Viikonlopun tasapaino

Mä olen viettänyt todella rentouttavaa viikonloppua Kimmon kanssa kotona. Päätettiin alkuviikosta, että tämä viikonloppu vietetään ihan rennosti vailla suurempia suunnitelmia. Olenkin nauttinut aikatauluttomuudesta, pitkistä ja hitaista aamuista ja joutilaisuudesta. Ainoat aikataulutetut jutut olivat perjantaina mun hieronta sekä sen jälkeinen elokuvissa käynti. Muutoin olemme vain olleet. Mä olen nauttinut suunnattomasti!

Jotta viikonloppu on mielestäni erityisen onnistunut, tulee siinä olla ripaus jotain hyvää ja ripaus hikipisaroitakin. Eilen kun meillä oli hyvin aikaa, päätin toteuttaa "rangaistuksen" vedon häviämisestä. Meillä oli eräs veto Kimmon kanssa, jonka panoksena oli kolmen ruokalajin illallisen kokkaaminen toiselle. No, joka tapauksessa on voitto, kun saa hyvää ruokaa, mutta olishan se kieltämättä ollut vielä kivempaa, jos Kimmo olisi kokannut. Hän kun on äärimmäisen hyvä laittamaan ruokaa, ja aina on kiva syödä toisten tekemää ruokaa. Mä kuitenkin hävisin vedon, ja päätin hyvissä ajoin, mitä aion kokata. Päädyin espanjalaiseen menuun, koska mun teki hirveästi mieli jotain paellan tyylistä pääruokaa. Kokkailin reilu tunnin keittiössä, ja istuimme lopulta ruokapöydän ääressä pitkälle toista tuntia. Mun mielestä tällaiset illat on ihan superkivoja. Omassa "kotiravintolassa" ei ole melua, voi kuunnella niitä kappaleita, joita haluaa ja saa sellaisia annoksia, joista ainakin täyttyy! Tervetuloa meidän kotiravintolaan, maistuisiko?

Alkuruuaksi tomaattisalaattia serrano-kinkulla ja avokado-bruchettaa

Pääruuaksi paellaa ja sitruunalla maustettua ranskankermaa

Jälkkäriksi tein valkosuklaarahkaa pistaasipähkinällä ja hedelmäsalaattia

Tänään sitten otettiin vahinko takaisin, ja lähdettiin pienelle polkulenkille. Mä en ollut vielä näyttänyt Kimmolle meidän lähimetsien reittejä, joten niitä lähdettiin kiertämään. Saatiinkin kiva pieni lumikerros taas maahan, ja voi vitsit, oli kaunista. Talvi on ihanaa aikaa, oikeesti. Siis talvi. Ei sellainen loskasohjo. Toivottavasti nyt pakkaset pysyisivät vähän pidempään. No, lenkki oli aivan ihana! Kyllä polkujuoksu vaan on kivaa, varsinkin hyvässä seurassa. 

 Olipahan ihanaa! Kierrettiin tasaisempaa metsää, vähän mäkisempää metsää ja lopuksi kivuttiin erään korkean mäen päälle (kuvasta voi tunnistaa paikan!). Kaiken kaikkiaan oltiin yli tunti liikkeessä, ja lenkki oli leppoinen sunnuntailenkki. Kotiin oli ihana tulla luonnollinen puna kasvoilla ja suunnata lämpimään saunaan tietäen, että on keskipäivä, eikä tarvitsisi enää lähteä kotoota mihinkään. Aika hyvä sunnuntain aloitus, etten sanoisi!

Tästä on hyvä aloittaa uusi viikko taas! Mitenkäs teidän viikonloppu meni? Syöden hyvin vai liikkuen? Vai kentien sekä että, kuten minun omani? :) Tykkäättekö tehdä pidemmän kaavan mukaan ruokaa kotona?

Millainen oli minun treenivuosi 2014?

Ennen kuin suuntaan katseet täysillä uutta vuotta kohti, haluan vielä muistella viime vuotta. Se oli kuitenkin niin erilainen treenivuosi aiempiin nähden, mutta jollain tavalla käännekohta mun treeneissäni. Sen jälkeen, kun hurahdin juoksuun, olen tuijottanut paljon viikkokilsoja, ja rakentanut treenirytmini niiden ympärille. Nyt olen tajunnut, ettei kilsoilla ole väliä. Sillä, millä on väliä, on aito rakkaus liikuntaa kohtaan. Katujuoksu päivästä toiseen ei enää antanut mulle samalla tavalla onnea, kuin aiemmin. Päätös triathloniin osallistumisesta vuosi sitten mullisti mun maailmaa. Musta tulikin juoksijan sijaan monipuolinen kestävyysliikkuja. Viime vuonna juoksin selvästi vähemmän kuin aiempina vuosina, vaikka kokonaisliikuntamäärä tunteina on noussut. Tähän asiaan oon hurjan tyytyväinen.

