Kahvitellaanhan? :)

Toisinaan blogeista on kivaa lukea aihepiirien ulkopuolista höpinää ja ajatuksenvirtaa. Parhaimmillaan lukija pääsee bloggaajaa aina askeleen lähemmäs. Minun suosikkiblogeissani kirjoittajat antavat itsestään enemmän kuin mitä blogin aihepiiriksi on valikoitu. Toki tykkään pääasiassa lukea hyvinvointia ja liikuntaa koskevia postauksia, mutta ne voivat helposti jäädä kovin pintapuoleiseksi. Yksi mukavaksi osoittautunut tapa kertoa peruskuulumisia blogeissa on "käydä kahvilla" lukijoiden kanssa. Candy on the Run -blogia kirjoittava Karkki taisi tämän hauskan postausidean aikoinaan keksiä.

Vuosi sitten me käytiin viimeksi kaffella, joten eiköhän nyt olisi aika taas uusia mukava rupattelutuokio?! ;)

Jos oltaisiin kahvilla, mä tilaisin ison kahvin mustana. Mä juon harvoin mitään erikoiskahveja, ja kaikkein parasta kahvi on mustana, keitettynä vastajauhetuista pavuista. Meillä on kahvimylly ja mielestäni kahvin tuoreus vaikuttaa oleellisesti kahvin makuun! En tykkää lisätä kahviini maitoa enkä mitään muutakaan, vaan nautin kahvin omasta mausta. Kertoisin myös, että meille tulee kotiin Slurp-lähetys joka toinen viikko, ja onkin luksusta juoda kotona hyvää kahvia. Me juodaan kotona niin harvoin kahvia, että panostetaan siihen kunnolla. Töissä saa liian usein sitä pannuun kärähtänyttä liian laimeaa litkua... Kotona juodaan oikeastaan vain viikonloppuisin kahvia, arkisin juodaan töissä!

Ruska on ollut kaunis ainakin Etelä-Suomessa, taas jälleen ;)

Kertoisin, että vaikka tänään väsyttääkin normaalia enemmän, niin muutoin olen ollut hyvillä energiatasoilla koko syksyn. Olen löytänyt hyvän unirytmin ja nukkunut riittävästi. Nyt pimeän tullen onkin entistä tärkeämpää pitää huolta riittävästä unesta, että jaksaa kaamoksessa painaa. Parin viikon takainen reissu Espanjaan antoi myös valoa ja energiaa, sillä viikon jälkeen oli oikein levännyt olo. Matkustaminen on ihanaa, sillä nautin uusien paikkojen ja kauniin luonnon näkemisestä. Tämä viimeisin reissu oli erityinen, kun sain reissata perheeni kanssa!

Matkustamisessa parasta on kuitenkin tulla kotiin. Ensinnäkin Suomi on kaunis ja rauhallinen maa, jossa on hyvä olla ja elää. En voisi kuvitella asuvani pitkään ainakaan missään muualla. Meinasin lentokoneessa pakahtua siitä, kuinka raikkaalta Suomi ja Helsinki näytti ilta-auringossa ruska-aikaan. Kaikkialla oli metsää, vaikka oltiin pääkaupunkiseudun päällä. Omaan kotiin on myös aina ihana tulla reissujen jälkeen. Olen onnellinen kuinka hyvä pesä ollaan Kimmon kanssa rakennettu. Meillä ei ole erityisiä design-huonekaluja tai tiptop-siistiä, mutta meillä on lämmin ja rakas tunnelma kotona.

Onni oli laittautua rakkaiden ystävien häitä varten alkusyksystä :)

Kertoisin samaan hengenvetoon, että syksyn viikonloput alkaa olla täyteen buukatut. Tai ainakin toinen päivä viikonlopusta. Toki joitain poikkeuksia on, mutta pääasiassa tiedän, mitä loppuvuoden teen! On aktiviteetteja kavereiden kanssa, on sählyturnauksia, on yksi yö-rogaining, on viikonloppu kotikulmilla... olen kyllä mestari täyttämään kalenteriani, mutta sellaista se taitaa nykyaikana olla; kun halutaan sopia tapaaminen useamman ihmisen kesken, on syytä kaivaa kalenterit esiin ja sopia meno jo hyvissä ajoin! Onneksi arki-iltoina ja myös toisinaan viikonloppuina voi keksiä spontaania menoa - se tekee välillä niin hyvää, ettei kaikki ole suunniteltua!

Liikunnan osalta yritän tasapainoilla monien ihanien lajien parissa. Suunnistuskausi tekee valitettavasti loppuaan pian, mutta oman mausteensa tuo salibandyn, kuntosalin, uinnin ja satunnaisten muiden liikuntalajien sovittamista rakkaan juoksuharrastuksen kanssa. Olen myös miettinyt ensi vuoden tavoitteita juoksun osalta, ja mitä enemmän mietin, sitä vakuuttuneemmaksi tulen siitä, että ensi vuoden suuri tavoite on vasta syksyllä: Vaarojen maraton. Se, että juoksenko siellä yksi vai kaksi kierrosta, jää nähtäväksi - tai saanko ylipäätään paikan kisaan arvonnan kautta! Jännittävää! Ensi vuonna olisi tarkoitus ottaa osaa vuoden tauon jälkeen myös Jukolan viestiin, jos vain joukkue saadaan kyhättyä kasaan. Kova hinku olisi kehittyä minua yhä kovasti kiehtovassa suunnistuksessa edelleenkin!

Syy hymyyn viikko sitten: Blogin polkulenkillä riitti iloisia juoksijoita :)

Viimeisenä kertoisin, että minulle on tulossa nyt pitkä pätkä ilman lomia, sillä aion pitää talviloman vasta huhtikuussa erään isomman reissun yhteydessä. Kun tehdään pitkää putkea työssä, on tärkeää pitää arki mielekkäänä eikä liian kuormittavana. Pidän pääasiassa työpäivät normaalimittaisina, nautin liikunnasta sopivissa määrin, syön hyvin ja ravitsevasti sekä nukun riittävästi. Ruoka-asioita on varmasti tulossa blogiini jatkossakin, ja olen jo pidempään suunnitellut eräänlaista postaussarjaa koskien ruokailuja. Koitan saada sen toteutettua, sillä tiedän ruoka-asioiden kiinnostavan monia lukijoita! :)

Toki kysyisin myös, että mitä sinulle kuuluu?! Olisi kiva kuulla, millaisia syyskuulumisia ruudun toisella puolella on? 

Ps. I love me -messuille liput voitti Siinatar.  Olen sinuun vielä yhteydessä sähköpostitse. Onnea voitosta, ja törmäillään messuilla! Oli muuten aivan mahtavaa lukea arvontapostaukseen tulleita kommentteja, sillä hymy nousi korviin lukiessa teidän oivalluksia ja arvostusta itseään kohtaan. Muistetaan jatkossakin, että me olemme tärkeimpiä henkilöitä itsellemme. Vasta kun on sujut itsensä kanssa, voi olla hyvä ja rakastava muille ihmisille. <3 Rakkautta kaikille!