maanantai 30. maaliskuuta 2015

Hihhuli on tööt kevät-rogan jälkeen!

Olipahan viikonloppu. Kellojen siirto, sitä seurannut vähänuninen yö ja seuraavana aamuna kisattu kevät-rogaining ei ole paras mahdollinen kombo, voin kertoa. Mä en tiedä mikä mulle lauantai-ilallla tuli, kun menin ihan normaalisti nukkumaan. Menin 22.30 aikoihin sänkyyn, jotta kellojen siirrosta huolimatta ehtisin nukkua vähintään kahdeksan tuntia. Aamulla oli tarkoitus lähteä yhdeksän aikaan kohti Kuusijärveä ja kevät-rogainingia. Nukahdinkin ihan normaalin nopeasti, mutta tunnin nukkumisen jälkeen heräsin, ja aloin pyöriä... virkistyin. Kiukustuin ja ahdistuin. Tajusin, että aamu lähestyy koko ajan, mutta uni vaan ei tule. Muistan katsoneeni kelloa viimeisen kerran melkein kahdelta yöllä, eli periaatteessa kolmelta. Huhhuh, ei paljon hymyilyttänyt, kun 7.30 kello sitten soi, ja oli aika herätä ja alkaa virittäytyä tunnelmaan!

Onneksi kahvi ja aamupala tekivät tehtävänsä, ja olo virkistyi kivasti. Mulla vaan ei muutenkaan ollut kaikkein paras aamu, kun kadoksissa oli juoksutrikoot (jotka halusin välttämättä pukea päälle) ja Garminkaan ei ollut ladannut itseään yöllä. No, lopulta sain Garminiin vähän virtaa, ja trikootkin löytyivät. Täytin juomarepun urheilujuomalla ja eväillä ja lähdin kohti Kuusijärven kisakeskusta. Siellä fiilis nousi, kun vastassa oli mun pirteä tiimikaverini Tiina ja muutenkin porukka oli jotenkin iloisen virittäytynyt tunnelmaan. Rogaining on ihan paras laji, sillä siinä yhdistyy juoksu, luonnossa liikkuminen, aivotyöskentely ja tietynlainen seikkailuhenki! Se on siis suunnistuksen muoto, jossa joukkueet hakevat rasteja metsästä omassa järjestyksessään. Rastit ovat erilailla pisteytettyjä. Eilen Kevät-rogassa pisteitä oli rasteista riippuen joko 1, 2, 4 tai 8. Meillä oli aika selkeät sävelet, että haemme pääasiassa isoja pisteitä, sillä lähisuunnistustaitomme eivät ole niin hyvät tai varmat kuin monella kokeneella suunnistajalla.


Hihhuleistä (eli meidän tiimistä) ei tullut otettua yhtään kuvaa, joten saatte tyytyä eilisen kisan karttaan ;)

Kevät-rogainingissa ei ole lajille tyypillistä erillistä suunnitteluaikaa, vaan kello lähtee juoksemaan heti kartan saamisen jälkeen. Meillä meni reilu viitisen minuuttia aikaa suunnitella reitti, ja sitten lähdettiinkin liikkeelle. Tapahtumassa oli sarjavaihtoehtoina joko 2- tai 4-tunnin sarjat, jota ei tarvinnut ilmoittaa etukäteen, vaan jako tapahtui loppuajan perusteella. Vaihdoimme heti lennosta suunnitelmaa ekalle rastille, ja se kyllä kannatti. Muuten pitäydyimme suunnitelmassa todella hyvin, mitä nyt kävimme joillain rasteilla, joita emme olleet suunnitelleet. Suunnistus meni meillä yllättävän hyvin, ja suurilta vastoinkäymisiltä selvittiin. Olimme niin innoissamme, että unohdimme syödä energiaa yhtä GU chomps -pussia lukuunottamatta. Juominenkin oli vähän liian vähäistä neljän tunnin taivallukseen. Yksi kahdeksan pisteen rasti jäätiin käymättä, kun usko omaan ajankäyttöön petti. Myöhemmin analysoimme tulosta ja totesimme, että olisimme hyvin ehtineet käymään siellä rastilla. No, tällä kertaa rohkeus ei riittänyt. Taidot arvioida omaa etenemistä kehittyvät kovaa vauhtia, ja olihan tämä vasta meidän, Hihhuleiden, kolmas kisa tiiminä. Lopulta olimme maalissa ajassa 3.53, kilsoja mittarissa oli lähes 22. Rogainingissa saa miinuspisteitä ylimenneiden minuuttien mukaan, joten myöhästyminen ei ole suotavaa - ainakaan, jos ei saa sen vuoksi pisteitä enemmän kasaan! Laji on kivan taktinen kyllä, tykkään.