Aiempina vuosina olen näissä yhteenvedoissa linkittänyt paljon tarkkoja lukuja juostuista kilsoista tai treenimääristä. En enää halua kirjoittaa tarkoista treenitilastoista, koska mielestäni se ei ole kovin oleellista, eikä oikeastaan kuvasta mun näkemystä liikunnasta. Kerron kuitenkin, että olen liikkunut vähän päälle 400 tuntia kaiken kaikkiaan Heiaheian mukaan. Tilastoin sinne kaikki "laitan liikuntavaatteet päälle, joten liikun" -treenit. Treenimäärät ovat jakautuneet hyvin eri kuukausien välille, vaikka kesäkuussa tuli liikuttua aika vähän eri tapahtumien ja palautumisjakson vuoksi. Loppuvuodesta olen liikkunut vähän enemmän kuin alkuvuonna, ja se kertonnee siitä, että olen pikkuhiljaa nostanut treenimääriä kuin itsestään. Se on hyvä asia katsoen ensi kesän tulevia haasteita. Tärkeintä ei ole, millä tavalla liikuntaa tulee harrastettua, vaan että se on vahvasti osa elämää. Siten jaksan paremmin, voin henkisesti paremmin ja toki voin asettaa itselle hurjia tavoitteita, kuten 55 kilsan tunturijuoksun...

Miten sitten olen liikkunut? No, olen (suosiojärjestyksessä) juossut, suunnistanut, pyöräillyt, käynyt salilla, uinut, käynyt bodybalancessa ja toki tehnyt muuta satunnaista treeniä. Aiempia lajeja olen kaikkia harrastanut yli 20 kertaa, joten säännöllisyydestä voidaan jo puhua. Juoksu on toki ainoa laji, jota olen tilastojen mukaan tehnyt vuoden jokaisena viikkona. Suunnistamassa olen käynyt 46 kertaa viime vuonna, joten metsässä on rastien perässä juostu tai rämmitty jokunen kilsa. Mutta ne kilsat ovat kaikki olleet äärimmäisen huikeita. Suunnistus on edelleen ensimmäinen harrastus sitten salibandyaikojen, josta saan todella suuret kiksit! Tälläkin hetkellä ikävöin suunnistusta, mutta ymmärrän, ettei sitä voi läpi vuoden harrastaa... voishan siihen sitten jopa kyllästyä. Voin vain kuvitella, mikä into taas on huhtikuussa, kun pääsee kuntorasteille. Suunnistushimoihin auttaa vähän rogaining, jota harrastetaan näköjään ympäri vuoden. Loppiaisena meinaan mennään ystäväni Tiinan kanssa taas ;)

Lihaskuntotreeniin olen myös tyytyväinen, sillä kaiken kaikkiaan sitä on tullut harrastettua keskimäärin yli yhden kerran viikossa joko perus salitreenin, crosstrainingin tai kotikuntopiirin parissa. Suurin osa salitreeneistä on tehty Parempia polkua -blogin Tiinan kanssa, ja häntä onkin kiittäminen, että sinne on tullut raahauduttua. Oikeastaan, kun treenaa kaverin kanssa, on salitreenikin kivaa. Tiinan avustuksella olen saanut itsestäni myös salilla paljon enemmän irti, kuin olisin uskonut. Olemme tehneet paljon toiminnallista salitreeniä, johon tykästyimme keväällä sopivaan aikaan olleella crostraining-tunnilla, jossa kävimme ahkerasti. Syksyllä se ei ole sopinut aikatauluun niin hyvin, mutta jatkossa kotisalillamme kyseistä tuntia on sunnuntaisin, ja sinne varmasti tulee suunnattua aina välillä. Toiminnallinen lihaskuntotreeni vastaa todella hyvin käsitystäni hyvästä treenistä. Kuka nyt ei haluaisi olla ketterä, kestävä, voimakas ja nopea?!

Yhteensä olen harrastanut viime vuonna yli 30 lajia, joten siihen voi olla tyytyväinen! Vuoden treenikokeilukohokohta oli varmaankin avovesiuinti, jota ehdin kokeilla muutaman kerran viime kesänä. Tykkään uinnista todella paljon, mutta uimahallit ovat vähän tunkkaisia ja ahtaita mielestäni. Avovedessä uinti on siis triplasti kivempaa kuin uiminen hallissa. Ei tarvitse kääntyillä, saa hengittäessä raitista ilmaa ja ympärillä on tilaa. Ensi kesänä aion ehdottomasti käydä enemmän uimassa avovesissä, mulla kun on nykyisin märkäpukukin. Mä olen aina ollut vesipeto, joten olen todella iloinen, että uinti on taas osana mun treenejä. Uinti on paitsi kivaa, myös hyvä ja monipuolinen treenimuoto. Se on hyvää vastapainoja juoksulle, sillä liikkeen pääosallinen voima lähtee ylävartalosta. On hyvä, että sekin saa jotain toiminnallista käyttöä kestävyystreenissä.

