Vuosi 2016 liikunnallisin silmin

Tänä vuonna aion siis nauttia minulle tärkeästä ulkoilusta, kasvattaa peruskuntoa ja olla läsnä niin liikunnassa kuin muussakin elämässä. Aion oikeasti juosta lenkkini suurella innolla ja halulla, enkä missään nimessä sen takia, että "ohjelmassa lukee niin" tai "että on pakko". 

Näin kirjoitin liikuntatavoitteeksi vuosi sitten. Koin silloin, ettei vuosi 2016 olisi mitenkään mullistava liikunnallisesti, sillä olin ilmoittautunut Karhunkierroksella 53 kilometrin matkalle sen sijaan, että olisin ottanut tavoitteeksi juosta pidemmälle kuin vuoden 2015 Nuts Pallas -juoksussa. Todellisuudessa tiedostin jo alkuvuonna, että vuodesta 2016 tulee hieno vuosi uusia kokemuksia kerryttäen. Halusin uusien haasteiden eli pitkän rogainingin ja swimrunin lisäksi kasvattaa peruskuntoa monipuolisesti, esimerkiksi liikkuen pyörällä töihin. Mitään suurempia tavoitteita en itselleni asettanut, enkä ollut alkuvuodesta kiinnostunut lähteä tavoittelemaan ennätyksiä katujuoksussa, vaan ennemminkin kerätä elämyksiä luonnossa liikkumisen parissa.

Helppo tavoite, helppo saavuttaa! Vuonna 2016 liikuin ennen kaikkea siksi, että halusin liikkua. Oli ilo huomata, että vaikka kesä oli kuormittavaa aikaa henkilökohtaisista syistä, liikunta pysyi silti mukana menossa. Itseasiassa liikuin viime vuonna taas muutaman tunnin enemmän, kuin vuonna 2015, joten liikunnan kokonaismäärä on ollut nousujohteinen jo pitkään. Liikunta on minulle henkireikä, josta en halua luopua edes vaikeimpina hetkinä, enkä missään nimessä halua jäädä sohvan pohjalle makaamaan. Silloin kun on muuten raskasta, pitää suhteuttaa liikunnan määrä, rankkuus ja lajit omaan jaksamiseen. Minä päätin, että kesällä harrastan vain niitä lajeja, joita kulloinkin haluan ja vain kevyesti fiilistellen. En tehnyt kesän aikana ainuttakaan kovempaa juoksutreeniä tai muutakaan, vaan ainoastaan peruskuntoilua eri lajien parissa. Vasta syksyllä minun teki mieli vauhtikestävyys-treenien pariin, ja teimmekin Annan kanssa joitain rata- tai mäkitreenejä yhdessä. Minulla oli hyvä into päällä kovempitehoisten treenien osalta, ja uskon että sama flow jatkuu, kunhan saan vain polven siihen kuntoon, että uskallan taas revitellä. Juokseminen juoksuradalla on yllättävän kivaa, vaikka normaalisti olenkin luontoliikkuja henkeen ja vereen.

Vierumäellä uusien ja vanhojen lajien parissa :)

Yksi merkittävä muutos aiempiin liikuntavuosiini oli se, että aloitin nuoruuteni rakkaan harrastuksen, salibandyn, yhdeksän vuoden tauon jälkeen uudelleen. Vaikka naisten aladivareissa pelaaminen ei vie kuin tunnin viikosta ja pelit päälle, niin silti se on etenkin tuntunut kropassa. Varsinkin peleissä itsensä likoonlaittaminen on tuottanut kehoon ihan uudenlaista rasitusta taas, ja opin kantapään kautta, että kehonhuollon on oltava yhä vahvemmin osa viikottaista liikuntaa, mikäli haluan pelata vielä tulevinakin vuosina, sekä elää liikunnallista elämää pitkään, vuosikymmeniä. Salibandy on tuonut kivaa monipuolisuutta treeneihin ja olen tykännyt pelaamisesta ja harjoittelusta kovin. Treenit ovat välillä kevyitä tekniikkapainotteisia ja välillä taas mennään kovempaa pelillisesti. Vieläkin minusta tuntuu jo lähes vuoden pelaamisen jälkeen, että olen hidas köntys kentällä, vaikka varmasti tilannenopeus on parantunut tauon jälkeisestä. Salibandy on lajieni kirjossa hyvin erilainen harrastus, sillä luonnossa rymyämisen sijaan juostaan sisällä pallon perässä. Mutta kaikeille on paikkansa, eikö? Tykkään etenkin lajin fyysisyydestä ja kroppa kroppaa vasten -väännöistä!