Olimme kyllä tyytyväisiä suoritukseen! Jee! Tästä on hyvä lähteä reilu kuukauden päästä Salpaus-rogainingiin, jossa kisaillaan 12-tunnin sarjassa! Huhhuh, jännittää jo pelkkä ajatuskin! Pihkaniskojen järjestämä tapahtuma oli erinomainen, tunnelma oli hieno ja rastit kivoissa paikoissa! Maalissa otettiin hymyssä suin kisailijat vastaan ja tarjolla oli suolaista ja makeaa naposteltavaa. Kuusijärven sauna- ja suihkupalvelut olivat auki, joten metsäreissun jälkeen oli taas niin makoisaa päästä suoraan suihkuun ja saunaan ja vaihtamaan kuivat vaatteet päälle. Sipoonkorpihan ei meinaan jättänyt taaskaan ketään kuivaksi ;) Kiitos Tiinalle taas mahtiseurasta!


Viikon takaisella kimppalenkillä Annan ja Kaisan kanssa (silloinkin oli lunta, mutta se ehti sulaa pois.. nythän sitä on ihan tosi paljon tullut tänään Helsinkiin :( Buu!)

Tämä rogaining kruunasi kyllä hyvän treeniviikon, johon mahtui pari kimppalenkkiä, kovat juoksukoulun ratatreenit ja muuta pientä treeniä ja työmatkapyöräilyä. Juoksukilsoja taisi tulla tämän vuoden enkat, 55km - se on muuten saman verran, kuin olisi tarkoitus neljän kuukauden päästä juosta kerralla Nuts Pallas -juoksussa, huhhuh! Pian alkaa muuten kuntorastikausikin, ja siitä oon ihan fiiliksissä! Oli kyllä upeaa päästä taas suunnistamaan kunnolla metsään, on se vaan niin kivaa!!

Miten teidän liikunnat meni viikonloppuna? Oliko joku muu kevät-rogainingissa? Tai innostunut mun sepustuksien jälkeen kokeilemaan lajia? Salpaus-rogassahan on 12-tunnin sarjan lisäksi myös 3- ja 6-tunnin sarjat, eli kannattaa lähteä mukaan katsomaan meininkiä! :)

22 kommenttia:

  1. Hauskalta kuulosti teidän reissu. Kaverin kanssa Rogaining on mun mielestä parasta. Itse olin sunnuntaina Turku Winter Sprint Rogainingissa, jossa oli 2 tuntia aikaa hakea rasteja. Maasto oli kaupunkilähiötä pienillä metsäpätkillä. Eka tunti meni hienosti suunnitelman mukaan, sitten loppui suunnitelma ja aikaa tuhraantui siihen ku mietin että mitä mää teen! Kotona kun katsoi karttaa, keksi heti parempia reittivaihtoehtoja. Mut ens kerralla sitten. :D muakin kyllä houkuttaa tollainen pitempi rogaining. Toukokuussa ei pysty, kun maraton kolkuttelee ovella, mut ehkä joskus syksyllä sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä tosi hauskaa :) Ja nimenomaan, vähänkin pidemmät reissut on kiva tehdä kaverin kanssa. Kivalta kuulostaa toi Turku Sprint myöskin. Toi on totta, jos on suunnitelmia vaan tiettyyn pisteeseen asti, voi olla vaikeaa enää muuttaa suunnitelmia tai yrittää täydentää niitä ja sit tulee haettua pieniä rasteja tai tehtyä muuten tyhmiä valintoja :D

      Kyllä näitä kesällä ja syksylläkin on, tosi ei ihan liikaa oo tapahtumia :) Tsemppiä taas maraton-harjoitteluun!

      Poista
  2. Pakotin miehen kaveriksi kevät rogaan, nautti kovasti kun sai odotella mua joka rastivälillä. Olin edelliset päivät kärvistellyt infernaalisessa alkuraskauden väsymyksessä ja otin unta n. 12 h siihen alle. Metsässä olo oli virkeä. Meillä kertyi alle 15 km. pisteitä pari vähemmän. Paljon suunnalla mentiin. Kotona piti taas piirtää "dream route". Olen ollut pari kertaa Salpaus rogassa ja mieli tekisi nytkin, mutta pitää katsoa mikä on olo kk:n päästä. Vauhti tippuu entisestään ja tiimin löytäminen vaikeutuu. (edelliseen kommenttiin kommentti. Ymmärrän :) Lapin reissu 2 x kesässä alkaa jo viedä aika lailla aíkaa, lomapäiviä ja rahaa). suvi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kuulostaa hassulta toi teidän meno ;) Mut eikääää, ootko sä raskaana?? Vau, onnea!!