Yksi vuoden mieleenpainuvimmista lenkeistä - maaliskuussa ystäväni Tiinan kanssa

Tässä vielä muutama huomio viime vuoden treeneistä:

• Olin vain 7 päivänä kipeä! Jihuu!
• Kävin hierojalla 4 kertaa, ja elämäni ekaa kertaa myös mun jalkoja on hierottu! Tekee hyvää!
• En pelannut mitään pallopelejä viime vuonna, ja se harmittaa kyllä. Tykkäisin pelata sählyä, futista, sulkkista, tennistä... 
• Kehonhuoltoa on tullut tehtyä vähemmän, kuin aiemmin. 27 Balancea ja 8 joogaa. Liian vähän siis!
• Viime vuosi sisälsi upeita yhteistreenejä, joten kiitän kaikkia mun kanssa treenanneita! Ensi vuonna tulen varmasti jatkamaan blogilenkkejä!
• Melosin niin kajakilla kuin avokanootilla, ja melonta on kivaa liikuntaa :)
• "Kisasin" lappu rinnassa 8 kertaa (muistaakseni), lajeina oli juoksu, polkujuoksu, suunnistus, ja seikkailu-urheilu! Juoksuenkkoja ei tullut, mutta hiposin niin puolikkaan kuin kympinkin ennätyksiä katujuoksuilla. Muissa tapahtumissa olin elämäni ekaa kertaa viime vuonna. 
• Hauskaa oli, että Bodom Trailin sijoitus oli yllättävän hyvä 12 kilsan kisassa, sillä oltiin Tiinan kanssa jaetulla sijalla 22/136. Oli siistiä tulla yhdessä maaliviivan yli ystävän kanssa! ;) Tuon kisan voitti muuten hiihdosta paremmin tunnettu Aino-Kaisa Saarinen.
• Hiihto jäi taas vähäiseksi, vaikka oli uudet suksetkin. Voisko nyt tulla hyväluminen kevättalvi?!

Sellainen oli vuosi 2014. Nyt on aika kääntää katseet tulevaa kohti... herättikö mun viime vuosi jotain ajatuksia? Tuliko hyviä treenimuistoja mieleen? Oliko sinun viime vuotesi monipuolinen vai painottunut tiettyihin lajeihin?

Tervetuloa vuosi 2015!

Heippa! Vuoden eka päivä takana ja samoiten myös vuoden eka lenkki! Käytiin illalla Kimmon kanssa lyhyellä saunalenkillä ja kylläpäs se teki hyvää eilisen valvomisen ja juhlimisen jälkeen. Mähän en kovin railakkaasti enää nykyisin juhli, mutta eilinen valvominen oli mulle kyllä aika rankkaa, kun yleensä viikonloppuisinkin menen reilusti ennen puoltä yötä nukkumaan! Me olimme ystäväpariskunnan luona viettämässä iltaa hyvän ruuan, skumpan, pelien ja seuran parissa. Ilta oli todella rento ja onnistunut, ja vastasi hyvin mun käsitystä uudesta vuodesta... raketteja ei paljon nähty, mutta niistä en niin piittaakaan.  Yksi turkulainen ystäväpariskunta oli meillä vielä yötä,  joten päätettiin aloitella uusi vuosi ihanalla aamiaisella :)

Ystäväni H teki mulle kiharat! Hän on niin taitava :)

Isäntäväen tekemät alusta-loppuun-itsetehdyt kasvisburgerit ja bataattiranuja, kasviksia ja aurajuustodippiä. NO NAM!

Skoolattiin blossa-fresitalla :)

Aamupala-smoothiet

Aamuinen kattaus

Illalla syötiin Kimmon kanssa perinteiset perunasalaatti (itse tein!) ja nakki -annokset!

Huomenna on paluu taas työmaalle, mutta sitten onkin viikonloppu. Hih, eipä turhan tiukkaa ole! Loma oli sen verran vauhdikas toisten nurkissa, joten olemme päättäneet viettää ensi viikonlopun ihan kotosalla. Ihana olla vailla mitään suunnitelmia, ja mennä fiiliksen mukaan!

Viikonloppuna teen vielä katsausta menneestä vuodesta liikuntarintamalla ennen kuin suuntaan katseet tulevaan vuoteen. Aloitan kuitenkin uuden vuoden uudella blogin ulkoasulla ja upealla bannerilla. Tykkään siitä hurjasti, ja se onkin Kimmon käsialaa. Mitäs pidatte tuoreesta ilmeestä? Risuja ja ruusuja? Varmaan vielä vähän muokkaan jotain pieniä sävyjä, mutta perusilme on nyt paljon raikkaampi sen tumman värin jälkeen! Eikö?

