Missä mennään liikunnan kanssa vuonna 2016?

Tammikuu alkaa tulla päätökseen tämän vuoden osalta. Monelle vuoden alku onkin omien elämäntapojen tarkastelun aikaa. Jotkut ovat ottaneet timmikuu-haasteen vastaan ja ovat eläneet tammikuun ilman herkkuja. Toiset taas aloittavat innokkaan kuntoiluharrastuksen vuoden alussa ja kolmas asettaa tavoitteita uudelle vuodelle. Juoksen puolimaratonin. Osallistun triathloniin. Kyykkään oman kehon painolla... Tuttuja juttuja minullekin vuosien takaa. Tänä vuonna en halua olla ketään näistä tyypeistä, vaan haluan jatkaa hyväksi havaittua polkua pitkin. En halua asettaa liiallisia tavoitteta tai vaatimuksen liikunnan tai ravinnon suhteen, vaan pitää rento ote jatkossakin!

Elän mielestäni melko terveellistä elämää, jossa peruspilarit eli liikunta, ruoka ja lepo näyttelevät pääosaa vapaa-ajallani. Tykkään elää liikunnalista elämää, olla elämäntapaliikkuja. Suoraan sanottuna liikunnasta on tullut niin luonnollinen osa elämää, ettei sitä osaa kyseenalaistaa. Liikunnan harrastaminen myös kannustaa terveelliseen ruokailuun, sillä hyvin ravittuna jaksaa liikkua ja elää vahvemmin. Herkuttelen suht' säännöllisesti, mutta tervejärkisesti. Tuskin koskaan minulle käy "hups, söin koko suklaalevyn" -fiilistä, vaan herkuttelu pysyy aioissa, ja lisäksi toisinaan annan itseni luvan kanssa mättää herkkuja suuhun ihan ilman rarjoituksia. Tarkoituksella. Aion siis tänäkin vuonna jatkaa samaa tuttua omaa kaavaani. Jos jotain kaipaan enemmän, voisin vielä entisestään panostaa uneen ja aiempiin nukkumaanmenoaikoihin arkena, vaikka melko hyvin jo niitä kahdeksan tunnin yöunia saankin nukuttua.

Liikuntaharrastus on monipuolistunut hurjan paljon viime vuosina. Juoksu on edelleenkin suosikkilaji, mutta sen rinnalle on tullut paljon muita lajeja. Työmatkapyöräilyä, suunnistusta, uintia, kuntosali- ja lihaskuntotreeniä, bodybalancea ja muita lempeämpiä lajeja sekä uusimpana villityksenä hiihtoa. Olen viime aikoina joka vuosi kokeillut jotain uutta ja ihmeellistä liikunnan saralla. On ollut ensimmäisiä maratoneja, ensimmäisiä polkujuoksuja, ensmmäinen triathlon, ensimmäinen multisport-tapahtuma, ensimmäinen ultrajuoksu... monet kysyvätkin, mikä on mun seuraava villitys? Entä jos tänä vuonna ei olekaan mitään uutta. Minulla on tällä hetkellä hyvin rauhallinen olo liikunnan suhteen ja en koe suurta tarvetta mennä eteenpäin tai kokea taas jotai täysin uutta. Minulla on hyvä näin, rakkaiden lajien kanssa.

Tänä vuonna aion siis nauttia minulle tärkeästä ulkoilusta, kasvattaa peruskuntoa ja olla läsnä niin liikunnassa kuin muussakin elämässä. Aion oikeasti juosta lenkkini suurella innolla ja halulla, enkä missään nimessä sen takia, että "ohjelmassa lukee niin" tai "että on pakko". Toki tavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttaminen tuntuu hyvältä, ansaitulta ja palkitulta, mutta ne eivät saa olla pääasiallinen syy harrastaa liikuntaa. Tietysti aina voi olla päiviä, kun treeni ei kulje tai ei ole niin kivaa, mutta jos jatkuvasti on pakkopullan tunne tai väkinäinen olo, niin ei ole hyvä juttu mielestäni. Liikunnan pitää tuoda iloa ja jaksamista elämään, eikä viedä sitä.

Olenkin tänä vuonna asettanut maltillisia pääkohtia liikuntavuoteeni ja tiedossa ei ole mitään järin uutta ja mullistavaa. En aio yrittää enkkajuoksuja tai pidentää matkoja tänä vuonna. En välttämättä kokeile mitään täysin uutta lajia, paitsi että ollaan näillä näkymin Askel askeleelta -Satun kanssa menossa Swimrun-tapahtumaan kesällä. Sitä tukemaan löysin mukavan haasteen kesäkuulle, nimittäin avovesiuintitapahtuman Helsingistä. Uinti ei ole minulle uusi harrastus, sillä triathlon-villityksen ansiosta olen viime vuosina ottanut uinnin osaksi treeniviikkoja. Nyt kuitenkin uinti on jäänyt vähemmälle, joten nämä haasteet ovat oivia innokkeita ottamaan taas tämän upean ja monipuolisen lajin treeniohjelmaan mukaan! Uinti on mielestäni parhaimmillaan kesällä avovedessä, luonnon läheisyydessä. Pelottavaa ja kiehtovaa samanaikaisesti. Triathloniin tuskin tulen kesällä ottamaan osaa, sillä pyöräilyyn en ole löytänyt intoa työmatkapyöräilyä enempää.

Juoksu ja etenkin polkujuoksu tulee olemaan mulle tärkeitä kesällä. Tällä hetkellä treenimielessä on Nuts Karhunkierroksen 53 kilometrin matka, joka tulee olemaan mun toinen ultrajuoksu. Matka ei pitene Pallaksesta (itseasiassa lyhenee), mutta profiililtaan Karhunkierros on hyvin erilainen. Innolla lähden katsomaan keväistä Kuusamoa ja polkujuoksubuumia, sillä tapahtuma on myyty loppuun jo hyvissä ajoin. Rogaining pitää minut myös liikkeessä, sillä Tiinalla ja mulla on suuria unelmia kesäksi. Keväällä olemme varmuudella menossa 12 tunnin Salpaus-rogainingiin, mutta sen lisäksi haaveilemme kovasti ensimmäisestä 24 tunnin rogainingista. Saa nähdä, mitä kaikkea hurjaa sitä tuleekaan lopulta tehtyä tänäkin vuonna! Nyt kun kirjoitin asioita auki, niin huomaan, että vuodesta 2016 on sittenkin mahdollisesti tulossa hyvinkin jännä ja mullistava!

Tapahtumiin en aio osallistua välttämättä kovinkaan moneen, vaan yritän keksiä omia tempauksia yksin tai yllytyshullujen kavereiden kanssa! Lisäksi haaveilen uusista vaelluksista ja reissuista, mutta niiden suhteen asiat selkeytyvät ajan kuluessa. Mä uskon, että tästäkin vuodesta tulee huippu ja ikimuistoinen kaikella tapaa.

Missä te menette liikunnan kanssa tänä vuonna? Onko joku lähdössä samoihin hullutuksiin vai millaisia tavoitteita teillä on täksi vuodeksi? Miltä mun tempaukset ja ajatukset kuulostaa?