      Heh, kiva toi kotona piirretty dream route, hih. :) Meitä jäi vähän harmittamaan sen yhen kasirastin hakematta jättäminen, mutta muuten oltiin kyllä tyytyväisiä :) Ei vitsit, Salpaus-rogaining on varmaan kiva tapahtuma?! Ootan jo innoissani! Sun pitää todella miettiä, kannattaako osallistuminen vai ei... nyt ymmärrän, miksi et pääse sinne Saariselälle ;)

      Poista
  3. Oi kun kuulostaa kivalta! Ryhmässä tekemisessä on aina se tietty fiilis! Hihhuleiden joukkuehenki kuulostaa hyvältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä tosi kivaa!! Meillä on ihan huipputiimi, ollaan hyviä ystäviä muutenkin, ja tällaisessa skabassa taidot on aika samaa luokkaa ;)

      Poista
  4. Voi kun en tota huomannut. Olis ollut niin kiva mennä itsekin! Mut hienosti menitte. Ja onneksi tosiaan kuntorastit starttaa nyt huhtikuun alussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi hitsit, harmi. Oli kyllä kiva tapahtuma! Mut juuu, mä taidan suunnata 9.4 ensimmäistä kertaa kuntorasteille Tuusulaan! Jeejeee!

      Poista
  5. Edelleen kytee tuo rogainingin kokeiluinnostus! Kiitos että jaat näitä kokemuksia:D Muukkosella näyttää olevan ihan näppärä suoritus kevätrogassa...
    Tuota Salpausta oon katellu, mutta oon jo Pääsiäisenä siellä suunnilla, joten voi olla että vappuna tuu lähdettyä uudestaan. Ja toukokuussa ois jo seuraavat osakilpailut (juoksu ja suunnistus) niin pitäisi varmaan ottaa vain kolmen tunnin sarja, ettei mee palautellessa montaa viikkoa:D
    -H

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No aijaa, katsoin ihan silmät pyöreenä sitä Muukkosen tulosta, huhhuh!!! :D Ihan älytön!!

      Rogaining on kyl kivaa!! Tosi hauska kuulla, että tykkäät näistä mun sepustuksista! :) Kantsii vielä harkita tuota Salpaus-rogaa... edes 3-6 tunnin sarjaan, joo joo ;) Mikä osakilpailu sulla on oikein toukokuussa?

      Poista
    2. No ne onkin niitä ammattilaisia...vaikka ite yrittääkin treenata ni ei taida päästä lähellekään. Ja kyllähän se masentaa:D
      Harkitaan toki ja katsotaan, saa nähä:)
      Se Kierdo jatkuu. Hiihto oli eka osakilpailu pari viikkoa sit ja nyt ois sit juoksu toukokuun puolessavälissä ja suunnistus loppupuolella. Joten oishan siinä pari viikkoa aikaa palautella:)

      Poista
    3. Totta, oot oikeassa! Mut ei pidä masentua! :)

      Uuu, ainiin, Kierdo! Hauska kilpailujen sarja!

      Tänään menossa ekaa kertaa kuntorasteille tänä vuonna ;)

      Poista
    4. No ei masennuta oikeesti:) Hyvinhän tuo oli lähtenyt käyntiin suunnistuskausi sulla! Pieniä mokia tulee aina kauden alussa, kun on vähän jäässä;) Meillä alkaa ens viikolla, mutta mulla ei ole vielä kunnolla intoa, niin katsotaan lähenkö noille kaupungin vieheraluerasreille vai odotanko metsään vielä pari viikkoa:) Tylsytti suurimman innon nuo talvirastit. Ja jalat meinaa temppuilla, olisi hieroja kai paikallaan, kun on heti ihan tukossa kun vähän vaikka kyykkyyn menee:D
      -H

      Poista
    5. No ei :)! Juu, oli kyllä ihanaa, kun en oo paljon missään korttelirasteilla ollutkaan.. en oikein tykkää siitä, vaan kyllä mun mielestä parasta on suunnistus metässä!! Meillä alkoi tästä kunnon metsäsuunnistus-kausi, toivottavasti tekin pääsette pian! :) Jep, hieroja olis hyvä niin täällä kuin sielläkin ilmeisesti.. hihihi!