Miten teidän uuden vuoden juhlinnat meni? 

Ihanaa uutta vuotta kaikille lukijoilleni! Toivottavasti pysytte matkassa mukana alkaneella vuodellakin!

Vuoden parhaat liikuntajutut

Mun liikuntavuoteni on ollut todella monipuolinen ja mielenkiintoinen. Teen varmasti vielä yhteenvetoa lajikirjosta ja yleisestä treenistä, mutta aiempien vuosien tapaan (klik ja klik) haluan nostaa taas muutaman tapahtuman tai liikuntahetken ylitse muiden. Pääasiassa mä nautin kyllä perustreenistä ja siitä jokapäiväisestä harrastuksesta, mutta tokihan tapahtumat tai muut hullutukset ovat niitä kuntoilijoiden juhlapäiviä!

Tänä vuonna tapahtumista selkeästi maastotapahtumat löivät hienot katutapahtumat! Toki molemmissa on viehätyksensä, sillä siinä missä katutapahtumissa väen paljous ja hienot puitteet ovat suurena osana tunnelman luojaa, on maastotapahtumissa taas kisaajien yhteishenki ja luonnonläheisyys avainasemassa! En voi väittää, ettei Helsinki City Runin upea massatapahtuma ja keväinen juoksuriemu jää sydämeen, mutta tänä vuonna luonto voitti ja uudet haasteet ja kokemukset. Cityruneja mulla on jo neljä juostuna, mutta Bodom traililla ja Vaarojen maratonilla juoksin ensimmäistä kertaa! Taisin niille poluille muuten jäädäkin... maailma näyttää kivalta maastokengistä katsottuna!

1. Vaarojen maraton

Kauden ykköstavoite ja suuri haaste oli Vaarojen maraton. Jännitti todella paljon lähteä Kolin haastaviin maastoihin, mutta lopulta koko tapahtuma oli todella huikea! Jo Kolin upeat maisemat ruska-aikaan ovat kokemisen arvoisia. Ja vaarojen maraton vasta elämys onkin! Tunnelma oli hieno, reitti oli hieno ja järjestelyt pelasivat! Oli hienoa ylittää vesialue Kiviniemessä soutuveneessä istuen kesken maratonin - nuo ovat sellaisia asioita, jotka tekevät maastotapahtumista vähemmän kilpailullisia. Maastotapahtumissa jokaisella on hymy korvissa ja asenteena itsensä haastaminen luonnon keskellä. Vaarojen maraton jäi sydämeeni, ja suosittelen sitä kaikille! Itsensä voittamista ja yli kuuden tunnin tarpomista metsässä - voiko olla hienompaa? ;)

Kuva: Teemu Saramäki / Vaarojen maraton

2. Vantaan Triathlon

Kevään ajan treenasin kohti Vantaan triathlonia. Jo pelkästään treenailuissa näin hyödyn selvästi, sillä lopetin jo keväällä juostujen kilsojen tuijottelun ja keskityin monipuoliseen treeniin. Uinti tuli vahvasti kuvioihin keväällä (se harmillisesti kesällä jäi) ja nautinkin suunnattomasti uintitreeneistä. Lisäksi kävin spinningissä ja lämpötilan noustessa sopivaksi kaivoin pyöräni esiin, ja tein elämäni ensimmäiset "pitkät" pyörälenkit, jopa yli 50 km. Koska treeni oli kivaa, yllätyin positiivisesti, miten hauskaa mulla oli Vantaan triathlonilla!! Siis tuo päivä oli yksi liikunnallisen elämäni parhaista päivistä, ja se kuulemma näkyi kasvoilta! Hymyssä suin tulin joka kerta kannustajieni ohi! Perusmatka tuli taivallettua aikaan 3.07, mutta hyvin uskon pääseväni ensi vuonna alle kolmen tunnin! Vaihtoihin töhriintyi paljon aikaa (iskä oli katsonut, että mulla oli kisan hitaimmat vaihdot), ja myös juoksussa on petrattavaa! Kaikkineensa Vantaan triathlon oli upea, ja menen taatusti ensi vuonna uudelleen ;) Kuka tulee messiin?

3. Vaellusta Alpeilla

Kesäloman kohokohta oli matka Itävältaan, Zell am Seehen, jonne matkustimme kuudeksi päiväksi Kimmon kanssa. Tai olimme yhden yön Salzburgissa, mutta emme juuri kaupungissa ehtineet viettää aikaa, vaan viimeisen päivän ajelimme autolla Alppien ympäröimänä ja kävimme Krimmlin putouksilla. Loma oli todella aktiivinen, sisältäen vaelluksia pääasiassa joko ylös tai alaspäin, sekä luonnosta nauttimista ja luonnonnähtävyyksiä ihastellen. Pisin päivävaellus oli 13km ja yhtenä päivänä kipusimme puolestamme kilsan ylöspäin! Kävimme myös juoksulenkillä ja nautimme kylän meningistä. Lomareissu oli todella onnistunut!

