#ReilutBlogit

Lenkkareissa-blogin Ninni haastoi minut mukaan tähän Reilut blogit -haasteeseen. Itselleni kohu mainoksesta, jossa opas makaa tiikerin vieressä, oli ihan tuntematon. Onkin hyvä, että sosiaalisessa mediassa pyörii näitä kampanjoita, jottei vääryydet jää  unholaan. Minulle tämä haaste on sikäli hankala, koska matkustelen melko vähän ja kovin ainutlaatuisissa paikoissa en ole päässyt käymään. mutta mielelläni tartuin silti haasteeseen, koska tässähän pohditaan eettisyyttä ja kestävää toimintaa ihan yleiseltä kantilta.

Tämän haasteen säännöt ovat seuraavat:

1. Kerro minkälainen rooli kestävällä ja eettisellä toiminnalla on sinun elämässäsi.
2. Kerro jokin mukava kokemus mikä sinulla on ollut kestävästä matkailusta.
3. Haasta mukaan vähintään kolme muuta blogia.

Ja tässä minun vastaukseni.


1. Tottakai yritän elää mahdollisimman eettisesti ja kestävästi, mutta mukavuuksista en ole valmis luopumaan pelkästään siksi, että tekisin maailmalle hyvää. Oma hyvinvointi menee tietyllä tasolla edelle, mutta toki omaan hyvinvointiin vaikuttaa se, että tiedän toimivani ns. oikein ja eettisesti edes joissain asioissa. Mulla on paljon paheita; mä yksityisautoilen melko paljon, olen sekasyöjä ja en aina mieti valintojani loppuun asti. Helppous on yleensä mun mieleeni.

Kierrätys toimii, kun järjestelmät ovat hyvät

Siltikin yritän tehdä asioita myös oikein: Meillä kierrätetään kotona kaikki: energiajäte, biojäte, lasit, metallit, pahvit ja paperit sekä tietysti ongelmajätteet. Mä pyrin menemään kesäaikaan välillä pyörällä töihin ja välillä menen bussilla ja juoksen takaisinpäin, jolloin ei tarvitse myöskään ottaa autoa. Mä pyrin syömään kasvisperäistäkin ruokaa, eikä aina tarvitse olla lihaa lautasella. Kasvisruoka on mielestäni hyvää ja maittavaa, myös sekasyöjän mielestä siis! Vien käyttämättä jääneet vaatteet UFF:n tai Pelastusarmeijan kierrätyslaatikkoon, jotta niistä olisi vielä iloa jollekin muulle. Pyrin muutenkin olla ostamatta hirveitä kasoja vaatteita, joita en kuitenkaan sitten käytä.

Yksi tärkeä asia itselleni on luonto. Mä kunnioitan ympäristöä, en ikinä roskaa maahan. Muistattehan kaikki juoksijat, että kun otatte geelejä lenkeillä, laitatte roskat taskuun tai lähimpään katuroskikseen? Meillä on Suomessa helppo pitää ympäristö siistinä roskisten vuoksi, joten miksi ei tehtäisi niin? Aina keväällä sapettaa, kun lumen peittämät roskat tulevat esiin... Varsinkin kaikki korostuu luontokohteissa. Mun mielestä on hienoa, että ihmiset käyvät retkeilemässä ja kokkailevat luonnon helmassa tulentekopaikoilla, mutta jos sinne asti jaksaa ruokaa raahata, olisi myös syytä jaksaa raahata ne roskatkin pois. Mulle on myös tärkeää, että jos tiskaan retkeilyastoita luonnonvesissä, käytän aina luonnonmukaista pesuainetta, esimerkiksi Ecoveria. Luonto on niin henkireikä, etten halua turmella sitä.

Lehmät "laitumella" Itävallassa

2. Ensinnäkin, mä olen matkaillut tosi vähän. En ole koskaan käynyt Euroopan ulkopuolella, joten mun kokemukset koskevat vain lähialueen matkailua. Mutta mun paras kokemus kestävästä matkailusta on tietysti interrail-matkani, jonka tein Kimmon kanssa kesällä 2008 kesällä. Se oli meidän ensimmäinen yhteinen kunnon ulkomaanmatka, ja oltiin heti kolme viikkoa kiertämässä Eurooppaa vailla suuria suunnitelmia. Junamatkailu on paitsi hyvä tapa liikkua ja nähdä paikkoja, niin myös ekologisempi tapa matkustaa, kuin vaikka lentomatkailu.

Vaikka interrail oli suloinen kokemus, en tiedä, jaksaisinko vastaavaa reissua uudestaan. Oli ihana nähdä uusia paikkoja ja ihailla maisemia junasta, mutta majoituksen puute aina uudessa paikassa toi mulle stressiä. Nykyisin voisin hyvin suosia junamatkustamista nähdäkseni uusia paikkoja, mutta majoitukset olisi mukava olla tiedossa etukäteen. Tykkään myös reissun päällä kävellä paljon, sillä siten näkee hyvin maisemia ja uusia paikkoja. Pyrin välttämään takseja ja kulkemaan julkisilla pidemmät välimatkat.

Firenzessä vuonna 2008 reilillä

Syöminen on myös yksi matkustamisen kohokohtia. Pyrin valitsemaan paikallisia ruokaravintoloita, jotka tukevat parhaiten alueen palvelun tarjoajia sekä antavat tursteille mahdollisimman parhaan ruokaelämyksen. Rakastan eri ruokakulttuureja, enkä oikein ymmärrä, miksi joku haluaa mennä ulkomaille syömään samaa ruokaa, jota syömme Suomessa. Tai pahimmassa tapauksessa sitä amerikkalaista hampurilaista.

3. Haastan mukaan seuraavat blogit: Parempia polkuja, Lumituuli ja Liikuntakärpäsen puraisu.

Muutkin voisivat kommenttiboksissa vastata näihin ksymyksiin. Ja muutenkin, mietittekö kestävää kehitystä ja eettisyyttä jokapäiväisessä elämässänne ja valinnoissanne? 

PS. Huominen yhteispolkulenkki starttaakin jo klo 9 Solvallan parkkikselta! Tervetuloa!