      Poista
  6. Hahaah kuulostaapa taas huipulta! Mulla on selkeesti kaipuu tuommoisiin pitkiin suorituksiin. Nyt flunssa vielä tuli sotkemaan suunnitelmia pääsiäisen "treenileiristä". Mutta josko se tästä pian helpottaisi ja pääsisi pitkästä aikaa vaikka piiiitkälle lenkille!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös? Oli kyllä huippua! Pitkät seikkailulliset suoritukset on kyllä parhaita!! Toivottavasti flunssa on jo helpottanut! :)

      Poista
  7. Etanalla ja Menninkäiselläkin oli hauskaa rogaamassa, vaikka pummattiin rasti 83 oikein huolella (rastiväli 37 minsaa :D) ja oltiin maalissa noin 10 minsaa myöhässä, "hups". (Mulle oli jostain syystä tosi vaikea arvioida kauanko menee päästä metästä maaliin, kun maali olikin siellä parkkiksella eikä mettän reunassa niin kuin syysrogassa) Olin tosi iloinen, miten kevyesti parin tunnin tapahtuma itse asiassa meni.. toki mulla alla oli kevyt viikko mut silti.

    Päivän aikana ehdittiin myös todeta, että kumpaakin kiinnostaa samanlaiset tapahtumat (esim. seikkailu-urheilu), joten oon nyt ollut ihan happyhappyjoyjoy, että viimein löysin saman tasoisen ja samanlaisella fiiliksellä liikkuvan tapahtumakaverin :) :) :) Eilen sit ilmoittauduttiin mekin Salpaus-rogaan, 6 tunnin sarjaan (uhka vai mahdollisuus?! haha :D) ja kesäksi katseltiin seikkailukisaa. Oijoi, olen ihan fiiliksissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa huipulta teidän meno! :) Rogassa on tosi vaikeaa arvioida omaa liikkumista. Mekin oltais hyvin ehditty se yksi kasi hakea, joka jäi metsään. Mutta kai näissä kehittyy :) Ja joo, rastien perässä juokseminen menee ihan huomaamatta - aivan mahtia!

      Tosi huippua, että löysit samantasoisen ja henkisen parin! Kuulostaa aivan mahtavalta teidän suunnitelmat! :) Salpaus 6h-sarjassa, jeeeee!! Siellä nähään ;)

      Ps. Tänään kuntorasteille!!!!!!

      Poista
  8. Hihhuleiden toinen osapuoli vastaa, että joukkueesta ei ole kovia, koska vauhti oli niin kova ettei nenääkään ehtinyt niistää! Totuus on, että ollaan kaksi äkkipikaista naista (palaute toiselta on suora, välitön mutta myös vilpitän), eli kyllä näissä usein on tilanteita vastassa jossa toisella meinaa kartat ja kompassit lentää (tai energiakarkkipussit ;)). Tilanne kuitataan sitten yhtä nopeasta kuin se alkoi ja matka jatkuu. Se että voi olla rehellinen toiselle kaikesta mitä päässä liikkuu ja että mitään tunteita ei tarvii peitellä on tosi tärkeetä kun liikutaan pitkään yhdessä ja luulen, että se on hihhuleiden paras ominaisuus. Tunnetaan toisemme ja itsemme! Yleensä kiukkupuuskat kääntyy jälkikäteen hyviksi muistoiksi :)! Tai no parhaiksi muistoiksi! Ja voi miltä tuntuu, kun on sellanen ystävä olemassa jonka kanssa harrastaa näitä! Kiitos Hanna siitä :)
    terkuin se toinen Hihhuli (Tiina)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaha, todellakin, ei ollut aikaa ottaa kuvia ;) Mä pidän kans tärkeenä sitä, että voidaan olla rehellisiä ja suoria toisille, niin hyvässä kuin pahassa. Olet varmasti ainoa ihminen, jolle pystyn rehellisesti kertomaan tuntemuksistani, jos en jaksa tai jos on joku hätä... se on tärkeetä tässä touhussa :)! Hihhulit ROCKS!!

      Nää rogat on kyllä ihan huikean parhaita muistoja, voi voi! Kiitos sulle Tiina, matka jatkuu <3 ;)

      Poista

Kommentoi on bloggaamisen suola. Arvostan jättämääsi kommenttia suuresti :)