4. Jukolan viesti + Raatojuoksu

Yksi tän vuoden hiteistä oli suunnistus! Mä kyllä aloitin periaatteessa harrastuksen jo kesällä 2013, mutta tämä vuosi 2014 oli suunnistuksen läpimurtokausi. Mä kävin ahkerasti kuntorasteilla, ja jokaikinen kerta lähdin sinne hymyssä suin! ..yleensä myös palasin hymyssä suin, vaikka olisi mennyt aivan metsään ;) Keväällä ilmottauduin ystäväni Tiinan kanssa Venlakurssille, josta saimme joukkueen kasaan Jukolan viestiin Vehmersalmelle. Kaikki joukkueemme jäsenet olivat ensikertalaisia, ja vaikka lopulta tulosta emme saaneet, onnistuimme erinomaisesti. Mikä parasta, Jukola oli juuri niin hieno tapahtuma, kuin mitä olin hehkutuksista saanut käsityksen! :) Haluan sinne myös ensi vuonna! Syksyn kohokohtia oli Raatojuoksu, jossa menin 10.8 kilsan suunnistusradan! Oli ihana suunnistaa kisalappu rinnassa ja toisin kuin Jukolassa, tehdä suoritusta vain itselleen! Raatojuoksukin tulee selkeästi olemaan ensi vuoden ohjelmassa. Suunnistustapahtumissa en oman ailahtelevan tasoni vuoksi ottaa kovin "tosissaan", joten niissä on ihana nauttia tapahtumatunnelmasta ilman hermoiluja! Suunnistustapahtumien hienoin juttu on se, että siellä on osallistujia vauvoista vaareihin! Tähän samaan lokeroon voidaan muuten sijoittaa myös Snowflakes-seikkailu, jossa olin Tiinan kanssa, sekä tietysti rogainingin löytäminen. Syys-rogaining oli niin huikea, että loppiaisena seuraa jatkoa.. pysyhän kuulolla ;)

5. Mörköjuoksu + muut kimppalenkit

Mörköjuoksu ei ollut tapahtuma, vaan se oli HTRC:n yhteislenkki marraskuussa keskellä pimeintä Nuuksiota! Lähdimme liikkeelle kuudelta illalla otsalamppujen loisteessa pitkänä letkana pisin metsäpolkuja. 33 kilsaa myöhemmin saavuimmme takaisin lähtöpisteeseen, hymy huulilla ja hieno elämys koettuna! Mä nautin suunnattomasti leppoisasta yhteislenkkeilystä, ja ne onkin mun mielestäni yhtä huikeita kokemuksia, kuin tapahtumajuoksut, joissa tavoitellaan omaa hyvää suoritusta. Yhteislenkeillä jaettu rakkaus lajiin on jotain käsinkosketeltavaa. Myös mun omat yhteislenkit, ystävien kanssa tehdyt lenkit sekä muut kimppalenkit ovat jääneet mieleeni, mutta mörköjuoksu oli ainutlaatuinen sen ajankohdan ja pilkkopimeyden vuoksi. Parhaat perjantai-illan bileet metsässä, eikö vain? ;)

Siinä oli joitain kohokohtia vuodestani liikunnan kannalta. Päällimmäisenä vuodesta jäi mieleen hienot uudet kokemukset ja uudet lajilöydöt. Suunnistuksen eri muodot, polkujuoksu ja monipuolinen kestävyystreeni ovat olleet mun juttuja tänä vuonna! Ensi vuonna sama meno jatkuu, mutta onhan yli maratonin mittainen juoksu tietysti hurjan jännittävä ajatus... mutta sitä kohti, reippaalla mielellä!

Millainen sun vuosi oli? Mikä oli vuoden kohokohta? Olitko samoissa tapahtumissa mun kanssa tai haaveiletko niistä ensi vuonna?

Joulun jumpat ja humpat

..tai ihan lenkit ja herkut, kuinka vaan!! Joulu on vietetty, ja me Kimmon kanssa palattiin tänään kotiin. Vaikka on ihan huikeaa viettää aikaa rakkaiden kanssa, on aina kotiin parasta palata. Olen silti kiitollinen tuosta viikosta kotikonnuilla. Tuli oltua kaupungissa minun perheeni luona sekä maalla anoppilassa. Jouluaatto oli kaikinpuolin tunnelmallinen, vaikkakin jo hyvin perinteiseksi muodostunut. Aamulla oltiin joulupuurolla äitini luona, josta siirryimme isäni luokse (jossa yleensä majailemme Turussa ollessamme, ellemme ole maalla anoppilassa). Kävimme hautausmaalla ja söimme kinkkuleivät välipalaksi. Illaksi siirryimme anoppilaan, jossa oli taas niin jouluista. Söimme hyvän jouluaterian ja joimme viiniä, avasimme parit paketit ja lopuksi kävimme lähempänä puoltayötä vielä Kimmon kanssa joulusaunassa!