Olen kirjannut Heia Heiaan liikkumisia jo 5 vuotta, joten sieltä on kiva aina katsoa, millaisista lajeista ja määristä omat vuodet ovat koostuneet. Vuoden 2016 TOP lajit ovat:

1. Juoksu
2. Salibandy
3. Polkujuoksu
4. Pyöräily
5. Sunnistus
6. Kuntosali
7. Hiihto
8. BodyBalance

Olen siis jälleen liikkunut äärimmäisen kestävyyspainotteisesti. Voin ihan todeta, että painojen heiluttelu ei hirveästi innosta, ja pyrinkin tekemään sitä lähinnä siksi, että koen sen tärkeäksi mitä vanhemmaksi keho tulee. Lihaskunnon avulla selkä pysyy kunnossa, eikä vaivoja tule, ja puolestaan vahvat jalat ja keskivartalo antaa minulle tukea ns. päälajeissani. Kuntosalin lisäksi olen satunnaisesti jumpannut kotona ja tehnyt core-treenejä. Varsinkin marraskuussa innostuin core-haasteestani, mutta nyt säännöllisen lihaskunnon tekeminen on taas jäänyt. Lihashuoltoa olen pyrkinyt venyttelyn ja rullailun lisäksi pitämään huolen bodybalance- ja joogatunneilla, mutta kävin niillä yhteensä 20 kertaa, joka tekee alle joka toisena viikkona koko vuoden ajan. Se on liian vähäh, sillä optimistisena tavoitteena on käydä kehoa huoltavalla tunnilla joka viikkona. Uintia haluaisin harrastaa selkeästi useammin, mutta miten sinne altaalle lähteminen onkin niin vaikeaa... hmm!

Tiinan ja Satun kanssa Kuopiossa liikkumassa ja rentoutumassa

Alkuvuonna hiihdin jonkun verran, ja innostuin lajista paljon. Keväällä kokeilin paljon uusia lajeja, kuten kuntonyrkkeilyä ja baletin omaista barrea. Kesällä jatkoin suunnistusta aiempien kesien tapaan ja laji on edelleen yhtä mieluinen kuin pari vuotta sitten kipinän syttyessä. Suunnistusillat ovat parhaita mahdollisia kesäiltoja. Näin talvikaudella lajia on aina kova ikävä. Viime vuonna suunnistustapahtumista niin Jukola kuin Raatojuoksukin jäi väliin ja se vähän harmittaa. Tänä vuonna olisi tarkoitus päästä viivalle edes sinne Jukolaan! Kaiken kaikkiaan olen harrastanut viime vuonna 30 lajia, joten kovin monipuolista liikkuminen on, vaikka juoksu onkin selkeästi suosikki! Viime vuonna juoksin enemmän kadulla kuin aiempina vuosina, mutta tuttuun tapaan etenkin pitkistä lenkeistä suurin osa on juostu poluilla. Polkujuoksussa on vain sitä jotain, ja lisäksi se on kropalle armollisempi! Rogainingeissa kävin viime vuonna yhteensä 7 kertaa, joista pisin olin tietysti SM-Rogaining (24h) Tiinan kanssa.

Vuoden takaisessa vuoden 2016 ennakossa epäilin, etten ottaisi osaa kovin moneen tapahtumaan, enkä tosiaan ottanutkaan. Kävin vuonna 2016 rogainingin lisäksi seuraavissa tapahtumissa:

• Sipoonkorpi Trail 30k
• NUTS Karhunkierros 53k
• Porkkala Swimrun, kuntomatka
• Tampere Countryside marathon, 21k
• Nuuksio Classic marathon, 42k

Tapahtumat ovat kivoja ja iloisia aina, mutta melkein parhaimmat liikunnalliset hetket on koettu yksittäisissä harjoituksissa huippujen treenikavereiden kanssa tai omien ajatusten keskellä. Parasta tässä liikuntaharrastuksessa on se, että antaa fiiliksen viedä ja voi harrastaa juuri niitä lajeja ja sillä intensiteetillä, mikä milloinkin itselleen sopii! Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia tavoitteita ja haaveita, joista kerron tarkemmin tulevissa postauksissa.

Millainen oli sinun liikuntavuotesi 2016? Mitä lajeja harrastit eniten ja mitä olisit toivonut harrastavasi ehkä vähän enemmän? :)

Muista myös endorfiininpöllyiset parhaat palat ;)