittää isompiakin mäkiä. Maisemat olivat silti koko ajan hienot, jopa silloin kun tulimme keskustaan. Pääsimme näkemään nähtävyyksiä, kuten Hämeen linnan, Sibeliuspatsaan, hienoja raunioita sekä muita kivoja paikkoja. Rogainingissa parasta on aina päästä katselemaan paikallisia hienouksia, joten ilomielin kietää välillä kaupungissakin. Lopuksi lähdimme vielä hakemaan Varikonniemeltä kympin rastia ja palasimme penen kiertoreitin turvin kaupungille ja maaliin. Lopussa matkanteko alkoi todella tuntua jaloissa, mutta yllättäen sitä vain jaksaa pitää jalkoja liikkeessä.


Maaliin saavuimme ajassa 4h47min, pisteitä keräsimme 151, kilsoja tuli mittariin lähes 36 ja 600 nousumetriä kerättiin! Huhhuh, aika hyvä sunnuntailenkki! Rogaining on kyllä siitä hienoa, että taas meni viisi tuntinen kuin siivillä. Koko ajan on tekemistä kartan kanssa, joten ei ehdi tylsistymäänkään. Maalissa oltiin hyvävoimaisina, joskin väsyneinä tietty. Kiva lenkki tuli heitettyä, jes! Kiitos Tiinalle seurasta jälleen kerran sekä Hämeenlinnan Tarmolle kiitos tästä uudesta kivasta tapahtumasta. Rogaining on parasta!

Olitko sä mukana? Tahtoisitko viettää joskus päivää rogaten? :)

6 kommenttia:

  1. Kyllä! En ollut tuolla mukana, mutta rogaining kiinnostaisi:) Sen yhden olen vasta käynyt, mutta se koukutti. Voittaa perus pitkän lenkin mennen tullen:)
    Itse asiassa olen miettinyt monesti, jos itse järjestäisi moisen tapahtuman, kun täällä meilläpäin ei niitä ole vielä järjestetty. Kuntorasteja, suunnistuskisoja, seikkailukisoja ja -treenejä ja muita multisport-tapahtumia on, mutta ei rogainingia. Hyviä karttoja ja maastoja varmasti löytyy, joten sen ei pitäisi olla ongelma... Tuletko viivalle, jos joskus järjestän?:D
    -H

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On täsmälleen samaa mieltä, että roga voittaa pitkän lenkin mennen tullen! :) Fiilis pysyy yleensä semikevyenä, koska pysähdellään välillä raateille ja kävellään pätkiä, tykkään!
      TODELLAKIN tulen, jos järkkäät.. heh! Näitä ei kyllä liikuaa ole! :)

      Poista
  2. Ihan huikeeta menoa mimmit! Onnittelut upeasta rogasta!

    VastaaPoista
  3. Ootte te kyllä kovia!! :) Ja kuulostaa hauskalta! :) Mä en osaa suunnistaa ollenkaan, mutta rogaaminen kuulostaa kyllä tosi kivalta! Ehkä joku päivä?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Candy! :) Oli hauskaa taas kerran! :) Näissä rogainingeissa ei tartte niin hyvin suunnistaa, kun mittakaava on sellainen, ettei kartat oo kovin tarkkoja ja varsinkin jos mennään kaupunkialueella. Ehdottomasti joku kerta kokeilemaan!! :)

      Poista

Kommentoi on bloggaamisen suola. Arvostan jättämääsi kommenttia suuresti :)