Viikon rentouttavin päivä oli varmasti joulupäivä, jolloin meillä ei ollut mitään ohjelmaa, ja oltiin vaan maalla silloin. Käytiin kirpsakassa pakkassäässä juoksemassa 7,5 kilsan lenkki. Aurinko valaisi koko kauniin hangen ja oli vain niin upea sää! Pakkasessa ei ollut edes paha juosta, koska tuulta ei juuri ollut nimeksikään. Pakkanenkin on vain pukeutumis- ja asennekysymys, jos asteet pysyvät maltillisissa lukemissa. Torstaina oli -14 astetta. Lenkin päälle treenailtiin vielä yläkroppaa anoppilaan juuri valmistuneessa kuntohuoneessa. Valitettavasti mulla ei ole yhtään kuvaa sieltä, mutta tyylikkäässä huoneessa on monipuolinen taljalaite, penkkipunnerruspaikka tankoineen, crossari sekä irtopainoja, jumppapallo ja muuta pientä sälää. Kyllä siellä hyvin sai treenin tehtyä. Treenin jälkeen oli kiva mennä saunan lämpöön ja kierähtää ympäri hangessa (lue: kaatua nopeasti selälleen maahan lumeen ja juosta takaisin saunaan!). Muutoin päivä menikin löhöillessä, herkkuja syöden ja pelaillen lautapelejä. Täydellinen päivä siis!!

Muillekin päiville mahtui kivasti liikuntaa, paitsi aattona oltiin sen verran monessa paikassa, ettei ihan riittänyt ajatus liikunnalle, mutta se ei haitannut ollenkaan. Mulle liikunta ei ole milläänlailla pakkomielelle, ja lomapäivinä parasta onkin, ettei liikuntaa tarvitse suunnitella tai miettiä, vaan se tulee aivan itsessään, jos on tullakseen. Eilen tapaninpäivänä juoksin lyhyen lenkin siirtyessäni äitini luota iskän luokse, ja se teki hyvää. Aineenvaihdunta lähti liikkeelle ja olo helpottui. Jouluruuat ovat niin raskaita, vaikka hyviä ovatkin! Tänään aamulla olin taas isäni kanssa jumpassa SATSilla. Rehellisyyden nimissä ei olisi tullut lähdettyä, ellei iskäni olisi houkutellut mukaan - ja olipa kivaa tehdä napakka ohjattu aamutreeni, joka sisälsi lihaskuntoa ja toiminnallisempaa kehonhallintaa sekä lyhyitä sykkeennostatuksia. Muutenkin iskän kanssa on kiva treenata, alkuviikosta käytiin yhdessä salilla ja spinningissä. Harmi, että nämä ovat harvinaista herkkua, mutta onneksi yhteinen liikuntaharrastus yhdistää, ja voimme viettää myös juhlapäiviä liikunnan merkeissä!

Joulun aika oli ihanaa, ja kiva, kun vielä huomenna on vapaata! Nyt on oikein levännyt olo! Ihania vuoden viimeisiä päiviä kaikille!

Oliko teidän joulu liikunnallinen? Oletko nauttinut upeista ulkoilupäivistä vai ainoastaan ihaillut maisemia ikkunan läpi? Kai olet tankannut kunnolla? ;)

Joulun tunnelmaa!

Joulun aluspäivät ovat kuluneet leppoisasti täällä Turun seudulla. Olen viettänyt aikaa perheeni kanssa ja nähnyt myös ystäviä. Nyt nautittiin iltaa takkatulen ääressä Kimmon kanssa. Ennen blogin siirtymistä joulunviettoon, haluan jakaa muutaman tunnelmakuvan eiliseltä ja tästä päivästä...

Syötiin iskän tekemää taatelikakkua. Tämä on edesmenneen pappani ohjeella tehty, ja se on takuuvarma herkku! 

Käytiin ystävien kanssa glögillä!

