Ballerina vs. nyrkkeilijä

Mä olen jo pidemmän aikaa huutanut monipuolisen liikunnan puolesta! Mulla oli pari vuotta sitten hetkeni, jolloin olin tosi hurahtanut juoksuun, enkä ihan kovinkaan paljon muuta tehnyt. Vaikka loppujen lopuksi myös silloin kun olen juossut "enkkakilsoja", olen käynyt myös salilla tai jumpissa melko ahkeraan. Nykyään myös kestävyyslajien kirjo on huomattavasti monipuolistunut muun muassa työmatkapyöräilyn, suunnistuksen, uinnin ja hiihdon myötä.

Monipuolisuuteen on panostettu jo minun nuoruuteni salibandyajoilla. Salibandyn pelaaminen ei itsessään ainoastaan kehitä pelaajaa hyväksi pelaajaksi, vaan lisäksi on hyvä tehdä muunlaistakin harjoittelua. Meillä ohjelmassa oli ihan perus lenkkiä, erillaisia nopeutta tai räjähtävyyttä harjoittavia juoksutreenejä esim. mäessä, radalla tai loikkien, koordinaatioharjoituksia, voimaharjoittelua, painia sekä muiden pallopelien pelaamista. Esimeriksi jalkapallo opettaa menemään iholle kiinni sen sijaan että huitoisi mailalla metrin päästä ja ultimate puolestaan opetti hakemaan pallottomana tilaa, johon kaveri voisi syöttää.

Nykyisin liikun monipuolisesti siksi, että se on hauskaa! Monipuolisuus pitää mielenkiinnon yllä liikuntaa kohtaan, aivot sopivasti kuormitettuna sekä vaihtelevuus muistuttaa niiden aivan rakkaimpien lajien merkityksestä itselleen. Voi pojat, juoksulenkki tuntuu ihanalta, jos on vaikka monta päivää pyöräillyt ainoastaan työmatkoja edes takas! Monipuolisuuden tuomaa hyötyvaikutusta siihen omaan ykköslajiin ei voi jättää myöskään mainitsematta. Jokainen varmasti ymmärtää, että ihmiskeho on moniosainen kokonaisuus, johon vaikuttaa monet osaamiset. Juoksijalle on eduksi, jos jaloissa on voimaa, tasapaino on hyvä ja osaa käyttää käsiä juoksun tukena, esimerkiksi. Näitä kaikkia ominaisuuksia voi toki harjoittaa juostenkin, mutta myös muiden lajien parissa. Yleisesti minun mielestäni, varsinkin niin kauan kuin ollaan kuntoilijoita, monipuolisuudesta ei ole haittaa, vaikka olisikin jokin "ykköslaji".

Mä olen viime aikoina päästänyt jumppari-Hannan valloilleen! Jo uudenvuodenaattona kävin kokeilemassa minulle täysin epämukavuusalueella olevaa Sh'bam-tuntia, joka osottautui varsin hauskaksi kokeiluksi! Tänä vuonna olen jatkanut monipuolista liikkumista, mutta valinnut lajeja, jotka kuitenkin kiinnostavat minua oikeasti. Tanssi ei ole koskaan ollut mulle luonnollinen tapa liikkua, ellei sitten puhuta jostain "yksin kotona mopin varressa heilumisesta" ;) Olenkin tutustunut kahteen toisistaan varsin erilaiseen lajiin, nimittäin barreen ja kuntonyrkkeilyyn. Nyrkkeilyn moni varmasti voi kuvitella minun räväkälle ja hieman poikamaiselle luonteelleni sopivaksi, mutta kuka olisi uskonut, että minä käyn tunnilla, jossa tehdään balettiliikkeitä?!

Kuva: sats.fi

Ja mä olen käynyt barressa jo kahdesti!! Ja se oli mielestäni jopa kivaa! Voisin kuvitella meneväni vieläkin, mutta harmikseni tunti on minun vakkarikeskuksessani aina samaan aikaan kuin easy yoga -tunti, josta olen taas innostunut. Barre on siis urheilullisin elementein varustettu balettitunti, joka tehdään pääosin balettitangon kanssa. Barressa tehdään liikesarjoja, joihin kuuluu muun muassa pliét ja relevét, eli polven joustot ja varpaille nousut. Barressa core on koko ajan tiukkana ja pakarat ja koko jalat tekevät töitä. Mä ihastuin barreen siksi, että liikkeet eivät ole rytmillisesti kovin vaikeita, mutta tunti on hyvin erilainen muihin käymiini tunteihin verrattuna ja riittävän haasteellinen. Se on yhtä aikaa keholle luonnollinen ja lempä sekä vaativa. Todella kivasta ryhmäliikuntauutuudesta on siis kyse!

Toinen keskukseni uutuustunti, jolla olen käynyt, on box-niminen kuntonyrkkeilytunti. Kuntonyrkkeilyssä tehdään pareittain (mulla on ollut parina Tiina, jee!) lyönti- ja potkuharjotteita ja käsissä on joko nyrkkeilyhanskat tai pistehanskat, joihin pari lyö. Tunnilla käydään yleisiä nyrkkeilyn tekniikoita läpi, mutta pääpaino on hikisessä treenissä. On oikeasti kiva mäiskiä nyrkeillä, kun saa osua oikeaan kohteeseen. Isku tuntuu mukavasti selässä ja tekee ylävartalolle todella hyvää. Yleisesti tunnin rakenne on sellainen, että ensin toinen pareista tekee lyönti- tai potkusarjoja kahden minuutin ajan ja sitten on vuorostaan toisen parin vuoro. Pistehanskojen pitäminen on aktiivista palauttelua, koska siinäkin joutuu olemaan hereillä koko ajan. Lyöntejä pitää aina hiukan tulla vastaan. Näiden perussarjojen lisäksi teemme välillä sykesarjoja, joissa tehdään kovia sarjoja ja esimerkiksi burpeeita vuorotellen parin minuutin ajan. Lopputunnista olo on yleensä todella väsynyt ja vaikka kuinka haluaisi lisätä lyönteihin voimaa, ei sitä enää löydy! Kuntonyrkkeilytunti vetää nöyräksi, mutta on samanaikaisesti huippuhauska! Ikinä ei ole tunti mennyt niin nopeasti kuin torstai-iltapäivisin SATSin salissa! Huhhuh!

Mä olen kyllä melkoisen avoin kaikenlaiselle liikunnalle ja mielelläni kokeilen uuttakin! Sellaiset tunnit, jotka vaativat suurta rytmitajua, saattavat jäädä kokeilematta, mutta muutoin tykkään kyllä testata rajojani. Tällä hetkellä mun tekisi tosi paljon mieli lähteä esimerkiksi kiipeilemään. Olen kyllä joskus käynyt, mutta siitä on jo aikaa. Myös ilmajoogaa olisi mukava joskus kokeilla. Kyllä lajeja aina riittää kokeiltavaksi!

Tykkäättekö te lähteä kokeilemaan uusia lajeja helposti vai koostuuko treeniviikko aina samoista tutuista lajeista? Mitä haluaisit nyt kokeilla ja mitä et kokeilisi mistään hinnasta? Onko joku muu ollut barren kaltaisella tunnilla tai kuntonyrkkeilemässä?