Tunnelmoin kaunista lumista Turkua

Kävin iskän kanssa salilla ja spinningissä. Kyseessä oli jouluspinnu, joten tonttulakki oli hyvä olla päässä! Saimme myös lahjan tunnin päätteeksi: autoskraban, proteiinipatukan ja palautusjuoman. Aikas kiva! Turun SATS on aina niin kotoisa! :)

Nyt haluan toivottaa kaikille oikein hyvää joulua!! Nauttikaa ja tunnelmoikaa! :)

Blogilenkki, treeniä ja kiitollisuutta

Ihan esinnäkin tiedoksi, että mä olen nyt lomalla! Ruhtinaallisesti koko tämän viikon! Mieli on korkealla, kun saavuin eilen illalla tänne kotikotiin iskäni luokse. Eilen oli vähän pettynyt olo, kun maa ei ollut niin valkoinen, kuin Helsingissä, jossa lunta satoi hetkessä sunnuntaipäivällä. Tänään kuitenkin asiat ovat muuttuneet, ja lunta on tullut oikein kunnolla!! Saadaan sittenkin valkea joulu, ja se on upea asia! Heti oon paljon pirtemäpi, kun on valoisampaa. Huh, nyt on eka hetki hengähtää ihan rauhassa, kun olen viettänyt muuten aikaa isäni kanssa ja päivällä kävin pitkäaikaisen ystäväni kanssa leppoisalla lenkillä. Silloin vasta lumisade aloitteli tuloaan!

Viikonloppu oli aivan upea sisältäen joka päivä kivaa liikuntaa ja lisäksi rentoutumista ja ihania ihmisiä. Perjantaina kävin pitkästä aikaan mun "kotihallissa" uimassa, kun uintikurssi on vihdoin loppunut. Siellä on aina niin kivaa uida, kun ratoja on kuuden sijaan kahdeksan, joten tilaa uimiselle on. Minäkin uin käytännössä treenini joko yksin tai jakaen radan kerrallaan toisen tyypin kanssa. Siinä pystyi hyvin uimaan omaan rytmiin, ja kun mäkään en tykkään pysähtyä päädyssä, vaan perusuintitreenin tykkään uida yhteen pötköön. Pitäisi kyllä kokeilla joskus uinnissakin jotain interval-tyyppistä uintia, tai jotain 10x100m tms. treeniä vähän kovemmilla vauhdeilla ja tauoilla. Nyt olin kaiken kaikkiaan altaassa 45 minuuttia, ja uin tasan kaksi kilsaa. Uinti on mennyt eteenpäin. Kirjoittelen kurssin anneista vielä omassa postauksessaan paremmin.

Tonttu johti joukkoaan! Alla Tanja, Karkki, Ninni ja Kaisa

Lauantaina oli odotettu päivä, kun järkkäsin taas blogilenkin polkujuoksun merkeissä. Meitä saapuikin Pirttimäkeen kiva viiden ihmisen porukka, joista muut (Karkki, Tanja ja Kaisa) olivat ennestään tuttuja vähintään aiemmilta lenkeiltä, mutta Lenkkareissa-blogin Ninni tuli ekaa kertaa mukaan! Oli niin ihana tavata hänetkin, kun olen kauan lukenut hänen blogiaan, ja osittain siten tuntuikin, että oltais tunnettu etukäteen. Mulla on noilla yhteislenkillä periaate, että mennään vauhtia, joka sopii kaikille, joten niihin voi hyvin tulla vähemmälläkin polkujuoksukokemuksella. Musta on vaan niin huikeeta julistaa polkujuoksun ilosanomaa, viedä hienoihin paikkoihin suunnittelemalla kiva reitti ja nauttimalla huipusta seurasta kauniissa maisemissa. Metsässä juokseminen on sellaista ketteryysharjoitusta ylittäessä suoalueita ja ojia ja väistellessä kaatuneita puita ja isoja kantoja. Samalla mieli lepää luonnon keskellä, eikä tule ajatelleeksi mitään turhaa. Tämä kaikki tuntuu vielä tuplasti kivemmalta mahtavassa seurassa! Mä en tiedä, kuinka paljon tytöt oikeasti nauttivat mun valitsemasta reitistä, sillä sen verran ärräpäitä huudeltiin ilmoille kenkien kastumisten myötä, mutta kyllä hei jokaisella oli sen verran iso hymy kasvoilla lenkin jälkeen, että uskon kaikkien nauttineen... ainakin salaa. Ainakin viimeistään Pirttimäen kahvilan tarjoilujen jälkeen ;)

Herkullinen piirakka ja kahvi

Lenkin jälkeen tosiaan rupateltiin hetki kahvikupposten ja piirakoiden tai pullien kera Cafe Pirttimäessä, jossa tarjoilut olivat huikeat ja hinnat kohdillaan. Voin suositella kaikille. Itse söin hyvän valkosipuli-feta-pinaattipiiraan, ja pala oli todella iso ja maukas! Nam! Mä melkein herkistyin kotimatkalla autossa, kun mietin mennyttä lenkkiä ja kahvittelua. Vuosi sitten en tuntenut heistä ketään, ja nyt istuskeltiin siinä kahvilla kuin pitempiaikaiset kaverukset. Kyllä juoksu vaan yhdistää kummasti! Mä oon niiiiin kiitollinen, että oon ylipäätään aloittanut bloggaamisen ja tää näiden lenkkien järjestäminen on ollut upeaa! Mä oon niin kiitollinen, kuinka moni on löytänyt mukaan kaikille mun neljälle lenkille, ja joukossa on ollut myös lukijoita ilman omaa blogia. On ollut ilo nähdä teitä kaikkia, ja toivottavasti ensi vuoden lenkeille eksyy muitakin uusia naamoja vanhojen tuttujen lisäksi mukaan! On ihana tavata samanhenkisiä ihmisiä, ja on huippua liikuttaa kivaa joukkoa upeilla poluilla! Ainiin, jos ihmettelette kuvista, mä olin kunnon letkaa vetävä tonttu punaisessa lakissaan ;)

Karkki sai talletettua mun intoilua! <3

Ja voi, oon niin onnellinen myös siitä, että ollaan Tiinankin kanssa tutustuttu blogien kautta. Me tajuttiin käyvämme samalla salilla kuntoilemassa, ja siitä asti ollaan tehty treeniä yhdessä. Nyt syksylläkin olen suurimman osan mun salitreeneistä tehnyt Tiinan kanssa. Hän on kova treenaamaan, ja saan aina valtavasti puhtia salille yhteistreeneissä! Eilen käytiin yhdessä vielä ennen joulunviettoja crosstraining-tunnilla, joka oli meidän kevään yhteinen treenijuttu! Nyt syksyllä sitä on mennyt huonosti, mutta ilmeisesti tästä eteenpäin tunti menee aina sunnuntaisin kotisalillamme uuden ohjaajan vetämänä. Treeni oli aiiiiivan tiukka! Ei yhtään samanlainen, kuin aiemman ohjaajan tunnit, mutta omalla tavalla todella kovatempoinen ja rankka. Tykkäsin! Teimme pyramiditreeninä kuntopiiriä niin, että aloitimme yhdestä liikkeestä (askelkyykky levypainokierrolla), ja teimme liikettä 30 sekuntia. Tämän jälkeen pieni lepo, ja aloitimme liikkeen uudestaan ja lisäsimme taas uuden likkeen (rinnalleveto + työntö), jota teimme 30 sekuntia. Lopulta meillä taisi olla 8 liikettä, jotka teimme putkeen. Tämän jälkeen aloimme vähentämään liikkeitä taas pois niin, että viimeiseksi teimme ainoastaan sen liikkeen (vuorikiipeilijä), jonka lisäsimme viimeisenä treenipatteriin. Hiki tuli ja joulustressi katosi, kuten sovimme ennen treenin alkua porukalla tavoitteeksi! Hyvä treeni, ja Tiinan kanssa on aina kiva hikoilla tällaisillakin tunneilla. Musta tuntuu, että Tiina on nykyään paljon enemmän mun elämässä, kuin "vain treenikaveri" tai "bloggaaja". Tiina on muuten opettanut mulle geokätköilyä (olisi kiva mennä taas uudestaan?!) ja mä taas suunnistusta Tiinalle. Kiitos yhteisistä treeneistä, toivottavasti meno jatkuu ensi vuonna!

Annoin Tiinalle pienen joululahjan, kiitoksena hyvistä hetkistä :)

Lauantai-illalla hyvät ystävämme olivat meillä kylässä pelailemassa, ja tarjosimme juustoja, rypäleitä ja keksejä (sekä leipomaani texmex-piirakkaa)

Kun tässä tällälailla herkistellään, niin Satu on myös sellainen bloggaaja, johon olen paremmin tutustunut myös normaalissa elämässä. Meillä on hyvin samanhenkinen suhtautuminen liikuntaan ja samanlaiset kiinnostuksen kohteet! Satu tosin on hurjan kova tyttö juoksemaan, mutta kyllä mä sen perässä pysyin kesällä lenkillä! Olis niin ihana lenkkeillä useammin yhdessä, tai muuten vain hullutella! :) Käykäähän tutustumassa Sadun uuteen blogiin, siellä on ihan mielettömiä juttuja! Satu on hyvä kirjoittamaan ja tuomaan ajatuksia sanoina ulos.

Noniiiin, te kaikki lukijat ootte kans mun päivän piristyksiä, kun jätätte mulle kommentteja, ja ollaan vuorovaikutuksessa sillä tavalla! Kiitos kaikille tästä kuluneesta vuodesta, ja vaikka palaankin kyllä tänä vuonna vielä blogiini (varmaan ennen jouluakin!), niin tahdon vain kertoa, että kaikki kommentit tekevät mut niin iloisiksi. Karkilla oli blogissaan hyvää pohdintaa kommenteista, joten käykääpä kurkkaamassa. Jokainen kommentti on mulle tärkeä, ja vastaan niihin sydämellä. Kiitos kaikille, jotka luette ja varsinkin teille, jotka jätätte jälkenne!

Noh, oletteko jatkossakin mukana yhteislenkeillä? Miten teidän viikonloppu meni ennen joulua, liikkuen vai joulustressaten?